Elan 350:n testi tuoreimmassa Vene-lehdestä vahvisti ainakin itselleni käsitystä siitä, mikä mielestäni nykyisessä venesuunnittelussa mättää. Ja tämä ei koske niinkään siis ko. Elania, joka on saanut selvästi vaikutteita VOR-veneistä - hyvännäköinen ja sporttinen pakkaus, joka sai testissä myös hyvät arviot. Mutta jos ajatellaan modernia cruising-venettä, niin niissä on nähtävissä niitä samoja VOR-trendejä. Mutta nämä ei ole veneessä purjehduksellisista syistä; on tuplaratit ilman tuplaperäsimiä, t-köli matalalla syväyksellä, pystykeula, takaa avoin avotila, silitysrautarunko ym. Kuitenkin veneiden paino/purjeala ei anna veneille sellaista suorituskykyä, että se merkittävästi eroaisi perinteisemmistä, vanhemmista cruising-veneistä. Eli kilpavenepuolelta on otettu monia trendejä, joita ei kuitenkaan ole viety loppuunasti (esim. matala rautabulbiköli; leveä perä, mutta vain yksi peräsin).
Saksalaisen Yacht-lehden testissä perinteisemmät veneet voittivat uuden matkaveneen mukavuudessa, ja ilmeisesti nopeudessakaan ei kelissä ollut valtavaa eroa ainakaan kasari Hooärrän ja modernin Jennen välillä. Joku kommentoi ketjussa, että jos haluaa hyvän meriveneen, niin pitää valita joko perinteisemmän mallinen vene tai moderni C/R-vene.
Aihe on kiinnostava, koska vaihtoehtona seuraavaa venettä hankittaessa voisi olla päivittäminen moderniin C/R-veneeseen. Mutta se mietityttää, että joutuuko mukavuudesta tinkimään verrattuna nykyiseen tukevaan ja perinteiseen matkaveneeseen?
Itselläni ei ole kokemusta modernilla C/R-veneellä purjehtimisesta, joten olisi mukava kuulla kokemuksia. Ja se on selvä että kevyen tuulen suorituskyky on parempi, mutta erityisesti meriominaisuudet mietityttävät. Miten esim. mukavuuden ja kuivuuden laita tuollaisella 10 m/s avomerikryssillä Itämerellä? Ja tämä siis perhepurjehtijan näkökulmasta, kun laidalla ei ole viittä äijää painolastina. Mitkä ovat C/R veneen vahvuudet ja heikkoudet matkapurjehtijan näkövinkkelistä?
Saksalaisen Yacht-lehden testissä perinteisemmät veneet voittivat uuden matkaveneen mukavuudessa, ja ilmeisesti nopeudessakaan ei kelissä ollut valtavaa eroa ainakaan kasari Hooärrän ja modernin Jennen välillä. Joku kommentoi ketjussa, että jos haluaa hyvän meriveneen, niin pitää valita joko perinteisemmän mallinen vene tai moderni C/R-vene.
Aihe on kiinnostava, koska vaihtoehtona seuraavaa venettä hankittaessa voisi olla päivittäminen moderniin C/R-veneeseen. Mutta se mietityttää, että joutuuko mukavuudesta tinkimään verrattuna nykyiseen tukevaan ja perinteiseen matkaveneeseen?
Itselläni ei ole kokemusta modernilla C/R-veneellä purjehtimisesta, joten olisi mukava kuulla kokemuksia. Ja se on selvä että kevyen tuulen suorituskyky on parempi, mutta erityisesti meriominaisuudet mietityttävät. Miten esim. mukavuuden ja kuivuuden laita tuollaisella 10 m/s avomerikryssillä Itämerellä? Ja tämä siis perhepurjehtijan näkökulmasta, kun laidalla ei ole viittä äijää painolastina. Mitkä ovat C/R veneen vahvuudet ja heikkoudet matkapurjehtijan näkövinkkelistä?
Vastaukset 93
Vanhimmat
Oletko siis kiinnostunut oikeasti C/R-veneestä vai matka-/perheveneestä yleensä? Tarviiko sinun kilpailla sillä?
Ei tarvetta kilpailla, vaan käyttö puhtaasti matkaveneilyä. Toisinaan useampi kuukausi putkeen, joten asuttavuudella ja säilytystiloilla paljon merkitystä.
Jos 35 jalkainen c/r vene painaa nelisen tonnia, niin se tuntuu itämeren keleissä tukevalta uppotukilta, jos on purjehtinut vaikkapa optaria, myös pienellä miehistöllä. Purjealaa säädetään keliin ja miehistölle sopivaksi, kuten kaikissa purkkareissa pitäisi tehdä.
Kuivuuteen kryssillä aallokossa voi itse vaikuttaa väistämällä jarruttavat ja roiskivat aallot.
On turha luulla, että elan 350 ja vastaavat olisivat jotenkin extreemejä purjehtia. Jos on purjehtinut moisilla, niin kokee ne mukavammaksi kuin vanhemmat rakennelmat, jotka allokkossa vain keinuvat ja eteneminen ei ole niin tehokasta kuin uudemmilla.
Varmasti onkin optaria tukevampi, sitä en epäile yhtään! Mutta mainitsemasi 4 tonnin paino (Elan testissä punnittu 4900kg) on aika vähän 35-jalkaiselle veneelle.
