Kansanäänestys ratikasta. Jotainhan kumipyörille pitää tehdä, jos niitä ei muuteta kaupunkikaasulla käyviksi.
Kansanäänestys ratikasta
Joulumieli.
2167
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Kannatetaan. Mutta sekoomus ja sosiALIdemokraatit eivät tule sitä hyväksymään.
Sehän on sitten selvä, turha järjestää kansan äänestystä.
Kansan äänestyksen lopputuloskin olisi ettei Turkua haluta velkaannuttaa, jotta palvelut pystytään rahoittamaan. Varmasti 80 prosenttia Turkulaisistakin on normaali järkisiä.
Pääosa joukkoliikenteen käyttäjistä pääsee linja-autoillakin ja pienemmällä kävelymatkalla paljon halvemmalla. Muutama pienoisrautatie harrastaja voi olla toista mieltä, kourallisen Vihreitä kera.
Niin monimutkainen asia, ettei kannata sekoittaa tähän kansanäänestystä. Väitän ettei pääosa poliitikoistakaan ymmärrä edes sitä, mistä päätetään.
Tärkeintä olisi ymmärtää lyhyellä aikavälillä halvimman ja pidemmällä aikavälillä edullisemman ratkaisun ero. Ratikka on sen parikymmentä prosenttia halvempi elinkaarikustannuksiltaan.
Samoin pitää ymmärtää kaavoituksen merkitys ratkaisuille ja muiden liikennemuotojen vaikutus. Ratikan tulee pelata yhteen lähijunaliikenteen ja bussien kanssa.
Ratikka on kaksi kertaa kalliimpi kuin bussit. HKL:n luvut ovat lahjomattomia.
Ensiksi pitäisi selvittää kevyeenliikenteeseen liittyvät investointitarpeet ja niihin saatavat tuet EU-tasolla. Ja sitten ratikan reittisuunnitelma, investointiarvio ja siihen saatavat tuet. On hieman omituista, että kaupunkiin ei saada yhteysparkkipaikkoja, joihin omat autot voisi jättää ja bussit kuljettaa matkustajansa niin, että niistä pääsisi ratikan kyytiin? Myös yhteysbussien kaupunkikaasukelpoisuus tulisi selvittää.
Kaikki tämä merkitsisi työtä ja kehitystä. Ja samaa konseptia voitaisiin sitten myydä muille pienhköille saman väestöpohjan omaaville kaupungeille ympäriinsä. Kyse on vain halusta suunnata budjettivaroja kestävään kehiykseen ja vihreämpiin ratkaisuihin. Mutta valitettavasti sellainen on peikko, jota vastustetaan viimeiseen asti, vaikka siirtymävaihe voitaisiin aloittaa myös hallitusti ja suunnitellen kaikkien eriosa-alueiden suhteen.
Vihreä kehitys kiinostaa aniharvoja todellisuudessa. Liikenteen tulee vastata tarpeita: nopeaa, tehokasta ja halpaa. Ratikka on kaikkea tuota runkolinjoilla Turun kokoisessa kaupungissa.
Turussa välimatkat ovat lyhyitä vrt. pääkaupunkiseutu, nykyiset linja-autoyhteydet ovat varsin kattavia alueeellisesti ja ajallisesti kohtuullisia.
Ns. palvelulinjat voisi poistaa rasittamasta joukkoliikenteen taloutta,
niiden käyttökate on todella suuri miinus käyttökustannukseltaan.
Raitiovaunulinjasto ei kattaisi kovinkaan suurta käyttäjäkuntaa ja hinnaltaan
erittäin kallis rakentaa puhumatikaan tieverkon muiden käyttäjien vähenevästä
kaista-alueesta ko. verkon osalla.
Raitiotien rakentamisen kustannukset kohdistuisi kaikkille verojen muodossa eikä palvelua käyttäisi kuin kourallinen ihmisiä joiden matkalle verkosto
ehkä sopisi, nykyinen linja-autoverkko sopii lähes kaikille.
Kannatan kansanäänsetystä, tosin ei sitä noudateta jos se eroaa poliitikon saamista lahjuksista.
Itse äänestäisin ei ratikoille, koska Turulla ei ole niihin varaa, eikä niitä tarvita.
Tämä on se ongelma. Kansanäänestystä huutelevat ne, jotka eivät ymmärrä mitään asiasta. Turulla on tarvetta kehittää joukkoliikennettä, mutta ennen kaikkea Turulla ei ole varaa olla ilman lightrail järjestelmää.
