Suomenruotsalainen jää vaille monia palveluja
Suomessa halutaan edistää globalisoitumista, mutta sitä historiallista monikulttuurisuutta, joka on tarjolla maan rajojen sisällä, kuitenkin väheksytään tai jopa vihataan. Ruotsi leimataan "turhaksi" kieleksi.
Millaista on elää suomenruotsalaisena Helsingissä tänään? En tunne itseäni kovin tervetulleeksi omassa kaupungissani.
Opetusministeriö, jonka pitäisi olla sivistyneisyyden linnake Suomessa, on vähentämässä toisen kotimaisen kielen, eli käytännössä ruotsin, painoarvoa. Täten ministeriö kieltää maamme historiaa.
Itse olen suomalainen ties monennessako sukupolvessa. Suomenruotsalainen.
Suomenruotsalaisena olen kuulemma kallis. Miten niin? Maksan saman lipunhinnan julkisessa liikenteessä kuin Helsingin muut asukkaat, mutta harvoin saan palvelua omalla kielelläni.
Julkiset viitoitukset ovat pääasiallisesti yksikieliset. Bussissa on jakelussa ilmainen uutislehti, joka palvelee kaupunkilaisia. Ei kuitenkaan minua, koska se on sataprosenttisesti suomenkielinen.
Suomenruotsalaisilla lapsilla ei ole leikkipuistotoimintaa omalla kielellään. Neuvoloissa palvelu on miltei poikkeuksetta suomenkielinen – myöskin kun esimerkiksi testataan lapsen kielellistä kehitystä.
Suomenruotsalaisilla lapsilla on pitkä koulumatka jo ala-asteella. Heidän koulukirjansa maksavat enemmän. Nuorisotaloja ja muuta harrastustoimintaa toisella kotimaisella kielellä on niukasti.
Kun soitan viranomaisille, joudun jonottamaan kalliissa puhelinjonossa pitkään siinä usein turhassa toivossa, että saisin asioida omalla kielelläni.
Perheemme terveydenhoidon on enimmäkseen tapahduttava suomen kielellä. Vanhukset makaavat osastoilla, joissa kukaan ei ymmärrä mitä he yrittävät sanoa äidinkielellään, ruotsiksi.
Kirjastojen ruotsinkielinen tarjonta on suppea. Filmejä ei aina käännetä ruotsiksi, mutta minulta vaaditaan sama lipunhinta kuin muilta.
Videovuokraamossa maksan täyden hinnan, vaikka videossa on vain suomenkielinen teksti. Oopperassa tekstitys on suomeksi ja englanniksi. Osa taidemuseoista, myöskin julkisin varoin tuetuista, käyttävät suomea ja englantia, ei ruotsia.
Tavaraselostuksia ja käyttöohjeita on vaikeaa löytää ruotsin kielellä – tai sitten käännös on niin merkillinen, ettei siitä saa selvää.
Olen asunut ikäni Helsingissä ja maksanut samat verot kuin suomenkieliset naapurini. Sen lisäksi olen monesta asiasta joutunut maksamaan korkeamman hinnan kuin he, saamatta kuitenkaan samantasoista palvelua.
Voin vilpittömästi sanoa että kotimaani ja kotikaupunkini ovat minulle kalliit, sanan molemmissa merkityksissä.
Henrica Bargum
(o.s. Lavonius)
kaupunginvaltuutettu (r)
Helsinki
Suomessa halutaan edistää globalisoitumista, mutta sitä historiallista monikulttuurisuutta, joka on tarjolla maan rajojen sisällä, kuitenkin väheksytään tai jopa vihataan. Ruotsi leimataan "turhaksi" kieleksi.
Millaista on elää suomenruotsalaisena Helsingissä tänään? En tunne itseäni kovin tervetulleeksi omassa kaupungissani.
Opetusministeriö, jonka pitäisi olla sivistyneisyyden linnake Suomessa, on vähentämässä toisen kotimaisen kielen, eli käytännössä ruotsin, painoarvoa. Täten ministeriö kieltää maamme historiaa.