"Kuivuuteen kryssillä aallokossa voi itse vaikuttaa väistämällä jarruttavat ja roiskivat aallot."
Tämä on ehkä se keskeisin ero matka- ja kilpapurjehduksessa. Kilpaveneessä on yleensä riittävästi käsiä ohjaamiseen, purjeiden trimmaamiseen ym, kun taas matka/perhepurjehdus on useimmiten tosiasiassa yksinpurjehdusta. Pidemmän päälle se pinnan/ruorin takana jäkittäminen ja aaltojen ottaminen alkaa puuduttamaan, joten automaattiohjaus on ylityksillä paljon käytössä. Se ei taaa aina ota niitä aaltoja optimaalisesti...
"Mutta mainitsemasi 4 tonnin paino (Elan testissä punnittu 4900kg) on aika vähän 35-jalkaiselle veneelle. "
Ei todellakaan ole liian vähän, keveimpiä on tehty vuosikymmenet, esim X:iä
Mikä on "tukeva perinteinen matkavene"? Onko se 80-luvun C/R vene (Inferno, FG, jne.), 70-luvun C/R vene (S&S jne.) vai vaikkapa joku vanha HR ?
10 m/s avomerikryssillä nykyiset C/R veneet ovat nopeampi ja kuivempia kuin mitkään noista. Mukavuus on sitten vaikeammin määriteltävissä, S&S-veneet ja jotkut 80-luvun C/R-veneet ovat rauhallisempia tuossa kelissä.
Minulla on kokemusta, sillä siirryin perinteisestä veneestä samanpainoiseen C/R-veneeseen. Purjehdusmukavuus parani kaikkiin suuntiin. Venettä purjehditaan huomattavasti pystymmässä. Luoviminen 10 m/s tuulella Itämerellä kahden hengen miehistöllä, eli läskiä ei ole laittaa laidalle, sujuu kun isoon ottaa kakkosreivin ja keulaan rullafokan. Tuossa kelissä roiskeet eivät ylety sitloodaan saakka. Avomerellä autopilotti hoitaa meillä ohjauksen lähes 100%:sti, ja vendatkin tulee yleensä hoidettua yksin. Jos ohjaa käsipelillä, saadaan tietysti enemmän vauhtia, koska silloin voidaan ottaa aallot tarkemmin, mutta avomerellä ei useinkaan löydy kilpakumppaneita, joten mieluummin tekee jotain muuta: torkkumista, AIS:ista laivoja, lukemista, syömistä jne.
Vahvuuksia: kivampi purjehdus fiilis; matka edistyy myös vastaiseen vauhdikkaasti
Heikkouksia: pienemmät tankkitilavuudet; salongin punkkien alla olevat tankit ja akut syövät hyvällä paikalla olevaa säilytystilaa
Montako reiviä sulla on isossa ja mitä materiaalia purjeet? Millä setillä menet kun tuuli nousee 12 m/s ja yli?
Isossa on kaksi reiviä, eikä enempää ole Itämerellä kaivattu. Purjeet ovat dacronia. Kun tuuli on 12 m/s, otetaan rullafokasta muutama kierros sisään. Kun tuuli on 14 m/s, rullataan fokka pieneksi ja etsiydytään sopivinta reittiä avomereltä pois. Saariston suojassa luoviminen onnistuu kovemmillakin tuulilla.
"Saariston suojassa luoviminen onnistuu kovemmillakin tuulilla. "
Rullatun fokan kanssa häviää kryssillä todella paljon. Jos purjehtii saaristossa ja luovii, niin irtopurjeet (genoa ja fokka) on way to go, fokkaveneessä on 100-110%% fokka ja pienempi fokka.
kryssillä menee vaikka täysillä seileillä käsipelillä. mukavuusfaktorilla on täysi iso ja kakkosgenua tai jos odotettavissa on lisää tuulta täyskorkea kryssifokka. eväkölinen, skegillinen uppokuitu menee kryssillä purjetrimmillä vaikka maailman tappiin kun tuulta riittää.
kryssifokan jälkeen, jos keli vaatii pitää tuumata jos rupeis käsiohjaukseen tai pienentämään isoa (ja rukkaamaan balanssin sopivax)
ja vielä kovemmankin kelin kryssiin riittää kun pudottaa ison alas ja jatkaa fokalla - no, nousukulma kärsii, mutta ison saa alas sitloodasta ja vähän puomista kursimalla..
näin toppirikisellä singlehander:-)
Kiitos vastauksista! Itse olen ajatellut asian konservatiivisesti niin, että myötäiseen modernin runkomuodon omaava vene on mukavampi ajettava, kun taas perinteisellä suuntavakaalla veneellä on taipumusta rullaukseen. Mutta vastaavasti aallokossa ja vastaisella tuulella syvä V-runko on mukavampi.
Jimmy Cornell kirjoittaa aiheesta kirjassaan Passion for the sea: "fine V entry makes for a more comfortable ride when going to windward. I know this only too well because the pounding of Aventura's flat bottom when sailing hard on the wind, especially in a swell, can be quite tiring...Aventura has a modest V entry, which does help a little."
