alkoikaan. Meidän olisi pitäny jutella kasvotusten ees kerran ja tehdä lopusta nätimpi. Liian sydäntäsärkeväksi meni.
Se mitä koskaan ei ollutkaan
loppui ennen kuin
401324
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
ei oo sama kuin abortti...jutella voi aina, ja niinkauan kuin elämää on...
Niin mutta jos vastapuoli ei haluu jutella ja sopia, niin paha se on yksinään... :-(
Niin olisi, eikä sen olisi tarvinnut olla loppu kun se olisi mahdollisesti voinut olla edes jonkin alku. Miksei se vieläkin voisi sitä olla. Sydäntä särkee joka päivä, enkä tiedä koska voin viimein täysin unohtaa ja laskea irti. Eikä oloa paranna jossittelu oman typerän toiminnan vuoksi.. että pitikin olla niin pelkuri ja osaamaton.
Välillä elämässä vaan pitää ottaa riskejä. Mikä on pahinta mitä voi tapahtua kun uskaltaa? Menettää kasvot? Toisaalta kun olo on jo valmiiksi surkea, niin eipähän se siitä paljon surkeammaksi voi mennä. Vai?
Jos ajattelet noin, älä jätä tähän tai mietit sitä vielä vuosia.
Siis takuuvarmasti tulen miettimään tätä vielä vuosia. Molemmat vaihtoehdot on huonoja, joten niistä huonoista joudun kai sitten valitsemaan vähemmän huonon :(
tietää, mikä on vähemmän huono? Ai että olen aina inhonnut varman päälle pelaamista. Elämässä pitää ottaa riskejä. Olen ottanut, sitten välillä pettynyt ja tehnyt suuriakin virheitä, mutta ehdottomasti valtaosiltaan riskinotto on kannattanut.
Nimenomaan noin! Mitä saa jos ei uskalla mitään. Vaikka helpommin sanottu kuin tehty, mutta kumpi parempi, helppo ja tylsä elämä vai mutkikas ja rikas.
voinut itsekin tehdä jotain sen eteen että oltais päästy juttelemaan.
Tartu ihmeessä hetkeen jos voit. Mä kun en oikein osannut, niin sen miettiminen että mitä jos mitä jos... se on niin älyttömän kiduttavaa. Yhtä lailla tilanne voisi silti olla sama kuin nyt eli ettei ole mitään, mutta silloin olisi ainakin tiennyt. Se olisi se ratkaiseva asia.
Niin totta...Itse asiassa kun nyt oikein mietin, niin se että tietäisi olisi se ero, en ollu tota jotenkin tuota kautta ajatellutkaan täällä pahassa olossa kieppuessani. Kiitos silmien avaamisesta!!! Mutta kysymys, onko se itselläsi liian myöhäistä?
Niin kauan kuin toinen on elossa, ei mikään ole liian myöhäistä. Toimi!
En tiedä. En nyt tarkemmin kerro mitään mutta luulen että on ja toivon ettei.
Mitäs jos se toinen ajattelee samalla tavalla? Luulee että on ja toivoo ettei. Jos tarttuu hetkeen ja tilaisuuteen, niin silloin ainakin tietäisi. Tuo kirjoittamasi sai ainakin itsellä silmät aukeamaan :)
Ei kai tuossa mitään uutta ollut, mitä sanoin. :) Ja vaikka noin olen itse pyrkinyt ajattelemaan ja siten myös toimimaan, huom. siis pyrkinyt, niin en mä sitten kuitenkaan ole osannutkaan toimia niin.
Oikein ajoitettuna yksinkertaiset sanat voi herättää :) Ei kai ikinä ole liian myöhäistä muuttaa omaa toimintaa? Toisaalta jos laittaisin vaikka oman elämän ensin kuntoon ennen kun alan muita ohjeistamaan. Toivotaan että asiat ratkeavat parhain päin!
Ei kai ole myöhäistä, niin mä ainakin haluaisin ajatella. Eikä kai elämä elettäessä koskaan ole kenelläkään valmis, joten hiljaista voisi olla keskustelujen suhteen yleensäkin missään asioissa jos "neuvoja" saisi antaa vain ne jotka on valmiita. Samoin. :)
Sydäntäsärkevää on juuri oikea sana, aloittaja.
Kolme kertaa kysyin mieheltä, olisiko voitu jutella kasvotusten. Siinä kului kuukausia, eli aikaa selvitellä ajatuksia hän ainakin sai.
Kun toinen ei halua, sydäntäsärkevää se on.