Itse olen suomalainen ties monennessako sukupolvessa. Suomenruotsalainen.
Suomenruotsalaisena olen kuulemma kallis. Miten niin? Maksan saman lipunhinnan julkisessa liikenteessä kuin Helsingin muut asukkaat, mutta harvoin saan palvelua omalla kielelläni.
Julkiset viitoitukset ovat pääasiallisesti yksikieliset. Bussissa on jakelussa ilmainen uutislehti, joka palvelee kaupunkilaisia. Ei kuitenkaan minua, koska se on sataprosenttisesti suomenkielinen.
Suomenruotsalaisilla lapsilla ei ole leikkipuistotoimintaa omalla kielellään. Neuvoloissa palvelu on miltei poikkeuksetta suomenkielinen – myöskin kun esimerkiksi testataan lapsen kielellistä kehitystä.
Suomenruotsalaisilla lapsilla on pitkä koulumatka jo ala-asteella. Heidän koulukirjansa maksavat enemmän. Nuorisotaloja ja muuta harrastustoimintaa toisella kotimaisella kielellä on niukasti.
Kun soitan viranomaisille, joudun jonottamaan kalliissa puhelinjonossa pitkään siinä usein turhassa toivossa, että saisin asioida omalla kielelläni.
Perheemme terveydenhoidon on enimmäkseen tapahduttava suomen kielellä. Vanhukset makaavat osastoilla, joissa kukaan ei ymmärrä mitä he yrittävät sanoa äidinkielellään, ruotsiksi.
Kirjastojen ruotsinkielinen tarjonta on suppea. Filmejä ei aina käännetä ruotsiksi, mutta minulta vaaditaan sama lipunhinta kuin muilta.
Videovuokraamossa maksan täyden hinnan, vaikka videossa on vain suomenkielinen teksti. Oopperassa tekstitys on suomeksi ja englanniksi. Osa taidemuseoista, myöskin julkisin varoin tuetuista, käyttävät suomea ja englantia, ei ruotsia.
Tavaraselostuksia ja käyttöohjeita on vaikeaa löytää ruotsin kielellä – tai sitten käännös on niin merkillinen, ettei siitä saa selvää.
Olen asunut ikäni Helsingissä ja maksanut samat verot kuin suomenkieliset naapurini. Sen lisäksi olen monesta asiasta joutunut maksamaan korkeamman hinnan kuin he, saamatta kuitenkaan samantasoista palvelua.
Voin vilpittömästi sanoa että kotimaani ja kotikaupunkini ovat minulle kalliit, sanan molemmissa merkityksissä.
Henrica Bargum
(o.s. Lavonius)
kaupunginvaltuutettu (r)
Helsinki
Vastaukset 6
Vanhimmat
sinulle ja kaikille ruotsinkielisille Suomessa. Onko meidän suomenkielisten helpompaa ja yhteiskunnallisesti halvempaa opetella ruotsinkieli kuin teidän opetella suomenkieli?
Miksi pakkoruotsi, miksei pakkosuomi, jolloin saisitte palvelua yhtä hyvänä (huonona?) kuin me suomenkielisetkin.
Yhtenä oikein tyypillisen "hölmöytenä" kaksikielisyydestä on esim. poliisiautot. Eikö ruotsinkieliset tajua sen olevan poliisiauto jo hälytysvaloista ilma ruotsinkielistä POLIS-tekstiä. Ja jos se auto satuu olemaan vielä niin päin, että se ruotsinkielinen teksti onkin kadulle päin. Mitäs sitten???
hyvinhän toi suomen kieli sinulta sujuu. ainahan sitä voi muutta ruotsinkielisille alueille, joita valitettavasti vielä Suomestakin löytyy. miksi jollain pienellä, noin 5 %:n vähemmistöllä, täytyisi olla samat palvelut kuin valtaväestöllä ( vaikkakin ruotsinkieli on meidän toinen kieli , se on vanhaa jäännettä ).
