HR:llä näyttää menevän veneet kaupaksi taloustilanteesta ja vahvasta kruunusta huolimatta:
http://www.hallberg-rassy.com/vacancies/
Naapurissa Najad meni konkurssiin ja myös Malö:lla ollut taloudellisia vaikeuksia: http://www.yachtingmonthly.com/news/533032/malo-yachts-in-difficulty
Onko HR onnistunut siis kipailijoita paremmin mallistonsa uudistamisessa? Ilmeisesti uudet AC veneet ovat myyneet hyvin.
http://www.hallberg-rassy.com/vacancies/
Naapurissa Najad meni konkurssiin ja myös Malö:lla ollut taloudellisia vaikeuksia: http://www.yachtingmonthly.com/news/533032/malo-yachts-in-difficulty
Onko HR onnistunut siis kipailijoita paremmin mallistonsa uudistamisessa? Ilmeisesti uudet AC veneet ovat myyneet hyvin.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Pienivolyymiset laatuveistämöt ovat vaikeuksissa, taloustilanteen johdosta ei liene mitään uutta. Suuremmalla volyymilla voi polkea hintoja menekin ylläpitämiseksi.
NordWest muuten osti Najadin, joten ei kai se konkurssiin mennyt...
Najadit ja erityisesti Malöt ovat tai ainakin olivat kalliimpia, pitkälle räätälöityjä veneitä vrt. HR.
Tuo työpaikkailmoitus on pelkkä mainos, joka pantiin kotisivuille kuuluisan Mia Maria-tapauksen aikana.
Varmasti on myös mainos, mutta ilmoitus on uusi. Aiemmin marraskuussa palkattiin puuseppiä ja teknisiä asentajia:
http://www.hallberg-rassy.com/news/news/news-post/hallberg-rassy-hires-more-boatbuilders/
Nyt on takuukorjauksiin jo noin jonoa, että täytyy joku oikein palkata töihin.
Vahva on negatiivisuuden voima
HR tekee traditionaalisia, hyviksi todettuja, vahvoja matkaveneitä, eikä ole lähtenyt hötkyilemään kaikkien muotivirtausten perään, joita löytyy ns. "kilpapursista". HR-veneet eivat ole halpoja, mutta eipä ole paljon laadustakaan valitettu. Ei ole juuri kölit irronneet eikä peräsinakselit vääntyneet, saati katkenneet. Masto pysyy pystyssä melkein jokaisessa sarjavalmisteveneessä, kun sitä hoitaa (tarkastaa ja uusii riittävän usein) eikä ota liikaa riskiä.
www.snoopy.fi Uudistuvat kotisivut.
Eivät ole täydellisiä nuo HR:t.
Googlella löytyy mielenkiintoinen tapaus haulla: hallberg rassy 37 mia maria
Tuosta tapauksesta voi ainoastaan oppia sen että joillekin asiakkaille pitäisi tatuoida otsaan "älä myy minulle mitään tai kadut".
Hän sai uuden veneen. Olisitko itse ollut tyytyväinen veneeseen, jossa kuitukerroksia on irti toisistaan?
Muistaaksenii sopimus ei ollut julkinen. Asiakas ei missään vaiheessa kyennyt osoittammaan että vene on viallinen. Ymmärtääkseni "tutkimusten" veneelle aiheuttamat vauriot korjattiin ja vene on edelleen olemassa. En ole mitenkään sidoksissa kumpaankaan osapupleen. Huvittaa vain miten ja millaisia johtopäätöksiä tekniikkaa osaamattomat ihmiset vetävät.
Olihan siinä selvät näytöt. Susi mikä susi.
Epäselvää oli ainoastaan vaurion laajuus ja miten vene tulisi korjata. Kun läpivientiporassa pyörii kaksi toisistaan irrallista kiekkoa, on näyttö laminoinnin epäonnistumisesta kyseessä olevassa kohdassa kiistaton. Valmistajan väite, että laminointi olisi pettänyt väärin porattaessa, oli naurettava. Olen säilyttänyt viimeisimmän veneeni porauskiekot ja ko. tapauksen takia tutkinut niitä tarkemmin. Niiden halkaiseminen ei onnistu edes taltalla helposti, puhumattakaan, että halkaisupinnat olisivat sileät kuten HR:ssä, jossa ruiskulaminoitu kerros oli irronnut käsin laminoidusta kerroksesta. Tuntuisi kummalliselta, että huono laminointi olisi sattunut vain yhteen paikkaan. Maanantaipäivän kappale tuo selvästi oli ja tuollainen ruisku käsilaminointi viittaisi halpisveneeseen ennemmin kuin laatuveneeseen.
Jos siinä oli vikaa niin se olisi kannattanut osoittaa kunnollisesti. Käsittääkseni laminaatin lujuuden testaamiseen on normit. Olisi kannattanut tehdä normin mukaiset kokeet eikä kokeilla mitä mieleen tulee.
Asiantuntijoina asiakkaalla oli mm. KTH:n professori, joka oli kehittänyt testausmenetelmiä komposiittitekniikkaan, joten aika kunnollisesti ne viat tuli kyllä osoitettua. Hölmösti teki HR, kun ei sopinut juttua aikaisemmin vaan päästi noin julkiseksi.
Terve "Snoopy", oletko lähtenyt hieman jo mielikuvalinjalle, kun alat jo toistelemaan noita kölien tippumisia? Kyllä nuo HR:n pienemmät, uudet mallit ovat aivan muiden sarjatuotantoveneiden muotoisia ja painoisia vempeleitä. Ei ne eroa noista edullisemmista kilpailijoistaan kovinkaan paljon. Käy katsomassa lähempää.
