Ahnevanmaasta saataisiin 1 normaalikokoinen kunta JOS kuntaliitospakko koskisi koko Suomea!
Ahnevanmaan pääelinkeino on kuntatalous. Kunta lienee varmaankin se suurin työllistäjä. Siksi olisikin syytä tehdä kuntauudistus ja poistaa kaikki 16 pelleilykuntaa ja tehdä vain yksi normaalikokoinen kunta, jossa on noin 26000 asukasta. Pienin kunta, Sottunga, on vain 119 asukkaan kyläpahanen, tosin varmaankin monelle saarelle jakautuneena. 7 kuntaa on alle 500 asukkaan kokoisia, lähinnä kooltaan kyliä. Kaikiaan 9 kuntaa 16:sta on alle 1000 asukkaan kokoisia. Tällainen on valhe median viljelemästä "Suomen 19:sta ruotsinkielisestä kunnasta", joita oikeasti on manner-Suomessa vain ne 3 kuntaa siellä Suomen "Nikolainkaupungin reikäleivän" lähellä. Loppuisi samalla se jatkuva puhe / tilastohuijaus Suomen 19 ruotsinkielisestä kunnasta. Ruotsinkielisiä on vain nämä 3 kuntaa eli Luoto, Ristitaipale ja Närpiö.
Väestö 31.12.2010
Kunta 1980 2000 2010
Brändö 550 514 488
Eckerö 685 830 943
Finström 2 052 2 299 2 502
Föglö 608 595 580
Geta 471 478 475
Hammarland 1 196 1 351 1 508
Jomala 2 615 3 328 4 098
Kumlinge 454 405 364
Kökar 304 296 259
Lemland 954 1 585 1 814
Lumparland 302 377 394
Saltvik 1 564 1 679 1 802
Sottunga 149 129 119
Sund 939 1 013 1 019
Vårdö 387 409 452
Maarianhamina 9 553 10 488 11 190
Maaseutu 10 778 12 940 14 555
Saaristo 2 452 2 348 2 262
Ahvenanmaa 22 783 25 776 28 007
Naiset 11 509 13 076 14 054
Miehet 11 274 12 700 13 953
Asukkaita
km²:ä kohti 15,4 16,9 18,0
Tuossa on lähteenä linkki vuosien 1980-2000-2008 tilastoihin. Jostain syystä tuoreempaa tilastoa ei löytynyt. Lukemat on kyllä tuoreesta 2011 tilastosta otettu.
http://www.aland.ax/.composer/upload/modules/asubdb/alsiff08_fi.pdf
Ahnevanmaan pääelinkeino on kuntatalous. Kunta lienee varmaankin se suurin työllistäjä. Siksi olisikin syytä tehdä kuntauudistus ja poistaa kaikki 16 pelleilykuntaa ja tehdä vain yksi normaalikokoinen kunta, jossa on noin 26000 asukasta. Pienin kunta, Sottunga, on vain 119 asukkaan kyläpahanen, tosin varmaankin monelle saarelle jakautuneena. 7 kuntaa on alle 500 asukkaan kokoisia, lähinnä kooltaan kyliä. Kaikiaan 9 kuntaa 16:sta on alle 1000 asukkaan kokoisia. Tällainen on valhe median viljelemästä "Suomen 19:sta ruotsinkielisestä kunnasta", joita oikeasti on manner-Suomessa vain ne 3 kuntaa siellä Suomen "Nikolainkaupungin reikäleivän" lähellä. Loppuisi samalla se jatkuva puhe / tilastohuijaus Suomen 19 ruotsinkielisestä kunnasta. Ruotsinkielisiä on vain nämä 3 kuntaa eli Luoto, Ristitaipale ja Närpiö.
