Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus on purkanut neljän sairaanhoitajan työsuhteen tutkintojen puutteiden vuoksi.
Puutteet kävivät ilmi rutiiniselvityksessä, eikä hoitajien tiedetä tehneen hoitovirheitä.
Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoo, että ainakin osa sairaanhoitajista ehti olla Husin palveluksessa jo vuosia. Mäkijärven mukaan ainakin yhden hoitajan epäillään tietoisesti vastustaneen pakkoruotsia.
Kaksi hoitajista oli töissä Lohjan ja yksi Hyvinkään sairaanhoitoalueella. Yksi työskenteli Hyksin Naisten ja lastentautien yksikössä.
Mäkijärven mukaan sairaanhoitajat olivat suorittaneet suuren osa koulutuksestaan, mutta esimerkiksi yhdeltä hoitajista puuttui vaadittava todistus ruotsin kielen taidosta.
Hoitajista on tehty selvityspyyntö Valviraan ja tutkintapyyntö poliisille ja rkp:lle, hoitajat päästettiin vapaalle jalalle odottamaan oikeudenkäyntiä.
Tiedot puutteellisista tutkintotodistuksista tulivat ilmi, kun Hus ja RKP tarkastivat lähes 20 000 ihmisen laillistustiedot sähköisen reseptin käyttöönottoon liittyen.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288523180347.html
Puutteet kävivät ilmi rutiiniselvityksessä, eikä hoitajien tiedetä tehneen hoitovirheitä.
Johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoo, että ainakin osa sairaanhoitajista ehti olla Husin palveluksessa jo vuosia. Mäkijärven mukaan ainakin yhden hoitajan epäillään tietoisesti vastustaneen pakkoruotsia.
Kaksi hoitajista oli töissä Lohjan ja yksi Hyvinkään sairaanhoitoalueella. Yksi työskenteli Hyksin Naisten ja lastentautien yksikössä.
Mäkijärven mukaan sairaanhoitajat olivat suorittaneet suuren osa koulutuksestaan, mutta esimerkiksi yhdeltä hoitajista puuttui vaadittava todistus ruotsin kielen taidosta.
Hoitajista on tehty selvityspyyntö Valviraan ja tutkintapyyntö poliisille ja rkp:lle, hoitajat päästettiin vapaalle jalalle odottamaan oikeudenkäyntiä.
Tiedot puutteellisista tutkintotodistuksista tulivat ilmi, kun Hus ja RKP tarkastivat lähes 20 000 ihmisen laillistustiedot sähköisen reseptin käyttöönottoon liittyen.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288523180347.html
Vastaukset 5
Vanhimmat
Meillä on myös VALEpääminsteri. Käteinenkään ei osaa pakkoruotsia,
Tähän on tultu, että Suomi on maailman ruotsinkielisin maa :
Susanna Ilmoni, HBL:n tuottaja kirjoittaa lehdessä tänään 12.12.2012, s 18, käännös:
"Muukalainen kaupungissa
Oli äskettäin Tukholmassa suomenkielisten toimittajakollegoiden kanssa.. Kaikki hauskoja, uteliaita ja yleissivistyneitä, kuten toimittajat ovat,. Kaikkialta Suomesta: Turusta, Lahdesta, Tampereelta, Helsingistä. Olin ainoa ruotsinkielinen.
Oli mielenkiintoista tiivistä ohjelmaa Tukholmassa ja meidät otettiin lämpimästi kaikkialla vastaan. Englanniksi.
Kaikissa paikoissa isännät nimittäin pyysivät meitä puhumaan englantia kanssaan, koska kaikki meistä eivät osanneet ruotsia. Meitä pyydettiin myös esittämään kysymyksemme englanniksi.
Myönnän että ehkä nielaiisn pariin lisäkertaan, mutta nyökkäsin silti kuuliaisesti yhteisille kielisäännöille.
Ymmärrän täysin, että maanmieheni suomenkielisestä Suomesta eivät halua eivätkä pysty työskentelemään ruotsiksi, eikä minulla ole mitään englannin puhumista vastaan myöskään; mutta jossain kuninkaallisen Hovitallin luona seisoessa ja kuunnellessa kohteliaan herrasmiehen, tallimestarin puhuvan hyvin artikuloitua oxfordenglantia, aloin tuntea epämukavuutta ja hämmennystä.
Olisiko kauhean epäkohteliasta puhua ruotsia kun kävelin tallimestarin kanssa, eikä kukaan muu kuullut? Ja vaihtamalla ruotsiin hetkeksi viestittäisin kollegoilleni, että hetkeksi en välitä yhteisistä säännöistä ja haluan tietoisesti sulkea heidät pois keskustelusta? Miksi tuntui niin provokatiivisesta puhua äidinkieltään toisen ruotsinkielisen kanssa? Oliko sairasta tämä?