Minä olen äidinkieleltäni suomenkielinen suomalainen. Olen aina arvostanut kieliä ja minusta on rikkaus osata niitä. Minulla on suomenruotsalainen tyttöystävä ja hänen kauttaan olen uudelleen - sitten kouluaikojen - kiinnostunut ruotsin kielestä, mitä olenkin pikkuhiljaa alkanut opetella.
Mutta asiaan. Minusta ruotsin kielen liki tuhatvuotinen historia Suomessa ansaitsee parempaa kuin mitä se tänä päivänä saa. Tänne jopa vaaditaan venäläisiä kylttejä, mutta ruotsinkielisiä kylttejä ollaan karsimassa.
Uskon, että suomalaisilla on siksi vaikea suhde ruotsin kieleen, että suomalaisilla on Ruotsiin maana jonkinlainen pikkuvelikompleksi, ja moni suomalainen saa jotakin tyydytystä siitä, että saa "näpäyttää Ruotsia" suhtautumalla kielteisesti ruotsin kieleen. Valitettavaa.
Olen kansanedustaja Laxille esittänyt, että maahamme tulisi kulttuurillisen rikkauden ja ruotsin kielen aseman turvaamiseksi perustaa eräänlaisia ruotsinkielisiä saarekkeita, kuntia ja kaupunkeja, jotka olisivat yksinomaan ruotsinkielisiä.
Näissä palvelut olisivat vain ruotsiksi, eikä näihin paikkoihin voisi muuttaa ilman kielikoetta. Tällaisia paikkoja voisivat olla rannikon kaupungit, monet pienet ja muutama suurempikin.
Minusta tämä olisi suomenkielisiltä pieni myönnytys - ei se olisi heiltä poissa millään tavalla. Tällaisten kulttuuristen lokeroiden avulla turvaisimme ruotsin kielen vahvan aseman maassamme. En halua tänne mitään monokulttuuria, vaan eurooppalaista moninaisuutta. Se on Suomenkin etu.
Ikävä kyllä Lax ei tarttunut ehdotukseeni vaan ilmoitti, että hän on liian vanha ajamaan näin radikaaleja ajatuksia. Sääli. Ehdotus toki oli idealistinen eikä varmasti edes kovin helppo toteuttaa, mutta minusta se oli järkevä, oikeudenmukainen ja hyvällä tahdolla muutettavissa todellisuudeksi. Sitä paitsi ilman tällaisia radikaaleja ehdotuksia ruotsin kieli lopulta katoaa Suomesta, kuten suomen kielikin katoaa Euroopasta ja englanti tulee sen sijaan joskus vuonna 2700.
Jäin miettimään onko kirjoittaja "antirasisti" siis Henrica Bargum vai onko "antirasisti eri henkilö joka on vain kopsannut toisten muualla kirjoittelemia tekstejä? Odotan selkeää vastausta ennenkuin jatkan keskustelua niin tiedän kenen kanssa kirjoittelen.
Oletko itse Henrica Bargum vai oletko vain kopioinut muiden kirjoituksia tänne?
Ja surkeat naisapinat valehtelivat, että seksinostajat häiritsevät heitä. Tietysti miehet riensivät kriminalisoimaan katuprostituution ja saatiin poliisit pusikkoihin ihmisten panopuuhia kyyläämään. Rasistiakat ovat tulleet aivan hlluiksi. He haluavat kiusata ja vainota esim. sadomasokisteja ja muita erilaisia sekä erikoisuuksia ja ritarit eduskunnassa rientävät taas toeuttamaan heidän tahtonsa. Kaiken huippu on se, että kohta viattomat kunnon ihmiset laitetaan vankilaan väärän seksin perusteella. Ovatko rasistiset naisfeministit sikoja vai apinoita? Hehän eivät siedä mitään erilaista. Mitään, mikä ei mahdu sosiaalidemokraattisen naisen pieneen päähän ei suvaita. Hän ei usko toisenlaisten olevan ihmisiä,koska he ovat ällöttäviä. Yhteiskunta on saatava näiden inhottavuuksien kimppuun. On ne sekopäitä!