Oletko nirso ja siksi olet yksinäinen? Valinnanvaraa on paljon. Siitä ei ole kiinni että et löytäisi ketään koska yksinäisiä on paljon.
Minkälaisen kumppanin haluat?
yks yksinäinen
56664
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Todella yksinäisiä ihmisiä on todella vaikea löytää. Lisäksi joku yksinäinen voi olla masentunut ja saa jonkunlaista tukikäyntejä masennukseen ja kokee tämän jo riittäväksi ystävyydeksi. Moni myös pitää yksinäisyytenä sitä, että ei ole seurustelukumppania. Mikä on mielestäni aivan eriasia kuin yksinäisyys. Tälläisen ihmisen tapaat ja kun hän etsii kumppania ja sinä kaveria niin eihän se välttämättä toimi. Lisäksi jos on muutamia ystäviä niin silloin helposti jätetään ujot ja hiljaiset ihmiset yksin. Todella yksinäinen ihminen nautti ihmisen kuin ihmisen seurasta (ei tietenkään kovat ääritapaukset).
Lisäksi kavereilta vaaditaan nykyään todella paljon. Pitäisi olla rahaa käydä erilaisissa paikoissa, autokin olisi mukava olla että pääsee helposti kaveria tapaamaan ym.
ainiin ja itse olen yksinäinen juuri tuon rahan takia. Ei ole autoa, että pääsisi kavereita tapaamaan helposti tai käymään kaverin kanssa missään. Pyörällä joutuisin aina liikkumaan pitkiä matkoja ja tämä on aika raskasta. Lisäksi on koira jonka kanssa pitää päivittäin ulkoilla eikä kestä olla sisällä loputtomiin.
Todella yksinäinen ihminen on se jolla ei ole kumppania tai ystäviäkään.
Useampi ottaisi mieluummin kumppanin kuin vaikka sata ystävää.
jep. Itse olen ollut naisen kanssa ystävänä ilman mitään sen kummempaa. Kun nainen on löytänyt itselleen miehen ja ollaan tämän jälkeen tavattu niin ei vain tunnu enää samalta ystävyys kun toisella on kumppani. Hieman outoa sillä ystävyyden alussa olen tiennyt, että varmasti nainen tulee miehen löytämään ja olen ajatellut, että se on ihan ok. En kumminkaan osannut ajatella kuinka paljon nainen ystävänä muuttuu kun kumppanin löytää.
Kyllä se kumppani kannattaa miehen etsiä mieluummin kuin naisista ystäviä ellei sitten ole todellakin varma, että on ok kun nainen kumppanin löytää.
Itse ainakin olen tosi nirso. Miehen luonteen pitää soittaa samaa sävelmää minun luonteeni kanssa. Jos se soittaa aivan muuta tai on epävireinen enkä nauti sen soinnuista, ei siinä ole mitään nautittavaa...
Varsinkin näin lauantai-iltaisin näen esimerkiksi kaupoissa paljonkin ikäluokkaani olevia yksinäisiä naisia. Naisia viimeisessä vaiheessa ennen vanhapiikuutensa hyväksymistä. On kauniita ja vähemmän kauniita, pitkiä ja pätkiä jne. Tyypillisiä tuntomerkkeja ovat kumminkin tyhjät, pälyilevät ja hieman pelokkaat katseet, laittamaton tukka, collegehousut ja lämpimännäköiset vaaleanruskeat saappaat, joista tursuaa valkoista tai mustaa karvaa. Hajamielistä laahustelua hyllyjen välissä ilman varsinaisia suunnitelmia siitä, mitä tarvitsisi ostaa.
Itse olen ns. totaaliyksinäinen ja yhteiskunnasta suosiolla syrjäytynyt mies. Silti uskon, että monetkin mainitsemistani naisista huolisivat minut seurakseen. Niin kuin minä varmaan huolisin monet heistä. Mikseivät kaltaisemme sitten koskaan kohtaa? Pitkälti kai sen takia, ettemme koskaan edes yritä.
En siis usko, että ihmiset jäävät yksin nirsoutensa takia. En usko siihenkään, että ihminen jää yksin, koska kaikki muut yksinäiset ovat niin nirsoja. Suomi on täynnä kaikenlaisia yksinäisiä tai syystä tai toisesta yhteiskunnan ulkopuolelle jääneitä miehiä ja naisia. Jokaiselle riittäisi varmasti juuri sellaista seuraa kuin itse haluaa. Yksinäisyys vain on luonteeltaan itseään ruokkiva ilmiö. Yksinäinen, seuraa kaipaava ihminen vetäytyy yksinäisyyden jatkuessa yhä enemmän kuoreensa, alkaa lopulta vältellä kaikkia kohtaamisen mahdollisuuksiakin.