Käytännössä päätös tehdään lähinnä järjestelmätyypistä. Iso ratkaisu on valitaanko duo vai tavallinen? Jos halutaan Raisio - keskusta - Varissuo väliä heti, niin duo on varteenotettava vaihtoehto. Itse kallistuisin junien lähiliikenne ja kuljettajaton raitiovaunu konseptiin, joka teknisesti voi olla haastava Turussa.
Kuljettajaton versio Suomen talvessa vasta hieno olisikin, kyllä sellainen jossain lentokentällä Miamissa jotenkin toimii.
Ajatukset sen kun rahattomilla lentelevät, kannattaa myös huomioda että Suomen velkapiikki ei enää kauan ole auki. Yhteiskunnan kulut kun kasvavat 10 prosentin vuosivauhtia Kreikka saadaan pian meilläkin kiinni. Loppuu ratikkavouhotukset melko äkkiä.
Luullaan että Turku on joku Euroopan suurkaupunki, jossa raharössit asustaa ja köyhälle kansalle tulee järjestää sirkus huveja vaikka velaksi.
Koko joukkoliikenteeseen ei pitäisi yhteiskunnan kajota laisinkaan, se on toimiala jonka yritykset hoitaisivat paljon edullisemmin ja myös paremmin kommareiden mielipiteistä poiketen.
Yhteiskunnan hoitamana hallintokustannukset ovat aina järkyttävän suuret, niin myös joukkoliikenteessä.
Henkilöstökustannukset ovat Suomessa käsittämättömän korkeat, mikä tekee kuljettajattomasta versiosta varsin houkuttelevan. Korkeat henkilöstökustannukset myös kärjistävät bussien kannattamattomuutta. Linja, joka Keski-Euroopassa kannattaa vielä ajaa bussilla, kannattaa Suomessa muuttaa ratikaksi.
Henkilöstökustannuksien suuruus riippuu siitä mihin verrataan, pohjois maissa ovat melko samaa luokkaa, mutta ei Suomessa niistäkään halvimmat.
Varsinainen palkka ei ole suuren suuri, mutta kun lisätään lomakorvaukset, Pekkaspäivät, koulutusvapaat ym. hömppä niin kustannuksia alkaa kertyä.
Ei ole ihme vaikka Suomen kilpailukyky on romahtanut.
Toinen kustannuksia lisäävä tekijä on järjetön verotus, kun tuottamatonta tutkijaa ja hutkijaa riittää kustannettavaksi pilvin pimein. Nykyinen suuntaus joukkoliikenteen kunnallistaminen vielä kasvattaa hallinnon virkamiesten määrää entisestään ja yrittäjän puolueeksi mainittu Kokoomus ei tee mitään.
Raitiovaunuilla ei tähän sosialismin aaltoon tässä maassa ole mitään vaikutusta, päin vastoin. Joukkoliikenteen kustannus ongelmat ovat aivan jossain muualla kuin kuljettajien palkoissa.
Vihreä huima energian verotus on yksi kaikkia kustannuksia nostava tekijä, Suomessa kaikki rikkidirektiivit ym. täytyy ottaa ensimmäisenä käyttöön.
Turussa tässä pikkukaupungissa hoituu joukkoliikenne aina edullisimmin linja-autoilla yksityisten yritysten voimin, jossa säästöt otetaan yrittäjä perheen selkänahasta ja suurta kunnallista hallinto koneistoa ei tarvita. Jos raitiovaunu on kannattava, yrittäjät ottavat ne varmasti heti käyttöön ja päätösvalta pysyy siellä kenellä kustannuksetkin on.
Yhteiskunnan sääntely on vanhaa Neuvosto perua, josta pitäisi jo päästä, sen tehottomuus on hyvin kaikkien tiedossa. Siinä selvennys entiselle Turkulaiselle sosialistille, kuitenkin hyvää Jouluaattoa, Suomessa kun mielipiteet sallitaan nykyisin miltei kaikille.
Veroasteemme tuhoisuudesta olen samaa mieltä. Toivoisin Sinun myös ymmärtävän termien halpa ja edullinen eron. Bussijärjestelmän elinkaarikustannukset ovat korkeammat kuin raitiovaunujärjestelmän. Bussi halpana hankkia ja joustavana käyttää sopii hyvin vähemmän likkennöidyille linjoille, mutta runkolinjat on edullisempaa ajaa raidekalustolla.