Eli tämä on varmasti se asia, joka herättää eniten mielipiteitä eri suuntiin. Mihin perustuu se, että C/R vene olisi aina kuivempi? Ääritapauksessa VOR-veneiden kohdalla se ei ainakaan toteudu. Jostain muistan lukeneeni, että tuollaisessa vanhemmassa HR:ssä keulakannelle tulee kryssillä enemmän vettä, mutta sen sijaan avotila pysyy kuivempana purjehduksen aikana. Oma kokemus vastaavanlaisesta veneestä tukee tätä käsitystä.
Kolmas kysymysmerkki itselleni on nimimerkin C/R esiin nostama tankkitilavuus ja yleinen kuormattavuus. Esim. miten suorituskyky muuttuu, kun keulaan lyö ankkurin, vinssin ja muutaman kymmenen metriä ketjua jne.
Mutta mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä kommentteja...
"Esim. miten suorituskyky muuttuu, kun keulaan lyö ankkurin, vinssin ja muutaman kymmenen metriä ketjua jne. "
Ei mitenkään. Ankkuri 15 kiloa ja ketju muutama kilo, laske ite kuin suuri osuus se on veneen painosta ei yhtään mitään.
Et ole varmaan tosissasi! Eikös niillä painavien tavaroiden sijainnilla ole aika iso merkitys. Sitä isompi mitä kauempana massakeskipisteestä. Ankkuri on sen 15 - 20kg , ketju 50-60kg ja ankkurivinssi 20 kg. Eli kyllä 100 kg jo vaikuttaa tuon kokoisessa veneessä.
"Eli kyllä 100 kg jo vaikuttaa tuon kokoisessa veneessä. "
Just, kisoissa sitten on c/r veneissä kevyt robotti jiippaamassa spinnupuomia tai vaihtamassa keulapurjetta.
Laske, kuinka monta prosenttia 100kg on 4900kg:sta.
"Ankkuri on sen 15 - 20kg , ketju 50-60kg ja ankkurivinssi 20 kg"
Jos pystyy purjehtimaan, niin jaksa kyllä nostella 15kg ankkuria käsivoimin ja kettinkiä itämeren olosuhteissa tarvitsee olla vain 2-3 metriä.
"Et ole varmaan tosissasi! "
Koska et ole koskaan purjehtinut elan 350 veneellä tai vastavalla, on turha mutuilla yhtään mitään. 4900 kg painava vene on iso vene, käsivoimin sitä ei laitureissa jarrutella ja hommat tapahtuvat rauhallisemmin kuin alle 30 jalkaisissa.
Purje on joskus pakko vaihtaa ja jiippi on pakko tehdä. Kyllä se yksi gasti keulassa haittaa selkeästi, varsinkin vasta-aallokossa tai lähellä broachia.
C/R-vene ja ankkuri keulassa ei jotenkin istu mielestäni samaan lauseeseen. Minulla ainakaan ei tulisi mieleenikään säilyttää ankkuria keulassa, puhumattakaan ankkurivinssistä ja kymmenien metrien kettingistä.
Syksyn venesuunnittelukurssilla tuli aiheeseen liittyen hyvä vinkki, että keulaboksi kannattaa täyttää mahdollisimman täyteen fendareista ym., jotta se ei pääse kelissä täyttymään vedellä. Esim. pari sataa litraa vettä painolastina keulaboksissa ei ole erityisen hyvä juttu veneen purjehdusominaisuuksien kannalta. No käytännössä se keulaboksi on ainakin matkapurjehtijalla usein täynnä, mutta en ole tuota puolta asiassa ajatellut...
"Minulla ainakaan ei tulisi mieleenikään säilyttää ankkuria keulassa"
Parempi se on purjehduksen kannalta kuin perässä (perä alkaa helposti imemään vettä takapainoisena), jonne helposti kertyy kaikkea roinaa, varsinkin jos on istumalaatikossa säilytslaatikot. Ap kysyjä on miettimässä c/r venettä cruising käyttöön, joten on aivan sama purjehduksellisesti missä se ankkuri on. Jos käyttää luonnonsatamia, niin paras paikka on perässä.
Keulabokseissa on itsetyhjennysreiät.Itämerellä järkevissä retkeilykeleissä keula ei sukella aaltoon, varsinkin jos osaa purjehtia.
"keulaboksi kannattaa täyttää mahdollisimman täyteen fendareista ym"
Meidän veneessä on isot fendarit, yksi korkeintaan mahtuu keulaboksiin.
Tilanteesta tulee helposti itseään voimistava kehä, eli kun siellä keulaboksissa alkaa olla riittävästi vettä, niin keula kyntää syvemmällä, yhä enemmän vettä tulee kannelle ja boksiin jne.
Eli näin voi kehittyä tilanne, että vettä tulee enemmän sisään kuin reiästä poistuu.
c/r veneessä keulaboksi onkin pieni, eli ankkuri, köysi ja vähän kettinkiä sinne mahtuu. Vaikka boksi olisi täynnä vettä, ei se vaikuta veneen ominaisuuksiin juuta eikä jaata.
Pieni keulaboksi siis! Meillä mahtuu keulaboksiin kaikki kuusi reilunkokoista porrasfendari, varakaasupullo, keulaportaat ja keulaköydet. Pystykeula terävä keula = melko väkisin iso keulaboski.
Entäs ankkuri köysineen ja ketjuineen?
Sivuhaarautumana: miten moni yleensä viitsii irrottaa keulaköydet knaapeista ja pistää boxiin? Itselläni on tapana vain lyödä haat keulakaiteisiin kiinni ja antaa köysien riippua sivuilla. Eikä näytä olevan kovin harvinainen tapa.