No kyllähän eroja on mm. siinä suhteessa, että miten se (lyijy)köli on veneeseen kiinnitetty. HR:ssä köli kiinnitetty köli-istukkaan, joka on tukevampi ratkaisu kuin kölin ruuvaaminen suoraan tasapohjaan kiinni. Lisäksi tämä rakenne mahdollistaa kunnollisen pilssin.
Joo ja oikeudessa todisti professori että ei voi sanoa varmaksi onko veneessä vikaa. Olisi kantajan kannattanut kysyä tuolta KTH:n proffalta miten rungosta otetaan näyte ja miten se testataan jotta saa selville täyttääkö runko huviveneeltä vaadittavan tason. Rahasta konsultti kirjoittaa sopivan lausunnon jossa ei ole epätotuuksia ja joka on asiakkalle suotuisa mutta oikeudessa vastapuoli kyllä sitten kyselee ne asiakkaan kannalta epäedulliset asiat kanssa. Muut kantajan "asiatuntijat" olivat luokaa koputtelin kolikolla ja kyllä se kuulostaa huonolta.
Käräjäoikeus kuitenkin tuomitsi veistämön hyväksi.
Asiakas valitti hoviin. Veistämö ei uskaltanut jatkaa vaan sopi asian oikeuden ulkopuolella ja asiakas sai uuden veneen. Apunaan veistämöllä oli Ruotsin kalleimpiin kuuluva asianajotoimisto.
Köli-istukan ainoa tarkoitus on saada veneeseen alas laskettu pilssi. Tasapohjaisen veneen köli saadaan paikalleen ihan yhtä tukevasti riittävällä pohjapalkistolla. Pilssi jää tällöin ylemmäs eikä ole yhtä helposti tyhjennettävissä. Lyijyköli löytyy kaikista paremman tason veneistä.
Sinun arvauksesi on aivan yhtä hyvä kuin jonkun muunkin.
Eipä sopimuksen yksityiskohdista julkista faktatietoa ole, kun asianosaiset ovat sopineet pitävänsä ne salassa.
Faktaa on, että asiakas valitti hoviin, mutta käsittelyä ei tullut.
Asiakkaan veistämöltä saamasta uudesta veneestä oli juttu norjalaisessa venelehdessä:
http://www.seilas.no/wip4/detail.epl?id=578835
Ensinnäkin vertasit aiemmin sarjatuotantoveneisiin, joissa käytetään usein rautaa kölissä. Toiseksi köli-istukkaa pidetään tukevampana ratkaisuna, liittyy käsittääkseni kölin/rungon alueen pyörityksiin verrattuna siihen, että pultataan muutama tonni metallia tasapohjaan kiinni.
Minä en ole kirjoittanut rautaköleistä tässä yhteydessä, vaikka vahoissa HR:ssä niitä käytettiinkin. Siksi ihmettelenkin vanhojen HR:n ns. laadukkuutta, koska laatuveneessä on aina lyijyköli. Tuo köli-istukka voidaan tehdä joko hyvin tai huonosti. Lujuuden takia sellaista ei tarvitse tehdä. Ihan yhtä luja rakenne saadaan ripustamalla köli tasaiseen pohjaan. Ensimmäisissä tasapohjaveneissä joskus 80-luvun alussa ei käytetty riittävän tukevia pohjatukkeja ja köli tuli pohjakosketuksessa veneen pohjan läpi. Sellaisia rakenteita ei taida enää löytyä. Aivan vastaavasti tehtiin silloin myös köli-istukoita, jotka eivät kestäneet. HR:llä ei ole tuollaisia ongelmia ollut, mutta kuten sanottua, ihmettelen niiden laatuvenemainetta.
Ja iskun tullessa pilssillisessä venessä, se paine ja isku tulee kölipainon ja istukan saumaan ja istukka jakaa sen laajalle alueeelle. Jos veneessä ei ole istukkaa ja pilssiä kohdistuu paine täysin venen pohjaan joka useinmiten johtaa kölin takareunan repeämiseen pohjasta irti.
Onkohan koskaan ollut mitään ihan virheetöntä, paitsi se yksi timantti kerran.
Kyllä ne puutteet omistajan nettiin levittämässä dokumentissa tulivat osoitetuksi. Eri asioita olivat analysoineet asiantuntijat eri instansseista, mm. Suomen VTT. Laminaatti oli ortofaalista hartsia eikä isoptaalihartsia niinkuin HR:n specseissä jne jne.
Veneen laatu ei vastaa sen hintaa.
VTT oli veistämön todistajana. Ei tainnut olla lausunto ja todistus veistämölle haitaksi.
HR on valmistanut varmaankin jo reilusti yli 9000 venettä historiansa aikana. En ole kuullut/löytänyt tietoa yhdestäkään, joka olisi saatu rikki purjehtimalla. Eli olisi esim. köli/peräsin pudonnut, runko vaurioitunut, laipioita irronnut. Ja veneillä on purjehdittu todennäköisesti reilusti enemmän valtamerillä kuin normaaleilla sarjatuotantoveneillä. Lisäksi aika harvassa näyttäisi olevan osmoositapaukset 70-80-luvun HR-veneiden kohdalla, vaikka ovatkin ruiskulaminoituja.
Tapaus Mia Maria ei ollut hyvin hoidettu missään nimessä veistämöltä. Näyttäisi kuitenkin siltä, että sen vaikutus myyntiin ollut rajallinen, ja myyntiä pystytty kasvattamaan samaan aikaan kun alalla menee yleisesti huonosti.