Höblan artikkelin mukaan suomenruotsalaiset oppilaat ovat taas heikompia kuin suomenkieliset toverinsa mutta ei hätää onhan heillä oma ylioppilastutkintolautakuntansa ja suuret kiintiöt joilla tällaisia puutteita voidaan korjata. Eli vähän tiivistettynä ruotsinkieliset oppilaat ovat neljännellä, kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla huomattavasti suomenkielistä heikompia ja heidän motivaationsa opiskeluun on vieläkin heikompi. Mutta sitten tapahtuu se suuri ihme jonka ei voisi olla mahdollista mutta kyllä on. Viimeaikaisten uutislähetysten mukaan ruotsinkielisten lukioiden tulokset ovat ihan maan huippuluokka eli kymmenen menestyneimmän lukion joukossa oli peräti kuusi ruotsinkielistä!!! Voiko tähän uskoa onkin sitten ihan oma kysymyksensä? Kuinka huonon pohjan saanut ja ilman motivaatiota oleva ruotsinkielinen oppilas muuttuu muutamassa vuodessa näin totaalisesti?
http://hbl.fi/nyheter/2012-12-11/finlandska-elever-har-toppresultat-men-usel-motivation
http://hbl.fi/nyheter/2012-12-11/finlandska-elever-har-toppresultat-men-usel-motivation
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ja suurin ihme tapahtuu sitten jatkokoulutuksessa. 50% ruotsinkielisistä, mutta vain kolmannes suomenkielisistä, opiskelee korkeakoulututkinnon.
"Ja suurin ihme tapahtuu sitten jatkokoulutuksessa. 50% ruotsinkielisistä, mutta vain kolmannes suomenkielisistä, opiskelee korkeakoulututkinnon. "
Kielitaitoisilla on valinnanvaraa. Omassa maassa molemmat kielet käyvät ja lisäksi tämän lisäksi Pohjoismaat ovat avoinna kielitaitoisille. Koska ruotsinkielisten vieraiden kielten taito myös on jonkun verran parempi niin he ovat yliedustettuja myös Pohjoismaiden ulkopuolella opiskelevien joukossa.
Nettifennot titeen tahtoen myrkyttävät suhtautumista ruotsinkielten opinnoihin ja ovat siis osaltaan "syyllisiä" suomenkielisten heikompaan menestymiseen tällä saralla. Sellaista "suomalaisuutta" tällä kertaa. Onneksi olkoon!
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN!
-
Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
STT 21.11.2011
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
HS Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä
21.11.2011 6:00 | 48 |
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin Keskiviikko 11.4.2012 klo 03.13
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Tänä syksynä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ruotsinkielisten kiintiöön pääsi opiskelemaan kahdeksan pistettä heikommilla tuloksilla kuin suomenkieliselle puolelle. 30 opiskelijan ruotsinkielisten kiintiöstä täytettiin vain 26, loppujen koepisteet olivat liian huonoja.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille/2914002
--- Vain 26 ruotsinkielistä läpäsi kokeen. Kaikkia paikkoja ei täytetty koska taso oli niin huono.
Suomenkielisellä puolella ei ikinä jää paikkoja täyttämättä koska pääsykokeen läpäisijöitä on aina ENEMMÄN kuin paikkoja.
SIINÄ ON JUURI SE MERKITTÄVÄ ERO JA OSOITUS PRIVILEGIOISTA
Suomenkielisellä puolella on aina enemmän opiskelijoita jotka pääsisivät opiskelemaan osaamisensa puolesta mutta opiskelupaikat täyttyvät jo paremmista opiskelijoista. Moni suomenkielinen jää opiskelun ulkopuolelle koska ei mahdu sisäänotettujen ryhmässä vaikka olisi mutten täyttänyt pääsyvaatimukset. Näin ei käy ruotsinkielisellä puolella, kaikki jotka hallitsevat riittävän osaamistason pääsevät sisään koska raja tulee vastaan vasta opiskelijoiden osaamistason kohdalla.
Miten Suomella on varaa päästää korkeakouluihin opiskelemaan lukioiden huonoimmt oppilaat?
Hankenin sisäänpääsyvaatimukset:
- puhu ruotsia
- löydä koulun ulko-ovi
"Miten Suomella on varaa päästää korkeakouluihin opiskelemaan lukioiden huonoimmt oppilaat? "
Miten Suomella on varaa jättää niin moni ilman tai monta vuotta odottamaan opiskelupaikkaa. Se on oikeasti tärkeä kysymys.
En ole huomannut lukioiden huonompien pääsevän korkeakoluihin. Kyllä se menee juuri päinvastoin.
Ja jos "Taikuri" on nettifenno jolla on aina vain yksi asia mielessä, niin kerrattakoon se että ruotsinkieliset yo-tulokset ovat keskimäärin himpun verrran parempia kuin suomenkielisten. Lisäksi heillä on kielitaitoisina suurempi valikoima kuin ummikoilla. Pahin on tilanne ruotsinkielisillä ummikoilla. Heidän valikoimansa on todella surkean suppea.