Mahtuisihan se sinne, mutta miksi ihmeessä laittaisin sen sinne. Keulasta tulee ankkuroitua ehkä kerran vuodessa ja paino keulassa ei ole hyväksi.
Fendarit siirtyvät keulaan vain kesälomareissun ajaksi, jolloin istuinlaatikon säilytysboksissa on kaksi fillaria, kumivene normaalien köysien ja ankkureiden lisäksi.
No ei se kyllä keulassa ole parempi purjehduksellisesti. Keula liikkuu paljon enemmän vasta-aallokossa ja paino keulassa vaikuttaa paljon enemmän kellunta-asentoon kuin paino perässä. Jos perä laahaa, on jossain muussa vikaa kuin ankkurin paikassa. En kyllä laittaisi ankkuria aivan peräänkään. Kaikissa veneissä olen pitänyt ankkuria istuinlaatikon säilytystilassa, jolloin ollaan ehkä 2 m perästä. Köysi laatikossa, josta se juoksee ulos ja jonne sen voi nostaessa vain kasata. Hyvin helppo käyttää.
Eipä tulis mieleenkään jättää keulaköysiä paikoilleen kuin ehkä 10-15 min siirtymille. Kaikki sotkua aiheuttava pois kannelta paitsi turvallisuuden, myös jopa esteettisten seikkojen takia.
"No ei se kyllä keulassa ole parempi purjehduksellisesti. "
Sähän sen tiedät, koska kilpaveneissäkin on ankkuriboksit keulassa.
http://www.x-yachts.com/seeems/18049.asp#18051
"Meillä mahtuu keulaboksiin"
Sulla onkin Bavaria, joka on enemmän matkapursi kuin raaseri.
Jodlari paasaa täällä kannella olevista rullalaitteista, rullapurjeista ym., mutta yhtäkkiä ylimääräisellä 100 kg:lla keulassa ei olekkaan mitään merkitystä purjehdusominaisuuksiin...
Ja sitä seuraa epätoivoista selittelyä C/R-veneiden ankkuriboksien koosta :o
Uppotukkiveneilijät jaksaa vääntää skeidaa palstalle. Sitä ne huonosti purjehtivat kesämökit teettää.
Mitä se tähän liittyy? Ei se, että keulassa on lokero, jota yleisesti kutsutaan ankkuriboksiksi, tarkoita sitä, että siellä säilytetään ankkuria tai mitään muutakaan raskasta. Kysy vaikka X-35 veneen omistajilta pitävätkö he ankkuria tuolla.
Purjehduksellisesti paino pitää keskittää eli laittaa kaikki raskaat esineet pilssiin tai salongin sohvien alle. Ankkuri on kuitenkin turvavaruste, joka pitää olla käyttövalmiina ja sitä myös käytetään usein. Siksi sitä ei pidetä tuolla. Ulkosäiytystiloista istuinkaukalon laatikko on lähimpänä optimaalista ja keulan ankkuriboksi/keulasta ulostyöntyvä ankkuri kauimpana optimaalisesta.
Tuota tuota. jos olet kesälomareissulla tällaisella veneellä. Lähdet esim. Saaristomereltä Maarianhaminaan perheen kanssa, niin.
1. Paljonko hän menettää ajassa kun ankkuri on keulassa ja
2. Jos se vaikuttaisi esi. 15 min - 1 h. Niin mitä todellista merkitystä sillä olisi lomalaiselle, jolla varmaan lapset haluavat välillä uida ja pysähtyä ankkuriin syömään. ( näin ainakin meillä )
Eli kisoissa nuo pienet asiat ovat varmasti hyvä huomioida, mutta lomailijalla tuo vauhti ei ole oleellisin asia.
Ei kaikkea lasketa ajassa. Lomalaisen kannalta tärkeämpää on veneen käyttäytymisen mukavuus aallokossa ja miehistön kuivana pysyminen. Ne ominaisuudet kärsivät lisämomentista keulassa.
Siis 20- 50kg.n vähennys keulassa 4000-5000kg.n veneessä muuttaa oleellisesti lomaveneilijän meininkiä parempaan päin? Korostan lomaveneilijän.
Mikä on oleellisesti? Havaittavasti kuitenkin ja täysin riippumatta siitä, ollaanko lomalla vai kilpailussa. Kilpailussa vain haittaa lisäksi seurauksena oleva ajan menetys.
Minkälainen ankkurivarustus muuten mahtuu 20 kiloon? Ei ainakaan mun, pelkkä ankkuri melkein painaa sen verran, ankkuriköysi märkänä jo tuplaten. Ja korostaen, lomaveneilijän ankkurivarustuksen pitäisi olla tuotakin järeämpi.
heh heh. Oleellisesti tarkoittaa tässä sitä että se kannattaisi tehdä.
Kannattaako tehdä, riippuu siitä paljonko olet valmis näkemään vaivaa mukavuutesi takia. Minun mielestä kannattaa, sinun mielestä ehkä ei.