Väestö 31.12.2010
Kunta 1980 2000 2010
Brändö 550 514 488
Eckerö 685 830 943
Finström 2 052 2 299 2 502
Föglö 608 595 580
Geta 471 478 475
Hammarland 1 196 1 351 1 508
Jomala 2 615 3 328 4 098
Kumlinge 454 405 364
Kökar 304 296 259
Lemland 954 1 585 1 814
Lumparland 302 377 394
Saltvik 1 564 1 679 1 802
Sottunga 149 129 119
Sund 939 1 013 1 019
Vårdö 387 409 452
Maarianhamina 9 553 10 488 11 190
Maaseutu 10 778 12 940 14 555
Saaristo 2 452 2 348 2 262
Ahvenanmaa 22 783 25 776 28 007
Naiset 11 509 13 076 14 054
Miehet 11 274 12 700 13 953
Asukkaita
km²:ä kohti 15,4 16,9 18,0
Tuossa on lähteenä linkki vuosien 1980-2000-2008 tilastoihin. Jostain syystä tuoreempaa tilastoa ei löytynyt. Lukemat on kyllä tuoreesta 2011 tilastosta otettu.
http://www.aland.ax/.composer/upload/modules/asubdb/alsiff08_fi.pdf
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tähän Ahvenanmaan tilanteeseen aina kerrotaan perusteluksi, että maakuntahallitus hoitaa monia kunnan tehtäviä.
Mutta miksi ihmeessä sama systeemi ei sitten millään kelpaa mantereelle? Kunnat pysyy kuntina ja maakunta hoitaa isoimmat asia yhteisesti.
Miksi Kokoomuksella on pakkomielle pakkoliitoksiin (ja pakkoruotsiin)?
Niin sanopas muuta. Sitä minäkin olen monta kertaa kysynyt. Täällä Pohjanmaan maakunnassa voisimme oikein hyvin hoitaa monta asiaa maakuntatasolla eikä kuntaliitoksia tarvittaisi ollenkaan, sociaali-terveydenhoito, tosen asteen koulutus jopa liikenne ja kaavoitusasiat voisi viedä sinne. Silloin kukaan kieliryhmä ei tarvitsisi tuntea itsensä uhatuksi eikä kukaan "syö" toista mutta palvelut pelaavat joustavasti kaikille
Ja maakuntatasolla voitaisiin paremmin ylläpitää kaksikielisiä palvelujakin. Isommassa yksikössä voisi olla erikseen virkailijat suomenkielisille ja ruotsinkielisille. Ei jossain "kaksikielisellä" Vantaalla (ruotsinkielisiä 2,8%) voida oikein ylläpitää ruotsinkielisilä palveluja, kun ei siellä ole ruotsin puhujiakaan. Uudessa Kotkassa vielä vähemmän.
Hallinnon siirtäminen paikallistasolta maakuntatasolle tarkoittaisi käytännössä samaa kuin vallan siirtäminen kattavasti RP:lle. Jos maakuntamallia haetaan, niin silloin pitäisi olla täysin erillinen hallinto ruotsinkielisille ja suomenkielisille Pohjanmaan pohjalaisille.
" Silloin kukaan kieliryhmä ei tarvitsisi tuntea itsensä uhatuksi eikä kukaan "syö" toista mutta palvelut pelaavat joustavasti kaikille "
Minä en ainakaan tunne asemaani suomenkielisenä Vaasalaisena uhatuksi, niin pitkään kuin valtaa pitää enemmistön suomenkieliset. Sen sijaan tuntisin oloni kohtuullisen epämukavaksi jos tuollainen hallinto tehtäisiin.
Toinen vaihtoehto olisi että suomenkielisenemmistöinen Vaasa liitettäisiin Etelä-Pohjanmaahan, ja surut pitäkööt loput maakunnasta.
Ajatuksesi on jo pelkästään kielinäkökulmasta hölmö, ja edustaa lähinnä RKP:n vallan ajamista.
"silloin pitäisi olla täysin erillinen hallinto ruotsinkielisille ja suomenkielisille Pohjanmaan pohjalaisille" minusta se olisi oikein hyvä ratkaisu koska silloin toinen ryhmä ei joutuisi päättämään toisen ryhmän asioista, eli asioista joista eivät kokemuksen perusteella ymmärrä yhtä hyvin kuin omista asioistaan. Tota voisi monella muullakin aluella yhteiskunnassa käyttää. Eli jaettaisiin verotuloja jonkun mallin mukaan esim. per henkilö ja sitten jokainen kieliryhmä voi itse löytää ne yhteistyötahot ja rakennemallit jotka parhaiten palvelevat omia tarpeita jopa terveydenhuollossa, mutta varmsti toisen asteen koulutuksessa.
