Olen 24-vuotias opiskelijatyttönen, pitkä ja hoikahko. Minulla on ihana perhe ja kivoja ystäviä. En kuitenkaan pysty -yrityksistä huolimatta- nauttimaan elämästä ilman omaa miestä ja rakkautta. Osaisitko kertoa minulle, että löydänkö joskus itselleni miehen? Ja jos löydän, niin milloin tätä ihmettä voisin odottaa tapahtuvaksi? Entä missä hänet tapaisin? Olen niin kyllästynyt etsimään, kun sitä oikeata ei vuosien saatossa vaan ole löytynyt. Olo on toivoton, tahtoisin niin paljon oman perheen. Minulla on yksi monta vuotta kestänyt läheinen ihmissuhde erääseen kolme vuotta vanhempaan tummaan mieheen, mitä asioita näet tästä tilanteesta? Myrkyttääkö se elämääni vai onko se voimavara/mahdollisuus? Millaisena muuten näet vuoden 2013 minun kohdallani?
Kiitos, jos osaat kertoa minulle jotakin, AvaElle!! Taidan pohjimmiltani olla aika eksyksissä ja surullinen.
Kiitos, jos osaat kertoa minulle jotakin, AvaElle!! Taidan pohjimmiltani olla aika eksyksissä ja surullinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Näen tämän ihmissuhteen josta puhuit sellaisena joka voisi olla voimavaraa antava, tällä hetkellä vie sinulta positiivista energiaa pois hyvin paljon. Tunnen että sinun pitäisi ottaa opiksesi jotain tästä suhteesta, ei jäädä roikkumaan menneeseen vaan tiedostaa ettet ajautuisi enää samanlaiseen tilanteeseen? Hyvin epäselviä välähdyksiä aistikuvat, en näe teitä tämän miehen kanssa enää ainakaan läheisinä ihmisinä, enkä näe että olisitte koskaan henkisellä tasolla olleet erityisen läheisiä.
En näe sinua ihan eksyksissä olevana tai masentuneena, paljon positiivista energiaa tunnen, mutta myös epävarmuutta, joka on aivan turhaa.
Näen sinulle kihlat, tasapainoisen suhteen, hyvän, hellän, rakastavan miehen, jonka kanssa keskustelu sujuu hyvin. Hän on empaattinen ihminen. Näen teidät onnellisia yhdessä. "Kuvani" ovat aina epätarkkoja, välähdysmäisiä, joista aistin asioita, osan vahvasti, osan heikommin. Miehen kohtaat treffipalstan kautta, hän ei ole ainut jonka kanssa juttelet sitä kautta ja käyt treffeillä. Kun kirjoitat tämän miehen kanssa, olet hänen kanssa epävarma lähtemään edes treffeille. Viihdytte toistenne seurassa hyvin, tämä mies on alkuun erilainen kuin normaali miestyyppisi, se kiehtoo sinua hänessä. Näen keilaamista jostakin syystä, en osaa eritellä käyttekö yhdessä vai onko tämä miehen harrastus:)
Lapsia en näe, voi johtua myös siitä että se on kauempi asia (eli ei ainakaan vuosiin), ja en näe myöskään lapsettomuutta.
Työssä näen sinut( tulevassa, on mahdollista että teet nyt opintojen ohella keikkatyötä, jostain syystä tällainenkin tunto tulee?) huolellisena, pidettynä, arvostettuna työntekijänä.
Suuret kiitokset vastauksestasi! Sait sydämen kevenemään ja joulumielen rintaan :)
hei,kun olet noin lapsirakas,oletko harkinnut mennä hoitoalalle ,ja erikoistua lastenhoitajaksi,tukihenkilöksi,kummiksi,vapaaehtoisena-siskoni toimi opiskeluaikana näissä jutuissa,hän on nyt hoitoalalla.kutsumas täytyy olla jotta nauttii työstään.lapsia voi rakasta vaikka ei vielä omia olisikaan,suositan.olet hyvin nuori,sulla on aikaa rakastua ja perustaa perhe yli 20v vielä.