Minun mielestäni mukavuutta on se, että ankkuri on keulassa laskuvalmiina vinssin kanssa. Ei se, että lähden roudaamaan savista tavaraa edestakaisin keulan ja jonkun takaboksin väliä pari kertaa päivässä. Suurten merien matkapurjehtijoilla on keulassa usein ankkureita enemmänkin kuin yksi ja sen lisäksi vaikkapa varapurje kannella, ehkä jollakin. Hyvin näkyvät pärjäävät siellä, miksemme mekin kesäsaariston laineilla.
Jos tosiaan kaksi kertaa päivässä ankkuroidut keulasta, kannattaa varmaan pitää se ankkuri siellä.
Vaikka se olisi takanakin, ei ole mitään tarvetta roudailla savista tavaraa edestakaisin. Minulla ainakin savea tulee vain ankkuriin ja joskus parin metrin matkalle kettinkiin. Ankkurin voi hyvin nostaa ja laskea takaa, vaikka jäisikin keulasta ankkuriin. Jos ankkurin on savinen, jätän sen hetkeksi aikaa knaapista veteen roikkumaan. Ajettaessa satamasta/lahdesta ulos ankkuri puhdistuu ellei savi oli erityisen sitkeää.
Köydellä toimivan ankkurinvinssin saa taaksekin. Jos ankkurivinssi pitää olla, taakse asennettu on Itämerellä paljon käyttökelpoisempi. Sitä voi käyttää kaikilla tavoin ankkuroitaessa ja suurin tarve on keula rantaan ankkuroitaessa.
Kyllä ankkurin voi laskea ja nostaa perästäkin. Sitten tarvittaessa vene ympäri ja kiinnitys keulaknaapiin. Yksi ankkuri, jonka voi laskea joko perä- tai keula-ankkuriksi. Kettingin ja ankkurin saa puhtaaksi uittamalla kaapelinmitan verran veneen perässä. Tosi kätevää ankkurointia, jonka voi tehdä vaikka useamman kerran päivässä saariston suojaisissa poukamissa. Löytyy meiltä isompi keula-ankkurikin, muttei sitä yleensä viitsi käyttää, koska mutaisen kettingin pesu ei innosta.
Tavanomaiseen lomailuohjelmaan saaristossa kuuluu pysähtyminen yöpuulle ja päivälliselle. 27 kilon ankkurin ja kettingin kiskominen kyljeltä tai perästä ylös samalla pesten sitä ei ole hyvä ratkaisu veneen kyljen kiillon ja miehistön mukavuuden kannalta verrattuna samaan hommaan ankannokassa olevan keularullan kautta boksiin ankkurivinssin avustamana. En usko, että perheeni tai minunkaan kokonaismukavuuteni lisääntyisi, jos vaihtaisin ankkurointivarustukseni toiseen malliin. Mukavuuteen kuuluu myös rauhallinen yöni turvallisesti kiinnitetyssä veneessä. Tavanomaisissa ankkurointisyvyyksissä ei ankkurin ja ketjun laahaaminen perässä huuhtoutumassa tahdo oikein toimia.
Yksi kyselee, haittaako 20 kg ankkuri ketju köysi yhteensä ja toisen ankkuri on 27 kg. Ei oikein yhteistä nimittäjää.
Se on kyllä pelkkää pötyä, ettei käytännössä missä hyvänsä voisi huuhtoa ankkuria ja ketjua lähtiessä veneen perässä. Jos ankkurointisyvyys on 3 m, ei ketjuakaan ole ollut kymmeniä metrejä ulkona, eikä ulkona ollut osuus mudassa kuin parin metrin matkalta.
Jopa lyhyellä matikalla voi laskea että 50kg on yksi prosentti 5000 kilosta. Lomalla ollessa ainakin meillä kaikki paikat ovat täynnä tavaraa. Miksi siis vaivata lomalla päätä yhden prosentin sijoituksesta kokonaispainosta?
Ankkurointisyvyyden suositus on 4-5 kertaa ankkurointisyvyys veneen pituus. Kolmen metrin vedessä ketjua on vedessä silloin kymmenmetrisellä veneellä 20-25 metriä. Mudassa pyörii siitä k'ytännössä noin puolet. Sen ja ankkurin huuhtominen perässä vetämällä kolmen metrin vedessä tarvitsee vahvan moottorin ja ison potkurin. Mutta naapuriveneillä on hauskaa.
iso on boxi tai sitten pienet fendarit. itsellä 240 x 700 mm fendarit ja ei 40 jalkasen boxiin ainakaan 6 mahdu. normaalisti siellä 1 ankkuri ketjuineen köysi ja keulan kiinnitysköydet
Veneen hitausmomenttiin se toki vaikuttaa etäisyyden neliöön verrannollisena. Eli karrikoidusti 50 kiloa maston huipussa on eri asia kuin 50 kiloa painopisteessä...
Bruce-tyyppinen kiiloitettu ankkuri 4m kettinkiä köyttä. Köysi on mutainen alle kolmen metrin matkalta, usein selvästi vähemmän. Perästä uittoon riittää 5 m köyttä ankkuri kettinki. Bruce ei pysy syvyyksissä vaan ui kauniisti lähellä veden pintaa jo parin solmun nopeudella, kuten todettua, se on kätevää.
27 kg ankkuri ja keula-ankkurointi ei ole kovinkaan tyypillistä Itämerellä. 15 kg ankkuri riittää 99% veneistä ja sen nostaa helposti kylkiä kolhimatta. Omassa veneilytavassa peräankkurointeja tulee ainakin 10 kertaa useammin kuin keula-ankkurointeja. Jos päivälliselle pysähdytään, kiinnitytään silloinkin laituriin tai rantaan. Yleensä ei pysähdytä.
