Omat ajatukset pelottaa

onko kellään kokemuksia tilanteista, jossa alkaa ajattelemaan jotain oikein syvällistä. esim. fysiikkaan, filosofiaan, teologiaan ja omaan psyykeeseen liittyvää, sillä seurauksella että saa luotua itselle näistä asioista ennenkuulumattomia teorioita. Teorioita jotka mielessä alkaa rakentumaan erittäin loogisesti ja nopeasti. Ajatus on pakko katkaissa, ettei tule tajunneeksi jotain liian suurta ja pelottavaa. Pelkään psykoosia, vaikka en ole koskaan täydessä sellaisessa ollut. Uskon pysyneeni järjissäni koska en psykoosin rajoillakaan pysty uskomaan kuvitelmiini ilman täydellisiä todisteita ja tiedän aina että se mitä ajattelen ei välttämättä ole totta. Tutkin erittäin intensiivisesti päivittäin fysiikkaa, filosofiaa ja psykologiaa harrastuksena. Pitäisiköhän tämä harrastus lopettaa vai alkaa oikesti opiskelemaan alaa? Onko kellään kokemuksia vastaavasta? pitäisikö antaa ajatuksen rullata loppuun vai onko nykyinen katkaisu menetelmä hyvä?
285
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Psykoosi jos pukkaa päälle sä et itse tajua että olet psykoosissa. Yritätpä miten fiksusti sitä kelailla.

Ja harrastuksistasi päätellen olet aika "otollinen" mt-sairauksille. Tekstistä puhumattakaan...

Äänestä

sehän tässä sairasta onkin, kun tiedostan sen että en voi tietää varmasti etten olisi psykoosissa koko ajankin. ihmisen psyykeestä johtuen en voi oikein saada varmaa tietoa mistään tai luoda varmaa teoriaa asioista.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


hurmio kirjoitti:

onko kellään kokemuksia tilanteista, jossa alkaa ajattelemaan jotain oikein syvällistä. esim. fysiikkaan, filosofiaan, teologiaan ja omaan psyykeeseen liittyvää, sillä seurauksella että saa luotua itselle näistä asioista ennenkuulumattomia teorioita. Teorioita jotka mielessä alkaa rakentumaan erittäin loogisesti ja nopeasti. Ajatus on pakko katkaissa, ettei tule tajunneeksi jotain liian suurta ja pelottavaa. Pelkään psykoosia, vaikka en ole koskaan täydessä sellaisessa ollut. Uskon pysyneeni järjissäni koska en psykoosin rajoillakaan pysty uskomaan kuvitelmiini ilman täydellisiä todisteita ja tiedän aina että se mitä ajattelen ei välttämättä ole totta. Tutkin erittäin intensiivisesti päivittäin fysiikkaa, filosofiaa ja psykologiaa harrastuksena. Pitäisiköhän tämä harrastus lopettaa vai alkaa oikesti opiskelemaan alaa? Onko kellään kokemuksia vastaavasta? pitäisikö antaa ajatuksen rullata loppuun vai onko nykyinen katkaisu menetelmä hyvä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu