Näkyykö reuma aina verikokeissa?

Selkärankareumahan ei ollenkaan välttämättä nosta reumafaktoreita. Onko HLA-B27-antigeenit tutkittu? Se on selkärankareuman osalta se kiinnostava. Tosin voi olla selkärankareuma, vaikka se olisi negatiivinen, mutta se on paljon harvinaisempaa. Jos oireet ovat selkeät ja kuvissa näkyy jotain, ei siihen verenkuvamuutoksia tarvita, että diagnoosi asetetaan.

Itse kuvittelen, että voi olla nivelreuma ilman reumafaktorin merkittävää nousuakin, mutta pitääkö n-reumassa välttämättä aina nousta noiden sitruliiniarvojen? Tai voivatko olla aluksi ok ja myöhemmin kohota? olen tätä täällä aiemminkin kysynyt saamatta vastausta. Ja eikös se ole niin, että mikäli arvot eivät ole koholla, on kyse seronegatiivisesta reumasta?

Itselläni on ollut viidettä vuotta varsin invalidisoivat ja kaiken aikaa lisääntyvät nivelkivut. HLA27-arvo on negatiivinen, reumafaktori lievästi koholla, lasko ja CRP norm, leukosyytit koko ajan pienesti koholla. Aina saan kuulla, että ei tämä ainakaan reumaa ole, ei ole fibromyalgiaa (oireeni eivät siihen tosin viittaakaan), ylipäänsä, ettei tämä ole mitään. On se vaan kuit. helvettiä, että alle keski-iässä alkaa romuttumaan, mutta lääkäreiden mielestä missään ei ole mitään vikaa vaikka selkeitä rtg-muutoksiakin on.

Liikkua yritän kivun sallimissa rajoissa ja fysioterapiassa käyn säännöllisesti. Alkuun maksoin siitä yksityisellä 67e / kerta, sitten pääsin onneksi kunnalliselle puolelle. En ole ylipainoinen enkä halua syödä vitamiineja enkä ihme luontaituotteita ylenpalttisesti, sillä niitä joka kerta joku hihhuli tällä palstalla markkinoi.

Nivelkivut ovat pirullisia, jos ei ole näyttää niitä toteen verikokein. Kovasti ihmettelen vouhotusta terveydenhuollon ennaltaehkäisevästä otteesta ja työterveyshuoltomme ylimalkaisesta asenteesta. No, huh ja valivali, kiitos, että sain avautua!

Tänään oltiin lääkärillä ja selkärankareumadiagnoosihan sieltä pamahti. Kaikki arvot ihan normaalit, mitä nyt se reumafaktori siellä ylärajoilla, mutta kaikki muut ketjussa mainitut normaaleja. Lääkäri katseli koetuloksia ja totesi sitten että eihän näillä oikeastaan ole mitään väliä. Röntgenkuvissa kuulemma näkyy ihan selvät reuman merkit, ei epäilystäkään. Aika kova iskuhan se oli, mutta tavallaan helpottavaa, koska nyt saa sitten lääkkeet ja hoitoa. Lääke vain on sellainen, että se pitäisi lopettaa vuosi ennen kuin alkaa lasta yrittämään, vähän kova pala näin nuorelle parille, mutta minkäs teet.

Raivokipeälle suosittelen käyntiä jollakin arvostetulla reumalääkärillä, tk-lääkärit tai edes sisätautilääkärit ei välttämättä osaa diagnosoida jos tuijottavat vaan niitä perhanan verikokeita. Reuma on oikea sairaus eikä se parane millään vitamiineilla. Tai eihän se parane millään muullakaan, mutta kova tauti vaatii kovat lääkkeet eikä mitään hihhulointia. Maria Hypén oli meidän kohdalla pelastus, hän ottaa vastaan Koskiklinikalla Tampereella. Mutta on niitä muitakin hyviä, googlettamalla löytyy. Vähänhän tuo kirpaisee maksaa satanen yhdestä käynnistä ja matkat päälle, kun ei ole mitään vakuutustakaan. Mutta kyllä se kannattaa jos elämä muuttuu taas elämisen arvoiseksi, pääsee takaisin töihin ja voi olla suurin piirtein niin kuin normaalit ihmiset.