6 kpl 220x600 2 "portainen" fendari.
Esteettisten seikkojen? Kuka on niin vitun tyhmä, että semmoisista välittää?
Jaa. Minulla kaksi ankkuria, raskaampi keulassa ja kevyempi perässä. Keula-ankkuri on käytössä noin kolme kertaa jokaista peräkoukun käyttökertaa kohden.
Komppaan muuten tuota aiempaa kirjoittajaa, juuri noin meilläkin keulaköydet pidetään. Ovat sitten näppärästi esillä seuraavaan laituriin tullessa. Niin näyttää olevan seuran jäsenistä ainakin niillä, jotka usein käyvät saaritukikohdassa, eihän niitä muiden kiinnittymisiä muuten juuri näe.
Kun nyt tuonkin huomasin... Ei niistä paikoilleen jätetyistä keulaköysistä mitään sotkua ole. Haat keulakaiteissa kiinni, köydet knaapeissa, roikkuvat kyljen sivulla. Jos on sattunut olemaan sellainen laituri, että on tarvittu kovin pitkät köydet, niin sitten pitää muuttaa knaapikiinnitys niin, ettei köydet yletä veteen asti suotta jarruttamaan.
Perässä on tietysti toinen ankkuri. Vara-ankkurihan kuuluu jo katsastusvarusteisiinkin. Me pysähdymme mieluummin päivälliselle, iltapäiväkahville ja uimaan keula-ankkuriin. Se on paljon helpompaa ja mukavampaa kuin maihin kiinnittyminen, kun ankkurointivarustus on kohdallaan. Eikä se haittaa veneilyä millään tavalla, vaikka onkin keulaan sijoitettu, niin kuin veneissä yleensäkin asia on ollut jo vuosisatoja.
mistä tää maston huippu nyt tähän tuli. En ajatellut laittaa ankkuria maston huippuun. Nyt puhuttiin että onko ankkuri keulassa vai jossain muualla veneessä - maston huippu ei nyt tullut mieleen
Onhan se eri asia onko se keulassa vai maston huipussa. mutta älä vie asian ydintä nyt sinne maston huipulle.
Maston huippu nyt vaan oli karrikoitu esimerkki epäedullisimmasta painonsojoituspaikasta veneessä. Toiseksi epäedullisin onkin sitten keulapiikki...
Oltu usein ankkurissa isolla tukkiankkurilla 5 metriä ketjua, ja useimmiten ankkurin nostettua hinaan sitä veneen perässä veden virtauksessa ennen veneeseen nostamista, jolloin savikokkareet irtoavat. Ketjun yläpäähän savea tahtoo toisinaan hieman jäädä, ja sen joutuu huuhtelemaan erikseen. Jos ei viitsi huuhdella niin sitten savi valuu vähitellen veneen perän ankkuritilasta pohjaa pitkin moottorin ali pilssin pohjalle moottorin etupuolelle jossa sijaitsee pilssipumppu.
Veneen kansirakenteisiin integroidut perälaatikot ovat vuotoriski, siksi fiksuimmissa paateissa ei ole perälaatikoita tai ne ovat irrotettavaaa mallia.
"tarkoita sitä, että siellä säilytetään ankkuria tai mitään muutakaan raskasta."
Jos 15 kg ankkuri ja parimetriä kettinkiä tuntuu raskaalta, kannattaa jäädä rantaan.
"Kaikissa veneissä olen pitänyt ankkuria istuinlaatikon säilytystilassa, jolloin ollaan ehkä 2 m perästä."
Oleellisempaa c/r veneessä on, että 35 jalkaisessa veneestä löytyy 2 tilavaa peräkajuuttaa ja keulakajuuttaa ei uhrata keulaboksille. Keulassa on myöskin hyvä olla vesitiivis umpinainen osasto vesirajassa törmäyksiä ajatellen.
" perinteisen veneen rullaustaipumus" johtuu vaikeudesta ylittää runkonopeutta. Kyllä modernimpikin runko rullaa avotuulissa mutta jos lisätään vauhtia niin surffissa/ plaanissa rullaaminen loppuu ja vene on pystyssä, vakaa ja helppo ajettava. Leveä perä, vekit, tuplaperäsimet- kaikki on plussaa joka suuntaan siis myös kryssillä. Ongelma on leveä tasapohjainen keula. Myötäisellä hyvä ja kestää myös paremmin mainitsemasi painot. Kryssillä kamalaa paukutusta aaltoihin. Vene pysähtyy sitä tehokkaammin, mitä enemmän keulaan pistät painoa. Minulla taitaa 38 jakaisessa veneessä olla n. 300 kg ja se on 300 kg liikaa. Tormäykset aaltoihin tuntuu murentavan veneen isommilla vesillä. Suomessa ja rannikoilla varmaan pärjää. Keulojen muotoilussa pitäisi jotain keksiä. Se on mielestäni eniten poskellaan.
"Ongelma on leveä tasapohjainen keula"
Monessa modernissa c/r veneessä keula on pyöreä kuten vanhemmissa purkkareissa.
"Keulojen muotoilussa pitäisi jotain keksiä. Se on mielestäni eniten poskellaan. "
Hyviä ovat viisto ja pystykeulat suomeen. Keulatasot yms on keksitty.