"Sen sijaan tuntisin oloni kohtuullisen epämukavaksi jos tuollainen hallinto tehtäisiin." ihan tota tarkoitinkin. Tiedän että se on teille hankala mennä ratkaisuun missä yhdellä ruotsinkielisellä puolueella olisi niin vahva asema. Ja samalla voisi toivoa että ymmärtäisitte myös Mustasaarelaiset jotka ihan samasta syystä (mutta toisesta näkökulmasta) ovat olleet niin varovaiset kuntaliitosasioissa Vaasan kanssa. Eli minä haluaisin todella sellaiset ratkaisut jotka olisivat kaikille "turvalliset" täällä Pohjanmaalla ettemme eläisi vastakkain vain rinnakkain.
"Ajatuksesi on jo pelkästään kielinäkökulmasta hölmö, ja edustaa lähinnä RKP:n vallan ajamista." Kuten sanoin tiedän että puolelta ja toisin on vaikea, ja toiselle sopiva tuntuu toiselle "hölmöltä" ja siksi meidän kannattaisi enemmän kunnella MIKSI toinen sanoo kuten sanoo eikä luulla että tiedämme.
Minä en ole RKPläinen, ja olen äänestänyt eri puolueita. Minulla ajatukset lähtevät siitä että kannattaisi saada ruotsinkieliset palvelut keskitettyä eikä hajota niitä moneen eri rakennemalliin, kuntiin tai maakuntiin. Ihan vaan sen takia että silloin kriittinen massa olisi tarpeeksi iso että nille jotka tarvitsevat ruotsinkieliset palvelut ne todella pelaavat ja silloin kaksikieliset rakenteet eivät ärsyttäisi suomenkielisiä monella taholla. Jos Vaasa liittyisi Etelä-Pohjanmaahan, maakunta tulisi kaksikieliseksi Vaasan takia mikä toisi mukanansa että kielivaatimukset maakuntatasollakin vaatisivat ruotsinkielen taitoa, joka luultavasti toisaalta koettaisiin "turhana" ja ärsyttäisi muualla Etelä-Pohjanmaalla. Eli tällaista minä haluaisin todella vältää. Ehkä huomaat että vaikka minulla onkin toisenlaisia kantoja maan kaksikielisyyteen kuin sinulla niin olenkin samaa mieltä siitä että kielivaatimukset siellä missä niitä ei tarvita ovat turhat ja ärsyttävät. Mutta jotta voisimme saada minimmäärä tällaisia ärsyttäviä ratkaisuja niin emme saisi pirstoa ruotsinkieliset niin moniin osiin että kohta suurin osa maan rakenteista on oltavat paperilla kaksikieliset mutta kuitenkaan mitään ei toimi käytännössä. saisimme tilanteen missä kielivaatimukset ärsyttävät suomenkielisiä jotka kuvittelevat että me saamme mitä tarvitsemme, ja kuitenkin aina motimme ja olemme epäkiitolliset, kun taas ruotsinkieliset kokevat ettei mitään käytännössä toimi. Eli tavalla koen että ajamme monella tavalla samaa takaa vaikka eri näkökulmista.
Minä en aja RKPn valtaa vaan pelkästään haluaisin että palvelut pelaavat käytännössä meille molemmille ja ärtymiskohdat voisi vähentää.
Suuren kuntauudistuksen päättyessä mantereelle ei jää kuin YKSI ruotsinkielinen kunta eli Suur-Närpiö. Tuo suur-liitekin viittaa vain Närpiö-keskeisyyteen, ei kokoon.
Svekopäättäjillä on sitten melkoinen tehtävä markkinoida Suomen "elävää kaksikielisyyttä". ;)
Ja juuri siksi luodaan lisää keinotekoisesti kaksikielisä kuntia Kotkan ja Vantaan malliin!
Meidän on huomioitava kaikkien Ahvenanmaan kunnanjohtajien
palkkaus joka on jotain 60 000- 85 000 euron luokkaa.