Tilanteeni on jokseenkin hankala ja liittyy anoppiini ja joulun viettoon...Itse asun perheeni kanssa Turussa ja anoppi asustelee Helsingissä. Meillä on kaksi lasta 5 vuotias ja puolivuotias. Anoppi haluaisi tavata meidät ennen joulua koska jouluaattona emme pysty yhdessä olemaan. Anoppi kertoi meille vapaapäivänsä ja pyysi meitä luokseen. Mieheni ja minä taas ehdotimme että hän tulisi meille jossa on enemmän tilaa ja jossa pienempi lapsi saisi nukuttua tarpeelliset päiväunet, koska hänen asunnossa se olisi miltein mahdotonta.
Vaikka mieheni on tarjoutunut hakemaan äitinsä meille ja koittanut kaikin tavoin häntä suostutella tulemaan hän ei ole tulossa....Minulla ja miehelläni on huono omatunto koska tapaamme minun vanhempiani ja mieheni isän joulun alla. Joten en oikeen tiedä miten tähän pitäisi suhtautua :/
Vaikka mieheni on tarjoutunut hakemaan äitinsä meille ja koittanut kaikin tavoin häntä suostutella tulemaan hän ei ole tulossa....Minulla ja miehelläni on huono omatunto koska tapaamme minun vanhempiani ja mieheni isän joulun alla. Joten en oikeen tiedä miten tähän pitäisi suhtautua :/
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos ei kerran tule niin olkoot sitte tulematta.Helpompi yhden aikuisen on siirtyä kuin pienten lasten kanssa.Ehkä seuraava joulu saa muorin silmät aukeamaan.
Samaa mieltä.Kannattaa koittaa vielä sitä että kustantaisitte juna tai bussimatkan
hänelle.
Jos meinaan pelkää poikansa puolesta liikenteessä,
niinku meillä äideillä on tapana:)
Niin tai jos hän on sisustanut asuntonsa juuri ja halusi vain esitellä sitä teille? siis ihan hyväntahtoisesti. Tai halusi järjestää teille kolmenruokalajin illallisen alkupaloineen ja jälkiruokineen. Hankalaa se toisen taloudessa olisi järjestää.
Jos puolivuotias yhden kerran päikkärit nukkuu sylissä/sohvalla/patjalla/vaunuissa/kopassa tms. niin mitä ihmeen vaaraa siitä voisi olla? Jos lapsi on väsynyt, niin se nukahtaa vaikka potalle/ruokapöytään/sohvalle (kuten on kotivideoissa nähty). Älkää vain ääneen kehdatko tuota syyksi sanoa. Huono omatunto taitaakin johtua siitä, ettei ole oikeasti halua lähteä anopin luokse ja nähdä sitä vaivaa? Toivottavasti teet sen kerran vuodessa, joulun takia.
Itse matkustan anoppilaan lapseni ja mieheni takia, melkoista tavaroiden roudaustahan se on ja kun lapsi on pieni niin se tuntuu ylivoimaiselta, mutta loppujen lopuksi vauvat mukana on selvitty evakoista ja sodistakin. Noilla ajatuksilla tsemppaan itseni reissuun mukaan, muuten jäisin kotia.
Heips!
Minulla ei ole mitään anoppiani vastaan ja tulemme hyvin toimeen. Haluaisin mielelläni nähdä hänet joulunpyhinä ja viettää hänen kanssa aikaa, niin että lapsetkin saisivat nauttia hänen seurasta. Olemme tässä kuluneen viikon aikana yrittäneet järjestää vaikka ja mitä niin että tapaaminen onnistuisi esim. ehdottanut että voimme kustantaa matkan tänne ja takaisin, saaneet hänelle järjestettyä kyydin tänne ja takaisin mutta ei kelpaa.... Syytä miksi hän ei halua/pysty tulemaan tänne on yhä epäselvä. Mieheni mielestä syy voisi piileä siinä että kun hänen äiti ensimmäisen ja ainoan kerran on käynyt meillä niin hän oli juovuksissa jo tänne tullessaan (silloin hän tuli tapaamaan pojanpoikaansa ensimmäistä kertaa synnytyslaitoksen jälkeen). Elikkä silloin syy olisi se että häntä hävettää niin kovin että ei kehtaa tulla tänne. Minä ja mieheni emme kumpikaan muistele tapahtunutta pahalla ja olemme sen hänelle myös kertoneet, miten saisimme myös anopin tajuamaan tämän?
Tekosyitä. Menkää itseenne ja menkää tapaamaan sitä vanhaa ihmistä. Ette tunnu muutenkaan näkevän toisianne. Tiedän monta (!) isoäitiä, joiden lapsille ei tulisi mieleenkään vaatia mummon matkustavan lasten luo.