Minun (n) näkökulmastani tilanne on tämä:
- Hän (m) on naimisissa.
- Koska hän yhä on naimisissa liitto voi hyvinkin olla onnellinen.
- He saattavat saada perheenlisäystäkin. En voi tietää.
- Jos hänellä yhä olisi tunteita minua kohtaan niin ottaisi hän minuun yhteyttä oma-aloitteisesti.
- Jos hän haluaisi pitää minuun yhteyttä niin hänellä on kaikki keinot siihen sähköpostia myöten.
- Se mitä meillä oli oli silloin ja nyt on nyt.
- Rakastan häntä siitä huolimatta, vaikka hän rakastaakin toista.
- En ole riskin arvoinen.
- Mielikuvitukseni on aika lentävää toisinaan.
- Hän (m) on naimisissa.
- Koska hän yhä on naimisissa liitto voi hyvinkin olla onnellinen.
- He saattavat saada perheenlisäystäkin. En voi tietää.
- Jos hänellä yhä olisi tunteita minua kohtaan niin ottaisi hän minuun yhteyttä oma-aloitteisesti.
- Jos hän haluaisi pitää minuun yhteyttä niin hänellä on kaikki keinot siihen sähköpostia myöten.
- Se mitä meillä oli oli silloin ja nyt on nyt.
- Rakastan häntä siitä huolimatta, vaikka hän rakastaakin toista.
- En ole riskin arvoinen.
- Mielikuvitukseni on aika lentävää toisinaan.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Voiko hän ottaa yhteyttä, onko se ensinnäkään edes mahdollista?
Eihän tässä enää tiedä keltä nämä viestit tulee.
Mut jos joku on toivonut ettei yhteyttä otete a ni mitenpä otat vaikka mitä haluaisit selvitellä?
No tietysti voi. En ole koskaan kieltänytkään.
niihin asioihin pitää sitten palata ,jos luvataan
Joo jos näin on tehty. Yritin tässä vain koota itselleni miltä tilanne näyttää omalta kannaltani ja jos järjellä ajattelen. Jos menisin pelkällä tunteella niin en tässä kirjoittelisi.
Aina on hyvä vähän koota ajatuksiaan ja miettiä miltä homma näyttää miltäkin kantilta ja miksi toinen ei vain tee mitään pelin avauksia.
Hyvin räknäilty. Vaikka tunteet vievät, järjen käyttö on suotavaa... Moni vaan selittää asiat itselleen suotuisasti, vaikka faktat olisivatkin jotain muuta - no sinä et tee niin, et petä itseäsi.
Mitä tulee järkevyyteen, se on se pirulainen, johon moni vetoaa... Ulkopuoliset paineet ajavat meitä olemaan järkeviä, vaikka järkevyyshän on sellaista toimintaa, jossa käyttäydyt muiden ihmisten toiveiden mukaisesti. Se manipulointi vain verhotaan "järkevyyden" nimikkeen alle, vaikka kyse on monesti toisen ihmisen silkasta itsekyydestä hänen vakuuttaessaan / odottaessaan, että sinä käyttäydyt tietyllä, hänelle sopivalla tavalla. Voittaako siinä terve järki? Ei välttämättä, vaan "järkevyys"...
Aikani pyrin olemaan "aikuinen" ja "järkevä". Sitten päätin, että miksi vaivautua, kun eivät ne, jotka odottavat minulta ko ominaisuuksia itse käyttäydy niin. Miksi minun olisi pitänyt tehdä heidän olonsa helpoksi, kun he itse eivät antaneet minulle mitään? "On se hienoa, kun osaat olla niin järkevä", kuulin hoettavan... Tunkekoot järkevyyden sinne, minne ei päivä paista!
Minä elän nyt elämää nähneen ihmisen elämää, sellaisen, joka käyttää omaa järkeään, muttei silti jätä kuuntelematta tunteitaan.
Hienoa jos näin. Toki toinen mies on mielestään "elämää nähnyt hulivili".
Ajan myötä selviää että mies on aivan tavallinen pulliainen joka kaipaa vain ihailua.
Mutta onnea jos miehesi todella on jotain erikoista ja olet löytänyt aarteen.
Miten ihmeessä suostuit ukkomiehen jalkavaimoksi. Leikin nimi on hide and seek kunnes mies eroaa. Ot typerys. Et tule saamaan häntä koskaan tuolla menolla.
parempi sekin kuin vain huokailee metrien päästä eikä tee mitään??
Paitsi jos uskoo karmaan, eikä voi mennä toisten väliin?
Myös "pyhässä" parisuhteessa elävä on saattanut tehdä jotain, joka kostautuu ongelmina suhteessa tai sen kariutumisena.
Sulla samallainen nikki kuin minulla itse kirjoitin sillä 16.12..Toisaalla.
Mun nikki alkaa vaan isolla..sattumalta huomasin nikkisi äsken..no jatkossa en käytä samallaista nikkiä, kun ei mulla ole asiaa kirjoittaa toisten miehistä, vapaat vaan kiinnostaa..:)
Mitäs jos otankin sen riskin. Olisitko sen arvoinen vai luulenko vain ite itteksein pähkäilen.
Mielikuvitukseni taisi tehdä tepposet. Rakastanko yhä muita enemmän kuin itseäni.
Olenko palelluttanut kaalini pahanpäiväisesti taikka liottanut nystyröitäni liian laihassa holiseoksessa.
No jos hän jostain syystä haluaisi ottaa sen riskin niin tietysti haluaisin olla sen riskin arvoinen. Sehän on ihan selviö. Mutta ei minulta nyt ihmeitäkään voi odottaa, että olisin sen kauniimpi, ihanampi, täydellisempi ja aina niin mukava ja ymmärtäväinen. Olen minäkin vain ihminen, jossa on paljon virheitä ja kyllähän sitä näin pitkän ajan jälkeen jo pelottaa, että vastaako enää mitään toiveita`?