Raitiovaunu on suurten kaupunkien vähän liikennöityjen linjojen ja Turun, Tampereen ja Helsingin kokoisten kaupunkien runkolinjojen edullisin vaihtoehto. Turussa päätös tulee tehdä runkolinjojen tyypistä. Itse kannatan yhdistelmää lähijuna - raitiovaunu - bussi julkiseen liikenteeseen. Esitetty pikaraitiotie ei minusta ole kustannustehokas Turun tyyppisessä kaupunkirakenteessa. Sen sijaan duo - bussi järjestelmä voidaan rakentaa kustannustehokkaaksi, mutta niistä ei ole kokemusta Suomessa.
Kiskoliikenteen kannattavuuden pääongelmana on kaluston paino, joka kuluttaa paljon energiaa tyhjänä liikennöitäessä. Runkolinjoillakin matkustajia Turun kokoisessa pikku kaupungissa riittää ainoastaan pari tuntia aamupäivällä ja pari tuntia iltapäivällä. Muu aika menee tyhjänä ajeluun, energian kulutus kuitenkin samaa luokkaa.
Linja-autoissa juuri painon pudotuksella on kulutusta saatu pudotettua merkittävästi, pienikokoinen moottori pystyy hyvin liikuttelemaan autoa. Kitkaan pystytään vaikuttamaan rengastuksella ja voimansiirron kehityksellä.
Käyttöikäero on jo vanhentunutta tietoa, siihen voidaan vaikuttaa uusilla materiaaleilla ja peruskorjaus väleillä. Moottori remontit alkavat olla harvinaisia, kun materiaalit paranevat ja öljyt voitelevat entistä paremmin.
Linja-auton korinkin korroosio alkaa olla jo harvinaista muovien ja rosterin, sekä alumiinin käytön lisääntyessä. Ilmajousitus alkaa olla täysin huoltovapaata ja halpaa uusia, rasvanippoja ei enää tarvita.
Raideliikenteellä ongelmia riittää myös tekniikan osalta, lovipyörä on kallis ja työläs korjata. Iskuvaimennus rauta rautaa vasten on lujilla. Ajolangat huurtuu ja veto loppuu, liikenne pysähtyy pitkiltä matkoilta. Kiskotusta on hiottava ja uusittava ja talvi sulatuksineen tulee kalliiksi. Koko raideliikenne on vihreä kupla, kun sitä tarkastellaan kokonaisuutena professori tasoiseen asiantuntijoiden kanssa.
Raideliikenne myös aiheuttaa liikennöinti haittaa runsaasti muulle autoliikenteelle, tukkiessaan teitä liikennöidessään, ottaessaan ja jättäessään matkustajia.
Puhutaan paljon pitkän päälle edullisuudesta, mutta mitään perusteluja ei kerrota. Raideliikenteen kokonaan uudelleen rakentaminen on myös taloudellisesti mahdotonta Turun taloustilanteessa vuosikymmeniin. Ajat muuttuvat nopeasti ja raideliikenteen tekniikka vanhentuu jo ennen kuin liikennettä edes alotettaisiin.
Linja-auto on kokonaistaloudellisesti varmasti edullisin myös pitkän päälle ja myös tulevaisuudessa ekologisin ratkaisu.
No miten olisi sitten trolley? Sehän säilyttäisi nykyisen kumipyöräliikenteen ja sen mukanaan tuomat päästöt. Joita ovat mm.tiepöly, hiekoitushiekan poiston mukanaan tuomat pienhiukkaspäästöt jne. Jotka kuitenkin ovat hengenvaarallisia yhdisteitä.
Samat fysiikan ja liiketaloudenlait pätevät myös nykyiseen bussiliikenteesen. Nopeuden lisääminen llisää polttoaineenkulutusta. Ja lukuisat asfalttia raapivat kumipyorät lisäävät hengitysilman partikkelipäästöjä rullatessaan tyhjinä päiväsaikaan suhteellisen pienellä alueella torinnurkalla.
Lisäksi talvi ei ole sen lempeämpi polttomoottoritekniikalle, kuin sähkömoottoreille. Voidaan vaan kysyä miksi esim. henkilöautoteollisuus on panosanut paljon nimnomaan kaupunkialueiden päästöttömään sähkömoottoritekniikkaan?
Raitovaunuliikenteen etu tulee siitä, että on olemassa oleva ja toimiva raideliikennestruktuuri, jota räydennetään sopivasti suunnitellulla uudella keskustan raideliikennerunkolinjalla. Päästöissä etu on merkitävä kymmenien ja satojen tyhjinä kulkevien bussien, sekä tuhansien yhden hengen henkilöautoliikenteeseen tapahtuviin liikennesuoritteisiin verrattuna keskustan alueella. Ja ainakin vielä sähkö on halvempaa kuin diesel. Tulevaisuus voi toki muuttaa tätäkin.