Ei kukaan järkevä ihminen nyt kaupassa lähde noin vain juttelemaan tuntemattomalle ihmiselle:) ainakaan minun mielestäni. Ajatella jos näillä naisilla kumppani onkin. Moni naimisissa oleva nainen nimittäin ei enää katso kuinka tälläytyä kauppaan vaan voi hyvinkin olla hiukset sekaisin jne.
Netin eri seuranhakupalstat on paras yksinäisen ihmisen keino löytää ystäviä ja kumppani.
Joidenkin kohdalla varmasti erehdynkin, mutta vuorotyöstään palaavalla sairaanhoitajaperheenäideillä kuitenkin on yleensä ihan erilainen aura kuin yksinäisillä, mahdollisesti masentuneilla ja työttömillä naisilla. Ensin mainituista uhkuu stressi, ahneus ja tympääntyneisyyteen verhoutuva pelko kaikkea ulkopuolista kohtaan. Jälkimmäisistä arasteleva epävarmuus sekä itseä, että ympäristöä kohtaan.Lisäksi nämä yksinäiset naiset ovat korostetusti esillä nimenomaan lauantai-iltaisin. Sen huomaa myös lenkkipoluilla. Toki viikonloppuna muutenkin lenkkeillään enemmän, mutta lauantai-iltoina yksinäisten naisten määrä korostuu silmäänpistävästi.
Ei minunkaan mielestä seuran etsiminen jossain kaupassa tai lenkkipolulla ole mielekästä. Eivät varsinkaan yksinäiset miehet sellaisista paikoista seuraa löydä. Toisinaan olen kuitenkin tulkinnut naisten katsovan sillä tavoin kuin odottaisivat kontaktia. Itse käännän katseeni pois, mutta mahdollisesti joku sosiaalisempi mies saattaisi sen kontaktin ottaakin. Vaikkakin melko epätodenäköistä, ja epätoivoista.
Ei kaikki osaa tai halua sitä kaveria tai kumppania netin treffipalstoiltakaan etsiä. Joku saattaa ajatella, ettei osaa kirjoittaa riittävän hyvin. Toinen ei jaksa sitä, että treffipalstoja pitkin pääasiassa törmää vastenmielisiin ihmisiin, kikkelinkuvien lähettelijöihin ja vastaaviin. Siksi en ole samaa mieltä tuosta, että treffipalstat olisivat yhtään sen parempia paikkoja seuran löytämiseen kuin kassajonotkaan. Nekin sopivat vain tietynlaisille ihmisille.
Olen yksin, siksi en halua edes löytää ketään. En osaisi elää kenenkään kanssa enää. Olisi liian vaikeaa.
Sellainen joka katsoo luonnetta eikä ulkonäköä. Tässä maassa ei sellaisia naisia montaa ole.
no minä olen yksi heistä.todellakin,ei se ulkonäkö vaan ihana luonne.
Ja "rumakin"muuttuu komeeksi kun siihen tutustuu ja ihastuu.
Täysin yksinäisen naisen. Yhden ainoan ihmissuhteen. Asiansa kussu nuori eläkeläinen myös. Se on mun ihanne. Tämmösen vois löytää jos edes viittis hakee. Sielunkumppani kenen kanssa olis aivan samalla aaltopituudella
mikä on nuori?
Kynnys on aika korkea. En voisi enää kelpuutta "typerää" miestä kumppaniksi. Ihminen tarvitsee jonkun joka on samalla aaltopituudella. Ekologisena ja eettisenä ihmisenä en voisi kuvitellakaan pinnallista ja itsekeskeistä miestä, joka ei vauvaudu edes kierrättämään ja suorastaan halveksii eläimiä ja elämää....! Usein nämä samaiset tyhjäpäät käyttää ikävää kieltä, ovat aggressiivissävytteisiä, katkeroituneita mutta kuitenkin jostain kumman syystä haluavat kersoja maailmaan, joista eivät kuitenkaan huolehdi!!!!! Voiko "syvempää kehitysvammaa" ja epäloogisuutta enää olla?????