Lääkkeen nimi on Trexan ja vaikuttava aine metotreksaatti. Paketissa mukana olleet ohjeet suosittelevat varoajaksi kaksi vuotta, toiset ohjeet puhuu puolesta vuodesta ja lääkäri vuodesta. Tosin kaksi vuotta koskee kuulemma vain niitä, jotka ovat saaneet suuria annoksia syövän hoitoon. Ehkäpä otamme puhelun tohtorin vastaanotolle. Aika hurjaltahan tuo kaksi vuotta tuntuu, jos suunnitelmissa on vaikka kolme lasta niin sehän tekisi minimissäänkin kuusi vuotta plus aika joka menee yrittämiseen. Eikä sitäkään tiedä, että vaikka raskaus alkaan, niin ei se välttämättä jatku loppuun asti. Ja mikäli menee kesken tai lapsi syntyy kuolleena niin sitten koko kahden vuoden rumba uudestaan. Tosin menen ehkä asioiden edelle. Suoraan sanottua aivan järjetöntä määrätä 26-vuotiaalle tuollaista lääkettä, kai niitä nyt muitakin lääkkeitä on.

Tuota samaa tekstiä olen minäkin lukenut, mutta lääkäri sanoi että aikaa on nyt ihan hiljattain nostettu vuoteen, mutta sitä ei ole vielä ehditty päivittää reuma-aapiseen. Ja tuo lause: "Tämä suositus koskee myös miehiä, joskaan havaintoja ei ole mistään ongelmista" ärsyttää todella paljon, että annetaan suositus ihan vaan varmuuden vuoksi vaikka mitään todisteita mistään haitoista ei ole. Eikä niitä suosituksia sitten oikein uskaltaisi uhmatakkaan, koska ajatus lapsen elämän tuhoamisesta tahallaan on niin pelottava.

Kauanko sulla on ollut noi lääkkeet? Ootko parisuhteessa ja onko lastenhankinnasta ollut puhetta? Tai siis anteeksi vaan kun menee näin henkilökohtaiseksi :D

Me ollaan oltu naimisissa jo neljä ja puoli vuotta, mutta aika pian häitten jälkeen sairastuin masennukseen ja siinä menikin sitten kolme vuotta. Ei niidenkään lääkkeiden kanssa voinut lastenhankintaa ajatella, mutta onneks pääsin kuitenkin niistä eroon. Muutenkin elämä tuntui hymyilevän, mutta sitten meni kaikki taas päin persettä. No, onneks ei ehditty siihen väliin niitä lapsia tehdä, muuten olis voinu tehdä tiukkaa monellakin tapaa.

Tuntuu että tää on mulle henkisesti rankempaa kun tuolle itse potilaalle, joka lähinnä kamppailee kipujen kanssa. Mut ehkä se on näitä tyyppillisiä sukupuolieroja, naiset märehtii ja miettii, miehet elää hetkessä. On vaan niin hiton voimaton olo, kun on tottunut aina hoitamaan ja järjestämään kaiken. Nyt onkin ihan vieraalla maaperällä, kun ei tiedä asiasta mitään eikä voi tehdä tilanteelle yhtään mitään. Eikä voi oikeastaan ottaa lääkkeisiinkään mitään kantaa, eikä voi toisen puolesta päättää kauanko tämä voi olla ilman niitä.

Astman, reuman ja suolisto-ongelmien takana ruokavalio – "Lääkärit antavat väärää tietoa"
http://www.studio55.fi/hyvaolo/artikkeli.shtml/1624947/astman-reuman-suolisto-ongelmien-takana-ruokavalio---laakarit-antavat-vaaraa-tietoa

Nivelreuman nykyaikainen hoito!
http://www.raikasweb.com/nivelreuman-nykyaikainen-hoito


Reumaa ja niveltulehduksia sairastaa lähes 100 000 suomalaista. Perinteisen lääketieteen rinnalle on kehitelty monipuolisia luonnonmukaisia hoitomuotoja, jotka ovat kaikkien ulottuvilla. Ne ovat turvallisia ja myrkyttömiä tavanomaisiin hoitomuotoihin verrattuna.
http://kirja.elisa.fi/ekirja/reuma-ja-niveltulehdukset-luonnonmukainen-hoito

Viljojen mahdolliset haitat!
http://personal.inet.fi/koti/remeli/viljat.htm

Nivelet koetuksella!
http://www.youtube.com/watch?v=A-a2PP74N04

http://www.katsomo.fi/?progId=117114

No, johan tänne saatiin hihhuli kauppaamaan luontais ym. hoitoja:( Itselleni ei ainakaan ruokavalio ole vaikuttanut kummemmin nivelkipuihin, joten tuskin huuhaa-hoidotkaan:)