Tosin tämä ratkaisu vaatii myös yhdysliikenteen parkkipaikkoihin investointia, koska siinä ainakin vielä voidaan järkevästi hyödyntåä polttomoottoritekniikkaa. Mutta kokonaistaloudellisuus ja ympäristöystävällisyys kyllä puhuvat raitiotieliikenteen puolesta.
Eiköhän hiekoitus tapahdu enimmäkseen jalankulkijoita varten ja hiekotushiekan voi pestä pois. Henkilöautoissa on myös nykyään, kuten joukkoliikenteessäkin sisäilman suodattimet.
Sähkökö sitä saasteetonta on kun Naantalissa tehdään kivihiilellä ja voi siitä atomivoimalastakin ongelmaa ympäristölle olla. Bio kaasu ja biodiesel saattaisivat olla parhaat polttoaineet ja silloin tarvitaan edelleen polttomoottoria.
Tulevaisuuden linja-auto on hybridi tai ladattava, eikä mitään huuruuntuvia liikennöintiä rahoittavia johtimia ei tarvita. Edelleen linja-auto on reittien muunneltavuudeltaan vapaa, kuin taivaan lintu. Investoinnit reiteille hyvin kohtuullisia ja kaluston koon voi valita 20 - 200 matkustaja paikkaa tarpeen mukaan.
Henkilöautot ovat myös tulleet jäädäkseen, joten teitä ei voi purkaa.
Muutama oikaisu:
- hybridi ei sovi Turun kokoisiin kaupunkeihin, liian kallis kaksine tekniikoineen
- biodiesel sen sijaan olisi ollut hyvä ratkaisu, mutta ajoimme energiaverotuksella ja kovilla työvoimakustannuksilla paperiteollisuuden alas
- ydinsähkö on käytännössä saasteetonta, jos sillä on jotain merkitystä
Hybridi on vain välivaihe sähköautoon siirryttäessä, sitten tulee päästötön vetyauto ja Bio kaasua saadaan Topinojalta, joskin hyvin kallein kustannuksin.
Ydinvoimala on saasteeton niin kauan kuin on ja sitten saastetta voi tulla kunnolla.
Kumipyörä on pehmeä ja hiljainen, suurin osa liikennevälineistä käyttää sitä nyt ja tulevaisuudessa.
Kumipyörä on lyömätön, kun tarvitaan joustavaa, kevyttä ja halpaa liikennemuotoa. Raiteet jylläävät tarvittaessa tehokasta, nopeaa ja edullista liikkumista. Molemmilla on paikkansa.
Joukkoliikenteen tulee olla tehokasta, nopeaa ja edullista. Joukkoliikenteen runkolinjat tulee toteuttaa raiteilla. Pääosa eurooppalaisista hankkeista on nykyään lightrail-hankkeita, turkulaisittain siis ratikka. Jonkin verran otetaan uudestaan käyttöön vanhoja rataosuuksia raskaammalla kalustolla.
Turku on maakunnallinen keskus, joten suuri osa liikenteestä tapahtuu aina henkilöautolla. Kaksi tärkeintä lähiaikojen liikennehanketta Turussa ovat ratikka ja toriparkki. Kolmas joukkoliikenteeseen keskeisesti liittyvä tekijä on kaavoituksen tarkastaminen sekä maakunnallisesti että Turussa.
Runkolinjan tulisi nimenomaan tulla keskustan alueelle. Ja sille syöttävälle liikenteelle omat parkkipaikat. Malli voidaan ottaa vaikka Helsingistä tässä asiassa. Ja kuinka siellä on rakennetty metron, sekä lähijunien yhteysparkkipaikat.
Mitä järkeä on halvaannuttaa keskusta sadoilla tyhjillä busseilla vuorokaudessa torinnurkalla? Kun sama asia voidaan hoitaa myös järkevämmin? Kyse on taas vain tahdosta. Haluavatko ihmiset liikkeestä ja paikasta toiseen helposti ja saasteettomasti kuljettavan ratikan, vai vaeltaa sateessa kengät ja päämärkänä autojen keskellä muovikasseja kantamassa. Toki myös nykyistä rataverkkoa tulee hyödyntää. Mutta jotain asialle tarttis tehdä ja pian.
"...Toki myös nykyistä rataverkkoa tulee hyödyntää. Mutta jotain asialle tarttis tehdä ja pian."
Duo on tekniikkana tutustumisen arvoinen.