Haluan empaattisen, fiksun, lämminsydämisen ja söpön noin 23-35-vuotiaan naisenalun. Saa olla vaikka peruskoulupohjainen, pitkäaikaistyötön ja mielenterveysongelmainen, kunhan nuo asiat kuitenkin hänessä olisivat.
Mä sovin tuohon.
no voi hitsi,kun oon liian vanha,muuten natsais:)
Olen itse 31-vuotias ja kurjasta elämästäni huolimatta saattaisin haluta lapsen tai jopa kaksi, joten tuo 35 on aika ehdoton yläraja... Minulle on tässä yksinäisyyden aikana kertynyt jotenkin uskomaton määrä purkamatonta hellyyttä, jota haluaisin jakaa sellaisen pienen ja sympaattisen perheen keskellä.
En ole kyllä ihan täysin varma tuosta, että haluanko lapsia. Epäilen usein omaa kyvykkyyttäni olla hyvä isä, kun en saanut sitä esimerkkiä kotona.
"Minulle on tässä yksinäisyyden aikana kertynyt jotenkin uskomaton määrä purkamatonta hellyyttä, jota haluaisin jakaa sellaisen pienen ja sympaattisen perheen keskellä."
No hyi helvetti. Mitä?
Mitä et ymmärtänyt?
En ymmärtänyt, että joku voi yhdellä lauseella saada itsensä kuulostamaan noin niljakkaalta ja iljettävältä.
Haluat nuorta lihaa joltain syrjäytyneeltä. "Peruskoulupohjaiselta, pitkäaikaistyöttömältä ja mielenterveysongelmaiselta", kuten itse sen muotoilit. Sanoisit sen suoraan etkä alkaisi runoilla jostain pienistä sympaattisista perheistä kuin mikäkin Joseph Fritzl.
Olitpa ilkeä, onneksi olkoon siitä.
"Saa olla vaikka" ei myöskään minun lukutaidollani tarkoita sitä, että juuri (ja vain) mainitsemasi "syrjäytyneet" on kohderyhmä.
En halua mitään kumppania. Olen luopunut siitä ajatuksesta et joku joskus minusta tykkäisi. Naiset on pinnallisia , rakastuvat vaan juoppoihin ja pahoinpitelijöihin ja katsovat ainoastaa ulkonäköä ennen kun haluavat tutustua. Pärjään hyvin yksinkin tämän elämän enkä aio etsiä ikinä mitään naista.
ei pidä paikkaansa.kaikki naiset ei ole tuollaisia.luonne on miljoona kertaa tärkeempi kun ulkonäkö.
Älä valehtele. Tuskin ottaisit miestä jolla eiole yhtään kaveria ja joka on ylipainoinen ja ruma.
no kuule.ehkä en ihan 200 kilosta ottais,mutta edelleenkin se ihana luonne on se tärkein.ja mikä on ruma?ensinnäkään rumaa miestä ei ole olemassakaan ja toisekseen,ei mies saa olla "kaunis",pitääkin olla vähän karun näkönen ja mitään kamalaa lihaskasaa en huoliskaan.ja mitä väliä sillä on,onko miehellä kavereita vai ei?yksinäinen mieskin voi olla ihana.
Eli tuon perusteella mullakin olis sitten mahiksia suhun. Missä päin asustelet?
oon pahoillani,muuten kyllä,mutta oot mulle liian nuori.ja taisin jo löytää kivan profiilini kautta.vielä vähän tunnustellaan,mutta tuntuu hyvältä.uskon että sinäkin löydät,kun jaksat uskoa.tsemppiä sulle:)
SAMOIN
samoin minä -terveisin nainen
Ei se että on yksinäinen, tarkoita sitä että kenen tahansa seuran pitäisi kelvata. Varsinkaan parisuhteeseen. Kannattaa olla tarkka sen suhteen, kenet ottaa saman katon alle.
Niinpä, mutta jos yksinäisyyttä on kestänyt vuosikymmeniä, ja sitten kun tulee mahdollisuus, on kovan pähkäilyn paikka. Ei välttämättä ole juuri sellainen kuin pitäisi, mutta jos jää vielä odottamaan uutta tilaisuutta, täytyy muistaa, että siihen ensimmäiseenkin meni vuosikymmeniä. Mitä pitäisikään tehdä? Eri asia, jos on mahdollisuus saada joka ilta seuraa, sitä kun voi lempata porukkaa surutta, kun tietää, että aina saa. Tuo tosin tekee ihmisestä nirson ja hyvin valikoivan, kun tietää, että on realistinen mahdollisuus saada se täydellinen yksilö. Se täytyy vain löytää.