Miksi et sitten tullut? Koska pidit pääsi ja ajattelit saada intohimon kukoistamaan. Olen ymmärtänyt sen myöhemmin eikä se enää onnistu.
Sinun tunteet kuolivat ja ne olivatkin pelkkää intohimoa, ei rakkautta.
Sanahelinää, sitä vain. Olen myös pahoillani, että annoin väärää signaalia väärällä hetkellä-
En tullut, koska en uskaltanut.
Okei, miksi et? Sano ja ole rehellinen, niin uskon sinua!
No voi voi
meidän, hänen ja minun kohdalla mutta eipä häntä kiinnostanut mikään minuun kohdistuva puhuminen tai juttelu, hän hoiteli tämän meidän juttumme aina ulkopuolisten kanssa. Hän rakasti ja kaipasi ja halusi ketä milloinkin, antoi apunsa
eikä hylännyt koskaan ketään tuntematonta. Minä sain selvitä yksin.
Mutta näillä mennään ja hän osoitti mikä oli miehiään ja miten vähän mikään sanomisensa merkitsi. Toivottavasti sai kaikesta hyvän joulumielen itselleen.
ns. ohitetuksi .
Olipa niin odotettavissa tämä vastaus.
Olisit sitten puhunut aikoinaan.
Ei se sulle ole. Kuka tollasen kanssa haluaisi puhua? Kuka tollasta huolisi?
sä voit ottaa yhteyttä, mikä estää...vie vaikka joulukortti.
Se, mitä ei koskaan juuri ollutkaan, loppui lyhyeen. Niin. Olis pitäny jutella enemmän. Meillähän jäi kaikki tavallaan ihan kesken. Yritin kyllä sitä ehdottaa sulle, mutta ei siitä sitte mitään tullu. Ehkä se ei ole myöhästä vieläkään. Jossain vaiheessa olis kiva jutella tämä asia loppuun asti. Mulla on ihan hyvä mieli sinusta. Ei minkäänlaista katkeruutta eikä vihaa. Toivon, että sulla on samat fiilikset minusta. Ystävyys tilalle. M>n.
Juuri näin! Milloin näitte viimeksi?
milloin näitte siis viimex?
Sehän se kurjaa on jos ei saa tilaisuutta edes selvittää asioita, kun toinen ei anna siihen mahdollisuutta. kahden ihmisen rakkaus jonka piti olla jotain suurta menetetty, kaksi katkeraa ja yksinäistä erillään, muttei enää koskaan yhdessä. vain koska aikaa meni liikaa ja aika antaa välillä anteeksi välillä se erottaa vaan enemmän. vaan pakko on elämän jatkua, ei kukaan jaksa tälläistä enempää. selvittäkää asianne ja vaikka pakottakaa toinen puhumaan. minä kieriskelin liikaa omissa häpeissäni enkä siihen kyennyt, siitä kärsin lopun elämääni, koska tänä päivänä en asialle enää mitään voi tehdä.
Niin siinä käy kun pelaa korttinsa väärin.
Ai sulle se on vaan peliä?
No, koittakaa jutella, pieni viesti tai soitto....ei maksa vaivaa-
Eloisan sanonnan käyttö ei kerro mitään ihmisen peluriudesta.
Taidat olla aloittaja- huomio sivusta-
joka tapauksessa aivan paras kun aloittaja ottaa komean muotonsa valtiksi ja ryhdistää olemuksensa rakastaan kohden ja muiskauttamalla huulille kauneimman muiskun ja kysyy haluatkos kahville, söpö, ja loppu onkin historiaa, kokeile vaikka......
Olisin valmis juttelemaan loppu ikäni. Kaipaan mahdollisuutta jakaa juttuja ja ajatuksia elämästä kaipaamani kanssa. Ystävyyskin ok -jos pystyn suhtautumaan vain ystävänä...olen jotenkin ihastunut syvemmin...Vaikea hyväksyä, jos toinen ei ajattele samoin.
Oletko mies ?? Jos jotain pystyt valaisemaan, mitä tapahtu...menikö sukset ristiin siis minkä vuoksi?
Niin, Pikaisesti voin kertoa syvällä rintojen äänellä että naisena jos kerron tunteistani miehelle, joka on tärkeä...ja jos miehellä on kiinnostusta, olisi todella tärkeää kertoa et välittää toisesta.. Jos esim. nainen kertonut vaikka välittävänsä, tulee konfliktien aiheet siinä et mies onkin hiljaa :Asia on silloin yksipuolinen.
En tiedä mistä kyse mutta onneeeeee ja hyvät joulut!!