ennakolta suunniteltu elämä

Ainakin 30%:a alkaneista raskauksista päättyy keskenmenoon. Sikiö ei jostain syystä kehity normaalisti ja poistuu äidin elimistöstä. Näin on varmaan ollut maailmansivu. Keskenmeno on siis asia joka melko varmasti kohtaa jokaisen hedelmällisessä iässä olevan naisen, joka lapsia tekee.

Itselläni on ollut yksi kaksoisraskauden keskenmeno. Silloin minulla oli jo kaksi lasta, joten suhtauduin melko realistisesti muutenkin lasten saamiseen eikä keskenmeno järkyttänyt mielenrauhaani. Näin kävi sillä kertaa ja seuraavalla kerralla on taas uusi tilanne.

Kuulostan ehkä kylmältä, mutta olen kyllä kokenut suurta epätoivoakin ennen ensimmäistä lasta ja vielä toistakin tehdessämme. Näin edessäni usein skenaarion siitä, että meille ei tule yhtään lasta ja että tulen suremaan lapsettomuutta lopun ikäni.

Kirjoitan siksi, että useat tämänkin palstan kirjoittajista tuntuvat kokevan - luulen niin - samoja tuntoja kuin mitä itse koin ennen lapsia. Ollaan epätoivoisia, kun se hyvin suunniteltu raskaus ei onnistunutkaan.

Halusin tällä pienellä jutulla tuoda sen näkökulman keskenmenoon, että sitä tapahtuu useimmille naisille ja sen jälkeen saadaan sitten uusi raskaus ja lapsi. Vaikka pikku sikiö tuntuu jo lapselta, niin se on vasta haave lapsesta. Sama haave toteutuu sitten sen oikeasti syntyvän lapsen kanssa.

Tämä kaikki pätee tietysti niihin naisiin joilla keskenmeno ei johdu mistään elimellisestä syystä ja jotka sitten saavat myöhemmin lapsen. Meitä on onneksi valtaosa.

Summa summarum. Keskenmeno ei ole maailmanloppu, vaikka sillä hetkellä onkin surun aika. Uusi raskaus alkaa kyllä ja lapsikin syntyy.