Sote 50 000 asukasta jonossa?

Tuoreimmat uutiset
Päivän lehti
Mobiili
Telkku.com
E-kontakti.fi
Nytmatkaan.fi
Sanakirja
Palaute
Lähetä uutisvihje
Kotisivuksi
Info
Mediatiedot
RSS







Sunnuntai 16.12.2012 | Auli, Aulikki, Aada




























Kuopio

ylin -8°

alin -13°























PÄÄKIRJOITUS


Selänne kuntayhtymä jää muistoksi ajasta, jolloin puhuttiin naapurusten yhteistyöstä, jota ei todellisuudessa ollut nimeksikään. Nyt siirrytään uuteen aikakauteen, sote himmelin alin asukasluku tulee olemaan 50 000 asukasta!
--Matkijan oma alkukommenti ja loput Iltalehden pääkirjoitusta.
Pääkirjoitus 15.12.2012:
Sote-linjauksilla uusia himmeleitä
Lauantai 15.12.2012 klo 03.47

Maria Guzenina-Richardsonin vastuualueella on tarkennettu linjauksia sosiaali- ja terveyspalveluista kuntauudistuksessa.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on kuntien suurin menoerä. Kuitenkin sen järjestely jätettiin avoimeksi nykyhallituksen suurta kuntauudistusta aloitettaessa. Hämäräksi kuvio jäi kuntavaalien edelläkin. Torstaina ministeriryhmä evästi selvityshenkilöitä. Linja näyttää yhä sekavalta.

Pääsääntöisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen edellytetään 50 000-100 000 asukasta. Eräät asiantuntijat ovat viitanneet jopa 200 000 asukkaaseen. Yli 20 000 asukkaan kunnat - jos niillä on "muutenkin riittävä kantokyky" - saavat sentään järjestää "joitakin peruspalveluja itse".

Pienten ja monien keskisuurtenkin kuntien on hakeuduttava sote-alueeseen "vastuukunnan" kylkeen. Kuntayhtymiäkin voi tosin perustaa. Lähipalveluluista ja -demokratiasta on kauniita toivomuksia.

Kunnan ja mahdollisen sote-alueen yläpuolelle tulevat yliopistosairaaloihin nojaavat viisi erityisvastuualuetta. Hallintotasoja on siis usein kolme, joskin pienellä kunnalla on vähän vaikutusvaltaa vastuukuntaansa.

Kuntakenttä on uudistettava, mutta poliittisissa paineissa järjestelystä on tulossa sekava. Kun SDP on torjunut pakkoliitokset, kuntia ahdistetaan fuusioihin tekemällä niistä vastuukuntiensa torppareita tai enintään lampuoteja. Entisten hallintohimmeleiden tilalle tulee uusia - usein entistäkin mutkikkaampia.

Keskusta lämmitti vaalitaistelussa maakuntamallinsa. Sitä ei tulisi torjua ainakaan arvovaltasyistä. Juha Sipilän kaavassa koko terveydenhuolto siirrettäisiin maakunnan vastuulle. Tämä olisi ainakin selkeämpää kuin "itsenäisten" sekä vastuu- ja torpparikuntien tilkkutäkki, jossa olisi taatusti hallintokuluja siinä kuin maakunnissakin. Ruotsissa on ikiajat ollut terveydenhuoltoa varten suoraan valitut maakäräjät.

Toisen tien tarjoaisivat pakkoliitokset niin, että syntyisi vähintään 50 000 asukkaan kuntien verkko - poikkeuksena lähinnä suurten etäisyyksien Lappi. Lähidemokratia voitaisiin järjestää kylä- ja kaupunginosahallinnolla. Tähän ei näy kuitenkaan olevan rohkeutta.

Henna Virkkunen on korostanut, että pääosa suomalaisista asuu jo suurehkoissa kaupungeissa. Pieniä kuntia ei saa kuitenkaan jättää ajelehtimaan. Toisaalta pääkaupunkiseudun metropoliselvitys osoittaa, että täällä tarvitaan selkeää väliporrasta. Ehkä myös Turussa ja Tampereella.