Arvon ravitsemustieteilijä voi tulla puhumaan uudestaan sitten kun on lyödä pöytään tutkittuja ja puolueettomia faktoja ei mitään mutu-tietoa. Nettiinhän voi kuka tahansa kirjoittaa ja julkaista ihan mitä tahansa saa oksennettua ulos aivoistaan. Kirjojakin voi kirjoittaa ja hyvällä tuurilla löytää vielä julkaisijankin joka tietää että huuhaa-elämantapakirjat merkitsevät rahaa. Siitähän tässä kaikessa on kyse, rahasta. Lääkeyhtiöt markkinoivat lääkkeitä ja muut kaiken maailman marja- ja öljykapseleita. Samalla syyttävät toisiaan ahneudesta vaikka samaan syyllistyvät kaikki: rahantekemiseen ihmisten kärsimyksen kustannuksella. Eroa näillä on se, että lääkkeitä kehitetään ja tutkitaan jopa vuosikymmeniä ennen kuin niille saadaan myyntilupa. Luontaistuotteita voi kuka tahansa keitellä takapihan marjoista ja myydä suurilla puheilla ja katteettomilla lupauksilla. Arvatkaapa siis kumpiin luotan?

Mutta kyllä meilläkin kokeiltiin viljattomuutta. Mieheltä väheni hilseily ja minä en huomannu mitään. Tai no vähän huono oli tuli kun ei saanut aloittaa päivää puurolla. Lopetettiin kokeilu. Perus d-vitamiinit ja kalanmaksaöljyt nyt kai on käytössä kaikilla ja yrttiosasto sekä parapähkinät menee sitten jo sille huuhaa-osastolle.

Reuma ei ole ravitsemuksellinen sairaus. En ole milloinkaan kuullut kenestäkään joka olisi parantunut reumasta tai edes saanut lääkkeitä vastaavaa hyötyä. Tai tottahan niitä noissa mainoksissa esiintyy, mutta tarkoitan ihan oikeaa ja aitoa tapausta jonka yhteydessä ei yritetä myydä mitään.

Silloin kun sairastin masennusta, sain kuulla syyn olevan kofeiinissa, fluorissa ja ties missä. Nämä siis täällä suolikaksnelosessa. Lääkärit taas suosittelivat liikuntaa ja d-vitamiinia. Noihin höpö höpö juttuihin en edes ottanut kantaa, mutta lääkäriä uskoen liikuin kuin hullu ja popsin d-vitamiinia suurilla annoksilla (100 mikrogrammaa). Ei auttanut. Pelottavaa että lääkärikin voi olla noin jumiutunut yhteen ajatukseen eikä ymmärrä ettei kaikki masennus ole välttämättä vitamiininpuutosta.

Tämä kannattaa lukea:

http://reumaton.wordpress.com/

Ruokavalion muuttaminen on vaikeaa, ja jos siihen ei pysty, niin eihän se sitä tarkoita että se on huuhaata, kuten täältä saa lukea.

Viljojen vaihtaminen kasviksiin EI OLE KARPPAUSTA, vaan terveellinen ruokavalio.

Miten kuvittelet, että ruokavalio tutkimusta voidaan tehdä, kun harva sairas edes haluaa tähän osallistua?

Tuskin lääkäri olisi kirjoittanut reuman hoidosta ruokavaliolla, jos siitä ei olisi kukaan saanut mitään apua.

Olen jostain näistä vastaavista jutuista lukenut, että Trexanin otto-päivänä ei saisi käyttää maitoa. Mihin tämä perustuu ja onko sillä lääkkeen vaikutuksen kannalta mitään merkitystä?
Olen noudattanut tätä ohjetta jonkin aikaa, mutta en tiedä onko sillä ollut jotain vaikutusta tai ei.
Tosin on selkärankani tullut melko heikoksi, en tahdo jaksaa kävellä, kun jo alkaa vetää kumaraan. Onkohan näillä asioilla mitään yhteyttä. Viljoja käytän ,eli leipää ja puuroa aamuisin. Kahvia myös. Siis Onko jollakin kokemuksia varsinkin tuosta selän heikkoudesta?