Ei ole ihan noin yksinkertainen asia. Kapea korkea keula olisi hyvä kryssillä mutta spinnusurffissa hautautuu aaltoon. Leveämpi tasapohjainen kantaa kovavauhtisessa myötiksessä paremmin ja liukuu kuin kelkka. Jonkin kompromissin kanssa tässä pähkäillään. Keulan pystyasento, vanha V tai jopa päännetty V- kaltevuus tai keulatasot eivät ole oleellisia. Katselin eilen kuivilla olevaa viimeisen päälle raaseria Class 40. Siinä oli pohjaa levitetty keulasta tasaiseksi rakentamalla bulbin alkua. Eli hyvin kapea keula kapeni aluksi alaspäin mutta sitten kaarevuus muuttui päinvastaiseksi ja keula leveämmäksi vesilinjasta alaspäin. Kyllä varmaan keulan muoto on mietityttänyt muitakin. Paino on tietenkin pahasta kaikkiin suuntiin.
"Ei ole ihan noin yksinkertainen asia."
On se, minun c/r veneessä pohjassa on v muotoa noin metrin verran keulasta alkaen, reilusti kölin etupuolelta alkaa tasainen pohja perään asti. Hyvin kryssii ja surffaa meidän paatti.
Mikä venetyyppi on noin hyvä?
http://www.sunfast3200.com/
Varmasti sunfast 3200 kulkee kivasti kryssiä ja lenssiä- ehkä jopa avomerelläkin, sehän on melkein jolla. Ajatukseni oli toisessa maailmassa jossa keulaan lastataan satoja kiloja ja vielä pitäisi yrittää kryssiä.
Jodlari vaihtanut JODista haaveilemisen Sunfastiin? Tuleeko hänestä ensi vuonna Fasteri? Reippasti jo puhuu "meidän paatista".
No tulihan ääliöltä turhanpäiväistä tekstiä taas palstalle. mahtaa ketuttaa hyvin purjehtivat veneet todella paljon ja harmittaa se oma skeida vene. Tai elämä vaan muuten pilalla, koska on noin huono fiilis koko ajan.
Eiku purjeveneessä paino laitetaan keskelle venettä.
jodlari on 4v kapteeni. on vaan muiden syy kun jodlarin totuudet eivät ole muiden totuuksia.
Vain ääliö valehtelee "omasta paatista". Siitä tulee niin huono fiilis, että joutuu kirjoittamaan vain lisää älyttömyyksiä.
Et osaa käyttäytyä netissä, joten pysy poissa.
Et osaa käyttäytyä netissä, joten pysy poissa.
"On se, minun c/r veneessä pohjassa on v muotoa noin metrin verran keulasta alkaen, reilusti kölin etupuolelta alkaa tasainen pohja perään asti. Hyvin kryssii ja surffaa meidän paatti."
"Mikä venetyyppi on noin hyvä?"
"sunfast3200.com/"
Näin se keskustelu meni. Taisi tulla valehdeltua ja se jos mikä on huonoa käytöstä.
Paino tosiaan pitää purjeveneessä saada pois keulasta ja perästä ja sijoittaa keskelle. Teoria on hyvä. Minne sijoitat salongissasi 470 l vettä, 280 l polttoainetta, 70m 10mm ankkuriketjua ja ankkurin, 8 kpl keulapourjeita noin pari kuutiota ja vajaa 100 kg kun genoa on aina rullalla. Ja sitten ruokaa runsaalla 1000 eurolla. Mieluusti otan vastaan ehdotuksia ja kevennän veneen keulaa ja perää.
Hyvällä syyllä voi olettaa, että aloittaja retkeilee pääosin itämerellä, jolloin salongin sohvan alle mahtuu 80 litraa vettä ja toisen sohvan alle saman verran litraa löpöä. Taitaa olla sunfast 3200 veneessä tankit juurikin näin.
Ankkuriketjua ei myöskään itämerellä tarvita kuin se oppikirjojen mukainen muutama metri. Ankkurisysteemin säilytys perässä tai keulassa, mihin parhaiten sopii. 15 kg ankkuri riittää elan 350 kokoiseen veneeseen.
Keulapurjeita ei itämerellä tarvita kuin 3 kpl, spinnu/genaakkeri, iso genoa tai fokkaveneen iso fokka keveyisiin tuuliin ja pienempi fokka kovempiin tuuliin.
Ruokaa tarvitaan itämerellä muutamaksi päiväksi, kauppoja on tiheään. Pari kauppakassia ruokaa mahtuu mihin vaan.
"Näin se keskustelu meni. Taisi tulla valehdeltua ja se jos mikä on huonoa käytöstä. "
Sönkön skönkön sönköttäjä. Hyvässä veneessä on v muotoa noin metrin verran keulasta alkaen ja reilusti kölin etupuolelta alkaa tasainen pohja perään asti.
Teikäläisille sopivin palsta on huuhaa, joten siirtykää sinne. Koska ette osaa pitää nettiä puhtaana skeidatekstistä.
Voihan olla hyvässä veneessä noin, mutta sulla ei ole Sunfastia, kuten väitit.
Pahinta skeidaa on suoranainen valehtelu, mee itse huuhaalle.
Seppomartti kirjoitti:
"Mikä venetyyppi on noin hyvä?"