Haluaisin sellasen miehen, jonka kohdatessa molemmista tuntuisi, että on tullut kotiin. Eli oltaisiin sopivat toisillemme.
Minusta tuossa on rakastumisen ja rakkauden ydin, kaikki. Olennaisinta on juuri se tunne, että on kohdannut puuttuvan palasensa, joka sopii täydesti omaa itseen.
"Tuntuu helpolta, tuntuu kuin oltaisiin tunnettu aina". Robinin sanat tässä laulussa kertoo sen..
http://www.youtube.com/watch?v=QkEt-g9YAe0
Mutta jos on vähän persoonallisempi tyyppi, tuollaisen palasen löytäminen saattaa olla aika epätodennäköistä... :( Tavikset löytävät helpommin sen toisen puoliskonsa.
tai toisinpäin, persoonalliset löytävät helposti ja on vara mistä valita, mutta taviksilla on vaikeaa, kun ovat niin persoonattomia. Satojen taviksien joukosta löysin todella persoonallisen ja ah niin ihanan ihmisen, joka aluksi näytti niin tuiki tavalliselta, mutta oli vielä enemmän kuin saatoin kuvitella.
http://www.youtube.com/watch?v=hJlF2KlIV04
Olen sen verran nirso, että olen mieluummin yksin kuin jonkun kanssa vain siksi, että se poistaisi yksinäisyyden. Ensin pitää tulla ihastuminen, sitten vasta tapaileminen ja tutustuminen. Eipä ole sellaisia miehiä osunut kohdalle muutamaan vuoteen :-(
Itse en ole koskaan rakastunut ja vain vähän olen ihastunut joskus. Ei vaan ole niin helppoa löytää sellaista tyttöä, jonka kanssa kemiat natsais. Mutta pitkään yksin oleminen on tosi masentavaa ja siksi täytyykin harrastaa säätöjä aika ajoin. Näin pysyy mieli virkeänä ja samalla voi kattella "sitä oikeaa". Halikaverinikin kyllä tietää, että toistemme viihdyttäminen ei tule ikuisuuksia jatkumaan.
No jos ihan vaan sellaisen tavallisen mukavan naisen joka ymmärtää mua. Eikai se ole paljoa vaadittu?
Haluan sellaisen naisen, joka ei ole arvaamaton hullu. Joku rauhallinen ja kiva kodinhengetär kelpaisi mulle. Sellainen, jota saa halata ja pussata ja säännöllisesti, ja jolta myös ilman vaatteita ilakointi onnistuu.
Mistähän tuollaisen löytäisi?
Vaatimuksina tupakoimattomuus ja vain vähäinen alkon käyttö, ei skitsofreniaa tai psykoottisia episodeja taustalla, ei sp-tauteja, ei huumehistoriaa, ei rikosrekisteriä ja luottotiedot kunnossa. Jonkinasteinen liikunnallisuus ja eläinrakkaus plussaa.
Haluaisin todella ruman naisen jotta tuntisin itseni komeaksi sen rinnalla.
Rehellisen, urheilullisen, päihteettömän ja avarakatseisen nuoren neidin. Ihan joka kulmalla näitä ei tapaa, mutta olen silti melko toiveikas. :)
Rehti, sydämellinen, aito Mies sen olla pitäisi, ei mikään selkärangaton nulikka. Joku jolla on yhtä huonot jutut kuin itsellä ja into puuhailla jotain pientä kimpassa. Sitten tarviis vielä sen molemminpuolisen kipinän...
Itse haluaisin eläinrakkaan (pitäisi koirista), puheliaan, iloisen, ystävällisen, pitkistä iltakävelyistä pitävän, pitäisi yhdessä kokkaamisesta ja syömisestä:), työttömän (vähävaraisen), naisen jonka hymy ja silmiin katsominen saisi minut aina lähes pakahtumaan onnesta, naisen jolla olisi vähän ystäviä ja viihtyisi kanssani yhdessä, ennakkoluulottoman, toisenhuomioonottavan ja haluaisi ehkä vielä lapsia tulevaisuudessa.... siinä jotain...
...eli en ole mikään nirso.
Mulle kelpais moni, mutta mä en kelpaa niille. Ei siinä ulkönäkö paljon auta, kun on muiden mielestä tylsä ja hiljainen. Kamalaa, kun jotkut tuntuu häpeävän mun seuraa.Minusta rauhallisuus on ihmisessä ihan hyvä piirre, inhoan seillaisia aina äänessä olevia. Sitte sanotaan, että mä olen vihaisen näköinen. Omasta mielestäni en ole, mutta ei tässä mun tylsässä elämän tilanteessa voi kauhean iloista esittää. Tulis joku jutteleen ja pelastais päivän.Osaan mä sosiaalinenkin olla, mutta ensin pitää tutustuu hyvin.
Haluaisin sokean kumppanin. Sellanenn vois rauhassa tutustua luonteeseen kun ei se näkis minkä näköinen olen. Uskon kuitenkin et mun luonne on sellainen kiva ja mukava et naiset tykkäis. Naiset kun näkee aina naaman ekana niin ne ei halua tutustua luonteeseen.
Sellaisen jonka kanssa läheisyys ei ällöttäisi minua. Tukevan (sekä sanan konkreettisessa että kuvaannollisessa merkityksessä), positiivisen kumppanin. Ikä 23-38, mies tai nainen (naisen ei tosin tarvitsisi olla fyysisesti tukeva, kurvikas/kurvikkaahko ja naisellinen kyllä).
"Oletko nirso ja siksi olet yksinäinen? Valinnanvaraa on paljon. Siitä ei ole kiinni että et löytäisi ketään koska yksinäisiä on paljon. "
Noin 20-30 vuotias lapseton mukava ja fiksu nainen olis hakusessa.
Enpä tiedä olenko nirso, minun on vain jostain syystä vaikea tulla ihmisten kanssa toimeen. Seurustelukumppanin suhteen minulle (kuten varmasti monelle) riittää, että persoonat synkkaa eikä suhde tunnu väkisin väännetyltä. Elämäni vain on siinä tilanteessa, ettei seurustelukumppania edes kannattaisi etsiä, mutta minkäs sitä kaipuulleen voi.
olen yksinäinen, koska puolisoni on huomionhakuinen, muita perheenjäseniä hyväkseen käyttävä, itseään täynnä oleva narsisti.
Inhoan joulua, pääsiäistä ja juhannusta. Vihaan kesälomia, koska itken silloin erityisen paljon, kun riitaa on koko ajan.
Millaisen kumppanin haluaisin?
Terveesti ajattelevan , tupakoimattoman, työssä käyvän miehen ,joka ei juo ja joka osaa rakastaa.
Ikä sama kuin itselläni, olen n. 50 v.
En halua rikkauksia, en omaisuutta, enkä ole rikas itse.
Olen tavallisen näköinen, tavallisen tapainen, tavallisen kokoinen tavis.
Halukkaat voivat ilmoittautua.Vain tositositositarkoituksella.
En osaa sanoa enkä kirjoittaa mitään järkevää. On siis parempi olla omissa oloissaan XD
Aika turhaa tuollaista pohtia kun en kelpaa. Ujona miehenä ei vaan kelpaa. Kukaan ei ole ollut koskaan kiinnostunut. Tiedän että kaikki eivät ole yhtä ujoja joten jos joku nainen olisi joskus ollut kiinnostunut musta niin hän olisi tuonut sen esille, mutta näin ei ole käynyt koskaan.
Naisen olisi hyvä olla 18-32 v., lapseton, kaunis, älykäs (muttei älykkäämpi kuin mä), luotettava, ahkera ja sellainen joka pitää rauhallisista koti-illoista, jonka kanssa voi jakaa huolet ja pysyy vierellä. Ei mielenterveysongelmia ja elämä muutenkin suht kunnossa.
Minäkin haluaisin kumppanin itselle ja myös lapset olisi jo tässä vaiheessa hyvin tervetulleita(kello vaan raksuttaa lisää ikää,valitettavasti...)Luonteeltani olen reilu,en polta,alkoa menee aikas vähän ja näköä löytyy sen verran ettei tarvii pussi päässä kulkea ;-) Mutta,mutta mikä oikein mättää,kumppania ei oikein tahdo löytyä,siispä naiset jotka tuntivat piston sydämmessä,ottakaahan yhteyttä! ;-)
Tupakoimattoman ja päihteettömän, vapaaehtoisesti lapsettoman naisen minä haluan.