Se tuntui itse asiassa kuin pieneltä identiteettikriisiltä. Samalla kasvoi kalvava ärtymys esiin siitä, että edes täällä, ruotsalaisimmassa paikassa, ei voi välttyä ajattelemasta kielikysymyksiä.
Ei, Tukholma ei ole sitä, mitä se ennen oli. Ei meille toimittajille Suomesta."
Kaiken kukkuraksi esim. Suomen YLE lähettää ja välittää enemmän ruotsinkielistä ja skandikielistä ohjelmaa kuin Ruotsin oma yle eli SVT.
.
Jussi Linjava kirjoittaa hyvin aiheesta:
Kuten jo moneen kertaan todettua, pakkoruotsi tuli vasta peruskoulu-uudistuksen myötä 70-luvun taitteessa.
Koska kovasti peräänkuulutetaan lainkuuliaisuutta ja nöyryyttä, kannattaisi muistaa, että Suomi on sitoutunut noudattamaan myös kansainvälistä syrjinnänvastaista lainsäädäntöä. Siellä todetaan yksiselitteisesti, ettei työnhaussa saa käyttää sellaisia kriteerejä, joilla ei ole oleellista merkitystä työn hoitamisen kannalta.
Tyyppiesimerkkinä tällaisesta syrjinnästä esitetään tilanne, jossa hakijalta vaaditaan kielitaitoa jota työssä ei tarvitse.
Koko pakkokielipelleily on irvokas näytelmä, jossa muutama prosentti näyttelee tarvitsevansa kielitaitoa, jonka loput näyttelevät omaavansa.
"Benson vieraili Suomessa 30 muun edustajan kanssa. Benson kertoi puheessaan toivoneensa löytävänsä Suomesta "ihmelääkkeen", joka johtaisi dramaattisiin muutoksiin USA:n koulujärjestelmän kehittämisessä.
Harvard Press -lehdessä julkaistussa artikkelissa kerrotaan Suomen sijoittuvan korkealle koulutusvertailuissa. Lisäksi artikkelissa hehkutetaan koululaisten menestystä matematiikassa, lukemisessa ja luonnontieteissä.
- Suomen etuna on pieni, homogeeninen väestö, joka puhuu samaa kieltä, Benson kertoi puhuessaan Harvardin yliopistossa."
Pakkoruotsin poistaminen parantaisi tilannetta kaikin puolin vielä tästäkin...
Joko Suomen päättäjätkin tajuaisivat tämän, kun ihan Harvardista asti näin todetaan?
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288529738357.html
.
Uusi Suomi -lehti kirjoittaa:
Suomalainen bisnesvaikuttaja, ex-nokiapomo Thomas Zilliacus vaatii Hufvudstadsbladetin kolumnissaan pakkoruotsin poistamista Suomesta.
Zilliacuksen mukaan on joutavaa opettaa suomalaisille koululaisille pakolla kieltä, jota he eivät opi ja jota heidän ei tarvitse käyttää.
- Miksi joku, joka varttuu Kuusamossa ja aikoo elää siellä, joutuu opiskelemaan ruotsia? Vieraiden kielten oppimisen pitäisi olla etuoikeus, ei luotaantyöntävä pakko, Zilliacus kirjoittaa.
Ruotsinkielentaito tulisi Zilliacuksen mukaan säilyttää siellä, missä sitä todella tarvitaan: Uudellamaalla ja rannikoilla.
- Mutta ei Kuusamossa ja Kontiolahdella, Zilliacus kirjoittaa.
Rkp:n tulisi liikemiehen mukaan käyttää nyt poliittista vaikutusvaltaansa ja luopua pakkoruotsin vaatimuksista ennen kuin on myöhäistä.
- Sen sijaan, että pidetään kiinni 100 vuotta sitten kirjoitetuista laeista, pitäisi keskittyä rakentaviin ratkaisuihin, jotka heijastavat tätä päivää.
Zilliacus pitää pakkoruotsia poliittisesti merkityksettömänä tavoitteena. Ruotsinkielisten pitäisikin keskittyä oikeasti merkityksellisiin kysymyksiin politiikassa.
Kirjoittajan pelko on, että suomenkielinen väestö kyllästyy kokonaan opiskelemaan ruotsia. Hän ehdottaa peruskouluihin vapaaehtoista ruotsinopiskelua.
Thomas Zilliacus asuu tällä hetkellä Singaporessa, jossa hän pyörittää YuuZoo-yritystään. Lue Thomas Zilliacuksen koko kirjoitus Hufvudstadsbladetista.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/56245-unohtakaa-100-vuotta-vanhat-lait-miksi-kuusamossa-pitaa-opiskella-ruotsia