Voidaanko sanoa että luonnossa on tietty määrä objektiivisia värejä? Nälkyvän valon spektri jaettuna Planckin pituudella? Jos näin ei voida sanoa, miksi ei? Planckin etäisyyttä pienemmillä etäisyyksillähän ei pitäisi olla mitään merkitystä, eli värien rajan pitäisi tulla vastaan siinä.
Värien määrä
clrzzzzzz
111323
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
"Nälkyvän valon spektri jaettuna Planckin pituudella?"
Siinäpä mielenkiintoinen jakolasku, voitko elaboroida sitä vielä hiukan pitemmälle?
En usko että taajuuden atomia on löydetty.
Planckin pituus on vain pituuden yksikkö. Pienin mahdollinen pituus. Valon väri riippuu valon aaltojen pituudesta. Mielestäni erittäin mielenkiintoinen kysymys ja oma uskomukseni on, että värejä on todellakin rajallinen määrä johtuen Planckin pituudesta.
Onhan jopa ajasta parikin eri teoriaa, että aika ei ole jatkuvaa, vaan askeleittaista.
http://en.wikipedia.org/wiki/Planck_time
http://en.wikipedia.org/wiki/Chronon
Laskinpa huvikseni.
Näkyvä valo on noin 380nm - 740nm aallonpituuksilla. Planckin pituus on 16,162*10^−27 nm.
Eli eikö värejä ole tällöin:
(740-380)*(16,162*10^27)
Eli 5818320000000000000000000000000 eri väriä.
Eli 5,81832*10^30, eli reilu 5,8 kvintiljoonaa.
Käytännössä ääretön määrä, mutta teoriassa rajallinen määrä.
Jos nyt lähdettäisiin fotonin kvanttienergian pienimmästä mahdollisesta muutoksesta, sekoittamatta Plancin matkaa asiaan.
Voitko laajentaa vastaustasi hieman? Aloittajan kysymys rupesi minuakin kiinnostamaan, kun en ollut koskaan aikaisemmin ajatellut asiaa.
Jos nyt ensin laajentaisi sillä, että värihän on vain aivojen tapa reagoida tietyntaajuiseen sähkömagneettiseen aaltoon. Ei SM spektri sinänsä mitään värejä sisällä.
Jos pysytään ihmissilmän ja -aivojen tavassa tajuta värit, pitäisi kai seuraavaksi tutkia näköjärjestelmän värisävyjen erottelukykyä: sauva- ja tappisolut, näköhermon välityskyky ja aivojen näkökeskuksen kyky erottaa eri taajuuksia.
Kysyjä ei kai tarkoittanut tätä.
Edellinen kommenttini liittyi siihen, että SM spektri ei ole jatkuva, vaan kvantittunut. Sen kvantittumisen taitaa määrätä atomien elektronikehien energiaerot. Valokvantti, fotonihan syntyy kun elektroni palaa energeettisesti korkeammalta orbitaalilta matalammalle. Näitä muutoksia on rajallinen määrä ja ymmärtääkseni juuri sikis valo on kvantittunutta.
Muoh eli huom... tämä on umpimaallikon näkemys asiasta. Korjatkaa paremmin tietävät. Esimerkiksi aine- ja antiaine alkeishiukkasen annihiloituessa säteilyksi ei elektroniradoilla tietenkään ole mitään merkitystä. Onko muita tapoja tuottaa SM säteilyä?
Eikö Doppler-ilmiön avulla saa minkä tahansa taajuuden vaikka säteilylähteen spektri olisikin kvantittunut?
Suurin mahdollinen taajuus on vissiin valonnopeus jaettuna Planckin pituudella?
Tällaista pohtii toinen maallikko.
Niin, lähteestä riippuen tunnistamme eri värisävyjä jotain 100 000 - 10 000 000 värin väliltä. Useilla eläimillä on suurempi erottelukyky, mutta toisaalta joillain eläimillä on vielä laajempi taajuusalue; esimerkiksi pöllöt näkevät jopa ultravioletteja sävyjä. En kuitenkaan antanut erottelukyvyn häiritä, vaan itse olin kiinnostunut siitä mikä on teoriassa mahdollista.
Se mitä tuossa ylempänä laskeskelin oli meidän silmillä nähtävän valohaarukan mahdolliset värisävyt. Luulisin, että elektronien kehien vuoksi atomista lähtevän valon spektri on huomattavasti rajallisempi, kuin Planckin pituuden mahdollistama määrä, mutta kuten rty... tuossa mainitsikin, puna- ja sinisiirtymä korjaa sen. En tosin ole sellainen Louis de Broglie, että osaisin tuommoisen laskea.
360 nm haarukkaan kun mahtuisi oman alkeellisen laskun mukaan 5,8 kvintiljoonaa mahdollista sävyä, niin koko sähkömagneettisen säteilyn spektrille mahtuisi pakostakin sellainen määrä mahdollisia sävyjä, ettei semmoista lukua ihmismieli kykene käsittämään. Miljoona on jo semmoinen luku, ettei sitä oikein käsitä, kvintiljoonaa en kykene edes hahmottamaan. Koko SM spektriin mahtuu niin monta sävyä, etten osaa edes arvata montako nollaa siihen tarvittaisiin. Varmasti monta kertaa enemmän kuin on atomeja maailmankaikkeudessa.
Tämä kaikki on kuitenkin vain maallikon spekulointia. En minä oikeasti tästä mitään tiedä.
Maailma on kvantittunut, niin aika kuin avaruus. Maailma on siis diskreetti systeemi. Muutokset ovat pieniä, mutta eivät äärettömän pieniä. Värejäkin on näin rajallinen määrä.
Mitä eroa on värillä ja sävyllä? Vastaus: Sävy on värin alakäsite. Aloittaja kysyi objektiivista väreistä, vaikka minusta olisi tarkempi kysyä sävyistä.
>
Varmasti voidaan sanoa, jos määrittelet väriksi vain yhden fotonin taajuuden (kuten ilmeisesti ajattelit).
>
Oikeastaan se taitaisi mennä niin, että pitäisi ajatella energioina. Siis näkyvän valon alue jaettuna energian epämääräisyyden mukaisiin lohkoihin. Näemme kuitenkin eri energioita emmekä aallonpituuksia (ja aallonpituushan on kääntäen verrannollinen energiaan). Tällöin todella olisi yhden fotonin osalta teoreettinen maksimi, miten monta erilaista "väriä" voidaan erottaa toisistaan. Tietenkään sellaista laitetta ei taida olla olemassa, mutta siis teoriassa.
Ongelmiin joudutaan siinä kohdassa kun mietitään värien muodostumista. Värejähän tulee useiden eri värien kombinaationa, joten eri taajuisten "fotonien" sekoittaminen (voi) tuottaa oman värinsä, jota ei voi nähdä pelkästään yhtenä fotonina. No, tämän lisäksi väriin vaikuttaa intensiteetti ja intensiteettisuhteet. Tämä siis näyttäytyy lähinnä värin tummuutena, mutta luonnollisesti myös sekoitevärien värin vaihteluna. Lisäksi väreissä on monesti erityisominaisuuksia kuten metallinhohto tms., jolloin väri ainakin aistitaan erilaisena. Kun nämä kaikki vetää yhteen, niin eipä taida värien määrä olla kovin rajattu teoreettisesti - ainakaan minun käsityskykyni mukaan. Eri asia sitten on, miten paljon esim. ihmissilmä erilaisia värejä pystyy toisistaan erottamaan.