Valehtelua ja skeidan jauhamista tapahtuu vain teikäläisten toimesta joten pysykää poissa netistä.
idiootti : D : D
"minun c/r veneessä pohjassa on v muotoa noin metrin verran keulasta alkaen, reilusti kölin etupuolelta alkaa tasainen pohja perään asti. Hyvin kryssii ja surffaa meidän paatti."
HR oli testissä luovilla todella paljon nopeampi kuin toi moderni Jenneau ...
Myötikselläkin se hävisi... Pitkäkölinen vindö oli saman vauhtinen mutta mukavampi.
Tämä siis vertailun tulos jos ei saksaa ymmärrä.
Tuo Jeanneau ei ollut C/R-vene. Tavalliset cruiserit ovat monesti yllätys, yllätys tasapohjaisempia kuin C/R-veneet ja varsinkin kölin etupuolelta. Nyt on sopiva aika käydä telakalla katselemassa veneiden pohjia ja pohtia miten kunkin veneen keula leikkaa aaltoja.
Minulla on ko. lehti kotona ja nopeasti luettuna en kyllä löytänyt väitettä, että "HR oli testissä luovilla todella paljon nopeampi kuin toi moderni Jenneau". Koko vertailussa puhuttiin hyvin vähän nopeudesta, koska kyse oli mukavuustestistä. Lehdessä mainittin myös, että Jeanneau on nopea aktiivisella ohjaamisella ja ison skuuttauksella. En jaksa uskoa, että HR29 menisi ohi, jos Jeanneauta ajettaisiin aktiivisesti (ilman läskiä laidalla). Modernit veneet ovat herkempiä trimmille ja ajamiselle.
Tuo 30i ei tosiaan ole lähelläkään C/R-venettä ja C-veneistäkin aika äärimmäinen esimerkki kokonsa vuoksi. Noin lyhyeeseen veneeseen kun halutaan tilaa sisään tulee keulasta pullea ja litteäpohjainen. Tuon näkee hyvin vertaamalla vaikkapa Jeanneau 30i, 36i ja Dehler 32:n keulanmuotoja:
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRapfD02xAgJIL2E7yoL29kwRhlwNdBQ1SsZOb6H7b68NMTt9aHHw
http://www.sail-the-net.com/yacht-charter/our-yachts/jeanneau/sun-odyssey-36i/jeanneau-sun-odyssey-36i-layout.gif
http://3.bp.blogspot.com/_A6-Sb0AaRaw/SxPtOXxo43I/AAAAAAAAAMU/qe85t_bpdnI/s1600/D32 US.gif
C/R-veneissä ei tosiaan ole tyypillisesti tasaista pohjaa keulassa. Tai joissain on, mutta silloin se tasainen osuun on hyvin kapea. Vasta kölin paikkeilla runko muuttuu tasapohjaiseksi. Vaikkapa tuon Dehler 32:n tapauksessa rungon voi sanoa olevan tasapohjainen n. 3,5 m vesilinjan alusta taaksepäin ja sielläkin tasainen osuus on vasta ~40 cm leveä, jos tuollaista voi edes määritellä, koska aivan tasaista osuutta ei tuossakaan ole.
Vertailun vuoksi Inferno 31 on keulastaan huomattavasti tasapohjaisempi. Otetaanpa vaikkpa vertailukohdaksi 3,7 m keulasta (vesilinjasta Dehlerillä 3,4 m ja Infernolla 2,6 m). Tuolla kohtaa vesilinjaleveydet ovat Dehler: 1,86 m, Inferno: 2,05 m. Eli Dehlerin keula on vesilinjastaan huomattavasti terävämpi! Suurin syväys: Dehler 378 mm, Inferno 460 mm. Syväyksen muutos keskilinjalta 1 m leveydelle (siis 0,5 m keskilinjalta) Dehler 77 mm, Inferno 60 mm.
HR29:ssä muuten on täsmälleen sama vesilinjalevyes kuin Dehlerissä tuolla kohtaa (HR:ssä n. 2.4 m vesilinjasta), mutta runko on tuossa n. 560 mm syvä ja 1 m leveydellä jo 230 mm korkeammalla.
Eli edelleen se oleellinen kysymys: verrataanko C/R-venettä vai C-venettä ja onko vertailukohtana 60/70-luvun vene vai 80/90-luvun vene.
Voiko lyhyesti kuvailla näitä eroja ja ominaisuuksia, mitä on eri vuosikymmenten tyypillisissä runkomuodoissa?
Onko olemassa jotain venesuunnittelijaa, jolta löytyy edustava vene useammalle vuosikymmenelle?
Pystyisikö Dehleriä ja HR:ää vertaamaan samalla etäisyydellä vesilinjan alusta? Siellä HR on varmasti paljon leveämpi kuin Dehler, mutta varmaan runkomuodoltaan syvempi? Pinnan yläpuolella oleva keula tuskin kauheasti vaikuttaa.
2,4 m päässä vesilinjan alusta Dehlerin vesilinja on vain 1,3 m leveä ja syvyys 340 mm. 1 m leveydellä ollaan 145 mm. Vesilinjastaan 2,4 m kohdalla HR29 on siis yli puoli metriä leveämpi kuin Dehler32 samalta kohdalta.
Kyllähän se pinnan yläpuolella oleva tilavuus vaikuttaa aallokossa.