"- puhu ruotsia
- löydä koulun ulko-ovi "
Jäikö noista kumpikin omalta osalta vajaaksi?
Hankenin jalostusarvo on muuten todella korkea verrattuna maan ykköskouluun Aalto University School of Economics (Kauppiksella ei enään ole suomenkielistä nimeä). Sisään pääse heikommilla arvosanoillamutta kvalmistuneiden palkka- ja urakehitys on sama. Nämä kaksi ovat siis maan parhaita. Muut kauppakorkeat jäävät jälkeen (Turku, Vaasa, Oulu, Lappeenranta...).
"Hankenin jalostusarvo on muuten todella korkea verrattuna maan ykköskouluun Aalto University School of Economics (Kauppiksella ei enään ole suomenkielistä nimeä). "
Sefen tilastojen mukaan tuo koskee vain Helsingin hankkenia, Vaasan hankkenista tulevien palkka ja urakehtitys jää Vaasan yliopiston jälkeen, ja on suunnilleen samaa tasoa itä-Suomen ja Oulun yliopistoista valmistuneiden kauppatielijöiden kanssa. ÅA:n ekonomit ovat sitten yleensä pohjanpitäjiä molemmissa, eli jäävät suomenkielisten kauppatieteellisten jälkeen.
"Sefen tilastojen mukaan tuo koskee vain Helsingin hankkenia, Vaasan hankkenista tulevien...."
Jep. Ei ole lainkaan harvinaista että sateliitit, tai pienet maakuntakampukset, pärjäävät emoaan selvästi heikommin. Näin myös Hankkenilla. Mutta se että heikosti resursoitu kampus pärjää niinkin suurille kouluille kuin Oulu ja Itä-Suomi on jo sinällään saavutus.
"ÅA:n ekonomit ovat sitten yleensä pohjanpitäjiä molemmissa"
Ehkä olisi syyttä keskittää koko ruotsinkielinen ekonomikolutus Hankeniin?
Mutta edelleen tilanne on siis se että stadilaiset koulut ovat samanvahvuisia, vaikka toinen on huomattavasti suurempi ja edellyttää paremmat lähtötasot.
"Jep. Ei ole lainkaan harvinaista että sateliitit, tai pienet maakuntakampukset, pärjäävät emoaan selvästi heikommin. Näin myös Hankkenilla."
Vaasan hankken vain ei ole kovin pieni kauppatieteen kouluttaja, vaan ihan keskikokoinen kooltaan muiden suomenkielisten yliopistojen kauppatieteellisten tiedekuntien kanssa.
Selitys ei siis ole koossa, vaan huono palkka- ja urakehitys johtuu Vaasan hankkenilaisten keskimääräisen huonoista suomenkielen taidoista, eli jopa Helsinki ja turku ovat osalle valistuneista ekonomeista liian suomenkielisiä, jotta siellä pärjäisivät, joten Vaasan hankkenin ekonomit jäävät maakunnan ruotsalaiselle rannikolle yrityksiin ja julkisille sektorille sihteereiksi ja pikkupomoiksi.
"Mutta se että heikosti resursoitu kampus pärjää niinkin suurille kouluille kuin Oulu ja Itä-Suomi on jo sinällään saavutus."
Vaasan Hankken heikosti resurssoitu? Henkisistä resursseista en tiedä, mutta mutta ainakaan aineellisista resursseista ei ole suurta puutetta.
"Ehkä olisi syyttä keskittää koko ruotsinkielinen ekonomikolutus Hankeniin?"
Näin on osittain tehtykin, muttei ÅA ole sitä ollut kovin innokkaasti ajamassa. Sinänsä ÅA:n ekonomeja valmistuu sen verran vähän, etteivät he pysty kovin paljoa suru-ekonomien mainetta pilaamaan.
"Mutta edelleen tilanne on siis se että stadilaiset koulut ovat samanvahvuisia, vaikka toinen on huomattavasti suurempi ja edellyttää paremmat lähtötasot."
Minusta Hankken ei ole koskaan ollut huono oppilaitos, tosin ei se aivan huippua ole. Tilastot vääristyvät palkkapuolella sen vuoksi, että Hankkenista valmistuu paljon rahoituksen väkeä, jotka ovat hyväpalkkaisia, sen sijaan muiden pääaineiden palkoissa Hankkenilaiset jäävät Kauppakorkeasta, ja ovat samaa tasoa muista yliopistoissa valmistuneiden kauppatieteilijöiden kanssa.
Sama vääristymä koskee tutkimusta, eli Hankken on hyvin innokas julkaisemaan tutkimuksiaan englanniksi, joka sitten noteerataan helpommin. Eli heidän sijoittuminen kansainvälisissä tutkimuslistauksissa perustuu enemmänkin muita alan korkeakouluja suurempaan näkyvyyteen, kuin varsinaiseen tutkimuksen huippulaatuun.
"Eli vähän tiivistettynä ruotsinkieliset oppilaat ovat neljännellä, kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla huomattavasti suomenkielistä heikompia..."
