Onko mitään mieltä yrittää tavoittaa sinua vai käsittelenkö tämän ikävän olemattomiin niin että jäljelle jää vain kasa vanunutta tunnehöttöä? Välillä niitä tunteita nousee. Ei ne jatkuvasti ole mulla olleet, elämäntilanteistakin johtuen. Haluaisin myös ehkä vain keskustella sinun kanssasi. Vaikka sekin voisi olla suht raskas kokemus. Niin minun on ikävä, ikävä sitä joka olit. En oikein tiedä miten suhtautua siihen. Saatat olla muuttunut todella paljon näiden vuosien aikana. Ehkä minun kaunis illuusioni sinusta särkyy. En tiedä edes miten reagoisin näkemiseesi. Nousisiko vihaa tai katkeruutta, loukkaantumista. Minulle kävi niin että tunsin oloni ehjäksi erotessamme mutta olit kuin jäätyvä vesi joka halkaisee kiven. Sirpaleita siitä lopulta tuli. Jos vastaat, vastaa tunnistein. Kaikki muu on höttöä johon en välitä vastata. Laita jotain minkä vain me kaksi voimme tietää. Kyllä niitäkin asioita ehti kertyä. Toivon, että olisin pystynyt sua vihaamaan kunnolla. Että me oltaisiin puhuttu asiasta kasvokkain, eikä todellakaan näin että jäi huonoja tunteita kannettavaksi. Niinkö vähän merkitsin?
Sulle pirpanaspesiaali
satutit perkele
5260
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ja vinkki oli pirpanaspesiaali.
Jaa-a. Kukakohan.. hm. Meillä samat nimikirjaimet?
Ette ilmeisesti sitten ole tavanneet toisianne vähään aikaan? Sun vinkkisi osui ja jotain muutakin mutta me ollaan nähty, pikasesti tänäänkin.
Onko se mun vika ettei tavattu kasvokkain ja saatu puhua. Jos olet Hän niin olet saanut yhteystietoni viikon sisällä.
Pitää sitten varmaan tulla ovelle ja katsoa voidaanko puhua.
Joku ratkaisu pitää tulla, en jaksa tätä jatkuvaa pettymystä. Sitten
on ainoa keino riuhtaista itsensä irti kaikesta tästä ja siitä ei jää
mitään vaaleanpunaisia muistoja.
puhuminen on yliarvostettua.miksi ei voi vaan luottaa tunteeseen,niinkuin minä teen.kyllä asiat vielä järjestyy meidän välillä,ainakin toivon niin.