Heeip. Oon 19v tyttö. Oon seilaillut suomi24 palstoja jo kauan enkä enään edes tiedä missä osastossa tämänkin paikka kuuluisi olla. :D No laitoin sen nyt tänne.
Mutta asiaan...oon aika kauan yrittänyt saada itseäni kasaan ja lopettaa tämä PELKÄSTÄÄN negatiivisten asioiden löytäminen itsestäni, nimenomaan naamastani. Voisin sanoa että mun itsetuntoni ja varmuuteni on jossain pohjamudassa visusti kiinni.
Aina kun katson peiliin näen joka kerta heti ensimmäisenä ne negatiiviset asiat naamassani! On iso nenä, epätasainen iho, rumat kulmakarvat ja milloin mitäkin.
Tämä myös on ikävän suuri ongelma parsuhteissa! Edellisessä suhteessa mies yritti parhaansa mukaan ymmärtää, rohkaista antaa toivoa suhteelle ja olisi melkeinpä hakenut minulle vaikka kuun taivaalta mutta mä en lopulta kestänyt olla siinä suhteessa kun en osaa hyväksyä itseäni. Ei, niin ei. Lisäksi olin useinkin todella mustasukkainen jo pelkästä elokuvakaunottaresta. Mustasukkaisuuttani en tosin ikinä ole näyttänyt.
Tästä edellisestä suhteesta (joka kesti hurjat 5kk) on nyt vajaa vuoden verran enkä sen jälkeen ole todellakaan viitsinyt miehiä katsella.
Mua itkettää kun oon tälläinen negatiivisesti ajattelija :( Kyllä mä muissa näen kauniita puolia, myös niissä "rumimmissakin" ihmisissä.
Ja sisimmissäni todella tiedän että olen itsekin oikeasti ihan nätti tyttö mutta en saa ulkonäöstäni positiivisia asioita irti sitten millään
Mun ei pitäisi tehdä muuta kuin muuttaa ajatusmaailmani. Mutta hankalaa on...
Elämän ohjeita? neuvoja? kokemuksia?
Mutta asiaan...oon aika kauan yrittänyt saada itseäni kasaan ja lopettaa tämä PELKÄSTÄÄN negatiivisten asioiden löytäminen itsestäni, nimenomaan naamastani. Voisin sanoa että mun itsetuntoni ja varmuuteni on jossain pohjamudassa visusti kiinni.
Aina kun katson peiliin näen joka kerta heti ensimmäisenä ne negatiiviset asiat naamassani! On iso nenä, epätasainen iho, rumat kulmakarvat ja milloin mitäkin.
Tämä myös on ikävän suuri ongelma parsuhteissa! Edellisessä suhteessa mies yritti parhaansa mukaan ymmärtää, rohkaista antaa toivoa suhteelle ja olisi melkeinpä hakenut minulle vaikka kuun taivaalta mutta mä en lopulta kestänyt olla siinä suhteessa kun en osaa hyväksyä itseäni. Ei, niin ei. Lisäksi olin useinkin todella mustasukkainen jo pelkästä elokuvakaunottaresta. Mustasukkaisuuttani en tosin ikinä ole näyttänyt.
Tästä edellisestä suhteesta (joka kesti hurjat 5kk) on nyt vajaa vuoden verran enkä sen jälkeen ole todellakaan viitsinyt miehiä katsella.
Mua itkettää kun oon tälläinen negatiivisesti ajattelija :( Kyllä mä muissa näen kauniita puolia, myös niissä "rumimmissakin" ihmisissä.
Ja sisimmissäni todella tiedän että olen itsekin oikeasti ihan nätti tyttö mutta en saa ulkonäöstäni positiivisia asioita irti sitten millään
Mun ei pitäisi tehdä muuta kuin muuttaa ajatusmaailmani. Mutta hankalaa on...
Elämän ohjeita? neuvoja? kokemuksia?
Vastaukset 1
Vanhimmat
itsellään on sama, olen kylläkin masentunut.
näen itsessäni vain ne kaikki negatiiviset puolet, ulkonäössä, luonteessa, kaikessa minussa. en edes osaa vastata helppoihin kysymyksiin, positiiviset, ja negetiiviset puolet minussa, negatiivisten asioiden lista jatkuisi varmaan loputtomiin, mutta posittivisten asioden näkeminen tuntuu mahdottomalta. masennusta sinulla tuskin on joten lääkkeet sun muu hoito ei ole tarpeen. muutos asenteeseen vaan, ja elä vertaile itseäsi muihin, ajattele että olet juuri täydellinen, ainakin itsellesi. minulla tämä toimi, kunnes masennukseni syveni, nyt asioitten näkeminen.. on vain negatiivista.