Ovatko? Vai ovatko vain heidän numeronsa heikompia? Luultavasti vain numerot ovat heikompia. Miksi?
Syy on yksinkertainen: ruotsinkielisellä puolella ei ole erikoislinjoja ja superkoluja lukiotasolla. Ei ole musiikki-, urheilu-, taide-, baletti-, matematiikka- tai ilmaisutaidelukioita. Eikä ole superlukioita kuten Ressu ja SYK. On vain "tavislukioita". Näin ollen ruotsinkielisellä puolelle ei ole samassa määrin syntynyt arvosanainflaatiota peruskoulussa.
Lauantain Hesarissa oli lukiovertailu jossa mitattiin lukioiden opetuksen tuloksellisuutta. Mitattiin paljonko arvosanat oli noussut lukion päätöstodistuksesta ylppäreiden pakollisiin numeroihin verrattuna.
Koko maan kymmenen parhaan joukossa oli peräti kuusi ruotsinkielistä lukiota! En usko että nämä koulut ovat näin ihmeellisiä, ja koska ylioppilaskirjoitukset ovat samat molemissa ryhmissä (paitsi toinen kotimainen joka on huomattavasti vaativampi ruotsinkielisille), niin ero johtunee nimenomaan peruskoulujen arvosanapolitiikasta.
En näet usko ruotsinkielisten abien olevan muita fiksumpia. Kielitaisoisempia keskimäärin, muttei fiksumpia.
korjaus: "Mitattiin paljonko arvosanat oli noussut lukion päätöstodistuksesta ylppäreiden pakollisiin numeroihin verrattuna."
Verrattiin peruskoulun päätöstodistusta ylppäreihin.
"Viimeaikaisten uutislähetysten mukaan ruotsinkielisten lukioiden tulokset ovat ihan maan huippuluokka eli kymmenen menestyneimmän lukion joukossa oli peräti kuusi ruotsinkielistä!!! "
Tässä mitatiin lukioiden laatua. Ei oppilaiden. Kymmenen parhaan lukion joukkon mahtuu edelleenkin vain yleensä yksi ruotsinkielinen lukio.
Nyt olikin kyseessä mitkä lukiot nostavat arvosanoja eniten. Mitattiin siis peruskoulun päätöstodistuksen keskiarvon ja ylppärikirjoitusten eroa.
Minä veikkaan etteivät ruotsinkieliset lukiot näin eteviä ole. Syy löytynee peruskolujen päätöstodistusten eroista kieliryhmien välillä. Ruotsinkielisellä puolella ei löydy erikois- ja superlukioita. Löytyy vain "tavislukioita". Näin ollen ruotsinkielisellä puolella arvosanaainflaatio ei ole ollut yhtä nopeaa, ja siten todistusten keksiarvot ovat alempia ruotsinkielsellä puolella peruskoluissa.
Ylppäreissä sitten koko maan arvosnaasteikot panaan samalle viivalle.
Tilanne muuttuu kuijn taikaiskusta lukiossa, vaikka surulukioihin otetaan kaikki halukkaat sisään.
Syynähän on numeroiden ylöspäin vedätys ja siten suruoppilaat pääsevät patremmin arvosanoin pyrkimään koekeakoulutukseen, missä odottavat lisäksi ylisuuret kiintiöt.
"numeroiden ylöspäin vedätys"?
Ei ole mahdollinen ainakaan yo-kirjoituksissa, joissa arvosanat jakaa valtakunnallinen lautakunta. Yo-kirjoituksissahan ruotsinkielistä kouluista kirjoittavat saavat keskimäärin parempia tuloksia kuin suomenkielisistä kouluista kirjoittavat. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että ruotsinkieliset saavat kielistä keskimäärin parempia tuloksia kuin suomenkieliset. Erityisen selkeä ero ruotsinkielisten hyväksi on englannin kielessä.
Matematiikassa suomenkieliset ja ruotsinkieliset ovat keskenään samalla tasolla yo-kirjoitustuloksilla mitaten.
Taidat olla yhtä naiivi kuin rautaako? tai esität sellaista.
Meinaatko TODELLA, että "yhteinen yo-tutkintolautakunta" estäisi puolueellisuuden?
Olihan meillä "yhteinen kielilakikomiteakin" ja mikä oli lopputulos?
Lopputuloksena oli täysin surtuja suosiva kielilaki!
Löysää nyt vähän sitä foliohattuasi.
Menikö nettisveko puihin? ;)
Ei tarvita kuin heittää vain yksi selvä esimerkki "virallisen" tahon puolueellisuudesta, niin siihen loppuu svekoargumentointi.
Svekoperustelu lepää samalla uskottavuuden tasolla kuin ammattivarkaan.
"Kyllähän minulla on tapana varastaa, mutta tässä tapauksessa en varasta"
Eli:
"Puolueellisuutta näkyy monella taholla, mutta ei tässä tapauksessa"
Ei tunnu oikein uskottavalta....