Realiteetit kannattaisi tunnustaa ja hahmottaa demokraattinen väliportaan
083
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Matkija kirjoitti:

Tuoreimmat uutiset
Päivän lehti
Mobiili
Telkku.com
E-kontakti.fi
Nytmatkaan.fi
Sanakirja
Palaute
Lähetä uutisvihje
Kotisivuksi
Info
Mediatiedot
RSS







Sunnuntai 16.12.2012 | Auli, Aulikki, Aada




























Kuopio

ylin -8°

alin -13°























PÄÄKIRJOITUS


Selänne kuntayhtymä jää muistoksi ajasta, jolloin puhuttiin naapurusten yhteistyöstä, jota ei todellisuudessa ollut nimeksikään. Nyt siirrytään uuteen aikakauteen, sote himmelin alin asukasluku tulee olemaan 50 000 asukasta!
--Matkijan oma alkukommenti ja loput Iltalehden pääkirjoitusta.
Pääkirjoitus 15.12.2012:
Sote-linjauksilla uusia himmeleitä
Lauantai 15.12.2012 klo 03.47

Maria Guzenina-Richardsonin vastuualueella on tarkennettu linjauksia sosiaali- ja terveyspalveluista kuntauudistuksessa.

Sosiaali- ja terveydenhuolto on kuntien suurin menoerä. Kuitenkin sen järjestely jätettiin avoimeksi nykyhallituksen suurta kuntauudistusta aloitettaessa. Hämäräksi kuvio jäi kuntavaalien edelläkin. Torstaina ministeriryhmä evästi selvityshenkilöitä. Linja näyttää yhä sekavalta.

Pääsääntöisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen edellytetään 50 000-100 000 asukasta. Eräät asiantuntijat ovat viitanneet jopa 200 000 asukkaaseen. Yli 20 000 asukkaan kunnat - jos niillä on "muutenkin riittävä kantokyky" - saavat sentään järjestää "joitakin peruspalveluja itse".

Pienten ja monien keskisuurtenkin kuntien on hakeuduttava sote-alueeseen "vastuukunnan" kylkeen. Kuntayhtymiäkin voi tosin perustaa. Lähipalveluluista ja -demokratiasta on kauniita toivomuksia.

Kunnan ja mahdollisen sote-alueen yläpuolelle tulevat yliopistosairaaloihin nojaavat viisi erityisvastuualuetta. Hallintotasoja on siis usein kolme, joskin pienellä kunnalla on vähän vaikutusvaltaa vastuukuntaansa.

Kuntakenttä on uudistettava, mutta poliittisissa paineissa järjestelystä on tulossa sekava. Kun SDP on torjunut pakkoliitokset, kuntia ahdistetaan fuusioihin tekemällä niistä vastuukuntiensa torppareita tai enintään lampuoteja. Entisten hallintohimmeleiden tilalle tulee uusia - usein entistäkin mutkikkaampia.

Keskusta lämmitti vaalitaistelussa maakuntamallinsa. Sitä ei tulisi torjua ainakaan arvovaltasyistä. Juha Sipilän kaavassa koko terveydenhuolto siirrettäisiin maakunnan vastuulle. Tämä olisi ainakin selkeämpää kuin "itsenäisten" sekä vastuu- ja torpparikuntien tilkkutäkki, jossa olisi taatusti hallintokuluja siinä kuin maakunnissakin. Ruotsissa on ikiajat ollut terveydenhuoltoa varten suoraan valitut maakäräjät.

Toisen tien tarjoaisivat pakkoliitokset niin, että syntyisi vähintään 50 000 asukkaan kuntien verkko - poikkeuksena lähinnä suurten etäisyyksien Lappi. Lähidemokratia voitaisiin järjestää kylä- ja kaupunginosahallinnolla. Tähän ei näy kuitenkaan olevan rohkeutta.

Henna Virkkunen on korostanut, että pääosa suomalaisista asuu jo suurehkoissa kaupungeissa. Pieniä kuntia ei saa kuitenkaan jättää ajelehtimaan. Toisaalta pääkaupunkiseudun metropoliselvitys osoittaa, että täällä tarvitaan selkeää väliporrasta. Ehkä myös Turussa ja Tampereella.

Realiteetit kannattaisi tunnustaa ja hahmottaa demokraattinen väliportaan

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu