Yliopistoindeksit jäädytetään, ammattikorkeakoulukenttää kurjistetaan, ammatillisesta koulutuksesta leikataan 11 000 koulutuspaikkaa, oppisopimuskoulutuksesta karsitaan, lukiokoulutussupistukset ovat edessä ja vapaa sivistystyö kärsii, hän luetteli.
Puumalan mukaan hallitus keskittää koulutuksen ruuhka-Suomeen. Maakuntien Suomesta vähennetään koulutuspaikkoja ja lakkautetaan koulutusohjelmia. Samalla Puumala huomauttaa, ettei tämä ole myöskään metropolialueiden etu.
Puumalan mukaan hallitus keskittää koulutuksen ruuhka-Suomeen. Maakuntien Suomesta vähennetään koulutuspaikkoja ja lakkautetaan koulutusohjelmia. Samalla Puumala huomauttaa, ettei tämä ole myöskään metropolialueiden etu.
Vastaukset 75
Vanhimmat
vähän selittämistä kun vaalit tulee
Ikäluokat pienenee
Vuoden 1992 ikäluokka 66 000
....
Vuoden 2002 ikäluokka 56 000
Osassa Suomea opiskeluikäisten (Kepulandia) määrä putoaa jopa 30 - 40% lähivuosina, jos aloituspaikkoja ei karsittaisi jäisi niitä tyhjäksi ja keskeytäneiden määrät nousisivat... jos nyt on joissain opinahjoissa valmistumisaste alle 50% aloittaneista.
Puumala tietää tämän ihan hyvin, on vain sellainen kepulikussetaja että räksyttää tyhjänpäiväisiä. Kepulaisia ei pitäisi ikinä päästää päättämään koulutusasioista...
eli toisin sanoen vuodesta 2010 vuoteen 2020 pitää karsia noin 30 000 opiskelupaikkaa (keskimäärin opisikellaan 3v). Karsinta olisi pitänyt aloitta jo muutama vuosi sitten mutta Kepulit eivät uskaltaneet vaikka tiesivät väistämättömän tilanteen ikäluokkien pienenemisestä, eritoten maaseudulla.
Tyhjilleen jäävien koulutuspaikkojen karsiminen on tietenkin ok, mutta Gustafsson onkin karsimassa opiskelupaikkoja niin, että entistä suurempi määrä nuorista on jäämässä kokonaan ilman koulutuspaikkaa.
Gustun logiikka menee niin, että kun Uudellamaalla opiskelupaikan saa vajaa 70 prosenttia nuorista, siitä pitää rangaista niitä maakuntia, joiden nuorista opiskelupaikan saa 90 prosenttia. Jos äijällä olisi vähänkään järkeä, hän toki lisäisi Uudenmaan opiskelupaikkamääriä, mutta ei siirtäisi niitä pois muualta.
Järkevä tavoite on, että sata prosenttia suomalaisnuorista saa opiskelupaikan. Ei yhtään yli, mutta ei myöskään alle. Eikö niin?
Ongelma on että tuo 90% on aivan liikaa. Suuri osa menee ns. pakolla opiskelemaan ja lopettaa sitten kesken. Rahaa palaa ja tuloksia ei tule. Kaikista ei vain ole opiskelemaan, heitä kiinnostaa enemmän siirtyminen työelämään mahdollisimman nopeasti. Oppivelvollisuuspakkoahan ei ole peruskoulun jälkeen.
Pahimmillaan keskeytysprosentit ovat jo 50%, eli ainesta ei ole mistä kouluttaa, tilanne on jopa sellainen että opinto-ohjelmia on pitänyt helpottaa kun opiskeleman pääsee mm. ammattikorkeakouluun kävelemällä ovesta sisään. Tämä ei ole kenenkään etu, etenkään kun jo ensimmäisenä vuotena laskee paikkojen täyttöaste monesti 80%:iin.
Kun seuraa Itä- ja Pohjois-Suomen opinaohjojen edustajia niin ne vaan höpöttävät että kaikki paikat muka ovat täyttyneet, tilastointi pitäisi alkaa pitämään valmistuneista niin nähtäisiin kaameat keskytysprosentit, tiedän yhden amk-luokan jossa aloittaneista 23:sta on kolmannella vuosikurssilla jäljellä 7 opiskelijaa...
Tuo 90% on muuten parin vuoden päästä 105% jos paikkoja ei vähennetä, sittten on taas naurussa pitelemistä kun Itä-Suomesta selitetään että 100% aloituspaikat täynnä, tosin moni on ilmoittautunut useampaankin opiskelupaikkaan.
Perustuuko muuten tuo tietosi ilman koulutuspaikkaa jäävistä kepun tupailtojen tietotoimistoon tai johonkin karsittavan paikkamäärän opinahjon kateelliseen edustajaan?
ja opiskelupaikat vähenee ei oikein natsaa !
Vielä enemmän keskeyttäjiä tulee, jos koulutuslinjoja ryhdytään karsimaan niin, ettei joutuu hakeutumaan itseään kiinnostamattomalle alalle.
Jukka Gustafssonin ja hallituksen linjaus ei näytä olevan, että ne, joista ei ole opiskelemaan, olkoon opiskelematta. Päinvastoin Kataisen hallitus vaatii nuoria hakemaan opiskelupaikkaa. Muuten ei ole oikeutettu työttömyysturvaan. Vaihtoehtoista, työssä oppimiseen tähtäävää koulutusjärjestelmää hallitus ei ole rakentamassa, vaikka sellaista on jo kauan toivottu ja esitetty.
Jos ammattikorkeakoulujen opinto-ohjelmia joudutaan helpottamaan, tilanne ei korjaannu poistamalla paikkoja vain osasta maasta, vaan siirtämällä koulutuksen painopistettä ammattikorkeakouluista ammattikouluihin valtakunnallisesti. Itse asiassa koko ammattikorkeakoulujärjestelmän luominen oli hoopo juttu. Mitä vikaa entisajan opistoissa ja vastaavasti yliopistoissa oli? Ilmeisesti vain haluttiin apinoida joidenkin muiden maiden koulutusjärjestelmiä.
Ammattikoulut - käytän tätä perinteistä nimeä tarkoituksella, vaikka ne ryhtyivät kutsumaan itseään opistoiksi ammattikorkeakoulujen synnyn myötä - ovat nykyisin lukioita suositumpia ja siksi niihin pääsemiseen tarvitaan yleensä myös parempi peruskoulutodistus. Nykynuoriso on käytännönläheistä ja fiksua. He ovat huomanneet, että lukio ja yliopisto johtaa helposti työttömyyteen, kun taas käytännön ammattimiestä ja -naista tarvitaan maailman loppuun saakka. Sitä enemmän, mitä useampi on kirjaviisas, eikä siis tottunut pitämään vasaraa tai muuta perinteistä työkalua kädessään.
Toki amiksen käyneitäkin on työttöminä, mutta lyhyt työttömyyteen johtava koulutus ei turhauta samalla tavalla kuin vastaava pitkä. Koulutusta voi vaihtaa, mikäli jää työttömäksi.
Gustafssonin uudistuksessa voisi olla järkeäkin, jos se perustuisi vaikkapa keskeytysprosentteihin ja valmistuneiden määrään, mutta kun se ei perustu niihin. Gustun laskelmien pohjana ovat pelkästään maakuntien asukasluvut. Ainakaan alkuvaiheessa ne eivät ottaneet huomioon edes eroja syntyvyydessä eli nuorien ikäluokkien määrää eri maakunnissa.
Laskelmat eivät ota huomioon myöskään koulujen vetovoimaisuutta eli sitä, kuinka hyvin koulut houkuttelevat opiskelijoita oman maakunnan ulkopuolelta. Houkuttelevuushan kertoo siitä, että kyseisessä koulussa on panostettu opetuksen tasoon sekä opintolinjojen erilaisuuteen ja kiinnostavuuteen tavallista enemmän. Siitä pitäisi palkita, mikäli vastaavaan oma-aloitteisuuteen ja korkeaan tasoon pyritään jatkossakin.
Hölmöintä on, että Gustu on jättänyt huomioimatta erot työvoiman kysynnässä eri maakunnissa määritellessään linjoja, mitä linjoja kustakin suljetaan tai vähennetään. Hölmö mies.
Väkiluvun kasvu johtuu lähes kokonaan siitä että elämme vanhemmiksi, ikäluokat jotka opiskelevat pienenevät seuraavan 10 vuoden aikana noin 15%.
Laskelmat ottavat huomioon ikäluokat maakunnittain. Laskelmissa pyritään myös ennakoimaan eri alojen työvoimatarvetta tämä näyttää eniten kisimittävän joitain ammattikorkeakouluja, eivät näytä mitenkään tajuavan että eräillä aloilla on tai tulee olemaan korkea työttömyys, ei ole mitään järkeä kouluttaa ihmisiä työttömiksi vaikka tulijoita koulutuksen olisikin jopa yli tarpeen.
Halllitushan tekee aivan kuten sinä haluat, eli karsii ammattikorkeakouluista paikkoja koska ikäluokat pienenee, samalla entisten ammatikoulujen aloituspaikkojen suhteellinen osuus kasvaa. Tarvittavia lvi-asentajia, maalareita jne. alkaa siis tulla suhteellisesti enemmän ikäluokista.
Tuskin tässä on asiallista ketään hölmöksi haukkua, hitaaksi kylläkin sillä nämä supistukset olisi pitänyt aloittaa pari vuotta aiemmin, sehän ei kepulle sopinut kun olisi pitänyt kepulandiasta karsia paikkoja.
Ei ole mitään yleistä 15 prosenttia, vaan opiskelevien ikäluokkien pienentyminen vaihtelee eri puolilla maata. Tätä ei Gustafsson ole ottanut huomioon.
Tuo 15 prosenttiakin on kaiketi vain joku ennuste, joka voi mennä pieleen samalla tavalla kuin ennuste Suomen väkiluvusta parikymmentä vuotta sitten, jolloin ei osattu varautua mm. maahanmuuttoon.
Eikö olisi yksinkertaisinta, että määritellään vain joku opiskelijamäärään vähimmäisluku kullekin linjalle, jotta kurssi voi käynnistyä?
Nythän Gustu on karsimassa ammattikoulujenkin aloituspaikkoja suurimmasta osasta maata. Jo aloitusviestissä todettiin, että ammatillisesta koulutuksesta leikataan 11 000 koulutuspaikkaa.
Ainakaan alunperin hän ei ottanut huomioon ikäluokkia maakunnittain. Hyvä, jos on noin alkeellisen virheen sentään korjannut, mutta maakuntien työvoimatarve ei edelleenkään hänen uudistukseensa heijastu, eikä ammattikoulun maakunnittainen tai koulukohtainen suosio eli tuo vetovoimaisuus.
Työttömiksi kouluttavien linjojen aloituspaikkojen kokonaismäärää pitää tietysti karsia, mutta niin, että osaajia saadaan eri puolille maata ja erityisesti sinne, missä niitä työpaikkoja on.
maamme väkiluku kasvaa ei kolkkaa enää löydy että joutuu bulaisen ostamaan käsimerkeillä näyttämällä..
Kyllä Gustu tietää, mutta tämäkin hallituksen keskittämispolitiikan logookan mukainen päätös.
Kun opiskelija saadaan pää'kaupunkiseudulle opiskelemaan hallitus ainakin kuvitteleer että oopiskelija jää myös asumaanb sinne loppueläm'äkseen.
Tuo sama logiikka ohjaa kaikkia nykyisen nhallitusken toimia,
Teoriasi lienee kepun tupaillasta tempaistu, uudellamaalla on vähiten koulutuspaikkoja suhteessa opiskelija-ainekseen. Tämän takia pääkaupunkiseutulaisten on PAKKO hakea muualle maahan koulutukseen. Näin tein itsekin aikoinaan, mutta pystyin onneksi siirtymään pk-seudulle opintoja jatkamaan, valitettavsti silloin myös paljastui huima tasoero opetuksen laadussa, onkin ihan ymmärrettävää että eräs poliitikko ei ottaisi töihin kuin lumenpudottajiksi näitä "maaseutuyliopistoista" valmistuneita.
Olet täysin oikeassa että maakunnissa pitäisi vähentää korkeakoulutasoista koulutusta ja lisätä ammattikoulutusta (vai mitä se nykyään onkaan) jos katsotaan työvoimatarvetta. Ongelma on siinä että sekä korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut vastustavat rajusti vähennyksiä, onhan hienoa että esim media-alalle valmistuu kasapäin työttömiä mielummin kuin putkimiehiä joille olisi töitä vaikka kuinka paljon.
Tosiasia on kuitenkin se että aloituspaikkoja tulee karsia, pienenevät ikäluokat eivät riitä täyttämään tulevaisuudessa kaikkia opiskelupaikkoja. Tuntuisi oudolta vähentää paikkoja sieltä (pk-seutu) jossa niistä on suurin pula nyt ja tulevaisuudessa.
Vuosina 2020 - 2025 tuleekin sitten taas opiskelupaikkoja lisätä koska ikäluokat jonkin verran suurenevat.
Ikäluokkien pieneneminen on FAKTA koska kukaan ei voi enää vaikuttaa esim. vuoden 2002 syntyneiden määrään.
Tätä voi muuttaa ainoastaan mahanmuutolla (ja kuolleisuudella), eli alle opiskeluikäisten maahanmuutolla. Tällainen maahanmuutto on kuitenkin melko pientä ja se keskittyy yli 50%:sesti pääkaupunkiseutuun. Tilastoihin on lisätty kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat. Kuolleisuus taas on suomessa erittäin pientä alle opsikeluikäisissä, joten se ei muuta määriä. Tilastoimattomasta ei kansalaisuuden omaavista maahanmuuttajalapsista noin 60% asuu Uudellamaalla joten tämäkin vaikuttaa korostavasti pääkaupunkiseudun tuleviin opiskelijamääriin.
Ikäluokkien kehitystä
1992 syntyneet (20v 2012) 66 731 henkeä
1997 syntyneet (20v 2017) 59 329 henkeä
2002 syntyneet (20v 2022) 55 555 henkeä
Ikäluokissa ei kovin paljoa ole eroa maantieteellsiesti Pohjanmaata lukuunottamatta, siellä syntyvyys on ollut korkeaa, etenkin Pohjois-Pohjanmaalla sattuneista syistä (Lestadiolaiset näkyy hedelmällisyystilastoissa). Suurimmat leikkaukset eivät kohdistu Pohjanmaalle vaan lähinnä Itä-Suomeen, Kainuuseen, Lappiin, Savvoon, siellä on tarvetta leikkauksille.
"Eikö olisi yksinkertaisinta, että määritellään vain joku opiskelijamäärään vähimmäisluku kullekin linjalle, jotta kurssi voi käynnistyä?"
Aika kallista ja lyhytjänteistä toimintaa, annataanko opettajille ja muulle henkilökunnalle potkut jos kurssit eivät täyty, tai eihän tämä ole ollut ongelma tähänkään asti, on hyvät kikat täyttää kurssien aloituspaikat koska rahat jaetaan aloittaneiden perusteella eikä valmistuneiden kuten pitäsi, kun kursit sitten alkavat alkaa myös oppilaskato, samat opiskelijat kirjautuvat uudelleen toiseen opinahjoon jolloin molemmat saavat valtion rahat. Tämä asia pitää muuttaa heti, valtion rahat valmistuneiden määrän mukaan.
pitää muuttaa Helsinkiin se tulee halvaksi !
koulutushan on juuri sitä varten että saataisiin töitä ja mikä ihmeen jankutus että väkiluku pienenee, VÄKILUKUHAN KASVAA KAIKEN AIKAA ja koulutustarve lisääntyy..
seudulla maksulliseksi..
Aivan oikein. Kiitoksia, pitkästä aikaa asiaa tällä palstalla. Kovin on vaikeaa kepulaisten myöntää faktoja ja toimia niiden mukaisesti.
?
Et sitten viitsinyt edes lukea? vai oletko vajakki?
Taidat olla lukutaidoton?
Vaikka väkiluku nousee, ei koulutusikäisten määrä nouse vaan pienenee. Ihmisiä siis syntyy vähemmän kuin ennen.
Väkiluku nousee koska Suomalaisten keski-ikä nousee, eli ihmiset elävät vanhemmiksi, lisäys on siis väestöpyramidin huipulla ei sen pohjalla.
Miten ihmeessä se tähän asiaan auttaa?
Ongelmanahan on pienemmät ikäluokat, miten maksullisuus sen korjaa?
Muuten olen kyllä samaa mieltä että koulutuksesta tulee tehdä maksullista. Maksu perittäisiin vasta valmistumisen jälkeen palkasta kuten joissain maissa tehdään
vai meinaatko että paneminen loppuu ?
vai onko syntynyt uusi rotu ?
tiettyä fiksuutta ymmärtää ironiaa, yksi kymmenestä vain asuu pääkupunkissa ja hintatason vuoksi olisi paljon halvempaa jos pääkaupunkiseudun opiskelijat siirtyisivät muualle opiskelemaan, eikä kuten nyt..
Aikoinaan tehtiin suomalaisille laaja tutkimus jossa todettiin kapunkilaisten älykkyysosamäärän olevan korkeampi kuin maalaisten, alan vähitellen vakuuttua että tutkimus pitää paikkaansa. Olettaen että sinä edestat tyypillistä maaalaista.
somalit lisääntyvät kuin kanit.
Kun ikäluokat pienenevät, erilaisiin koulutuksiin hakijoiden yhteismäärä pienenee automaattisesti, joten valtion toimesta koulutuspaikkojen määrää ei tarvitse karsia. Aloittaville opintolinjoille voi toki asettaa opiskelijoiden määrälle jonkin alarajan, mutta tästähän ei ole Gustun hankkeessa kysymys, vaan hän on laskenut ammattikoulutuksessa maakunnittain yhteisluvun, jolla opintopaikkoja pitää karsia riippumatta linjojen suosiosta ja alueellisesta tarpeesta.
Lestadiolaisuudella ei syntyvyyseroissa ole suurtakaan merkitystä. Lestat ovat marginaaliryhmä. Ratkaisevin ero maakuntien kesken tulee vertailtaessa siitä, että maaseutumaisissa maakunnissa tavalliset pariskunnat tekevät lähes aina kaksi, kolme tai joskus jopa lasta kun Helsingissä ja Uudellamaalla tyydytään hyvin usein vain yhteen lapseen.
Et ole todistanut tilastoilla, että ammattikoulun keskeyttämisprosentti oli suuri keskisessä ja pohjoisessa Suomessa. Olettaisin ongelman ilmenevän lähinnä Helsingissä ja Uudellamaalla, joissa puhutaan halveksien "amislaisista" tai "amikseen" joutumisesta.
Miksi ihmeessä aloituspaikkoja pitäisi vähentää valtion toimesta sen sijaan, että annettaisiin markkinoiden määrätä tässäkin tapauksessa paikkojen todellisen määrän?
Kurssien opiskelijamäärän alarajaa ei tietenkään kannata määritellä vuosittaisten heittojen mukaan, ellei jäädä ihan mahdottoman alas. Valtaosa ammattikoulujen linjoista kuitenkin täyttyy ensisijaisista hakijoista, enkä ole kuullut, että niidenkään opiskelijoiden motivaatio olisi alhainen, jotka joutuvat tyytymään toissijaisesti hakemaansa linjaan.
Sanopa tuolle Gustulle, että ottaisi noissa laskelmissaan huomioon myös valmistuneiden määrän, eikä vain väestötilastot.
Helsingin Yliopisto, Aalto Yliopisto (Espoo) tarvitsevat yrityskontakteja ja yhteistyöhankkeita, ei niitä voi siirtää mihinkään korpeen. Ja jos siirrettäsiin niin niiden kulut vain kasvaisivat ja tulot pienenisivät.
Helsingin seudulla asuu noin 1,4 miljoonaa asukasta saman suuruisella alueella mitä esim. Rovaniemellä asuu noin 0,06 miljoonaa asukasta, ymmärrät varmaa että noin pienistä talousaluista kuin Rovaniemi tai Seinäjoki ei millään löydy rahoitusta huippuyliopistojen hankkesiin saati harjoittelutyöpaikkoja. Uudenmaan maakunta tuottaa Suomen bkt:sta 40% ja sen sekä koko Suomen talousveturina toimii Helsinki.
Monelle Kepulle näyttää olevan todella vaikeaa ymmärtää että heidänkin tulevaisuus on paljolti kiinni Helsingin seudun menestymsiestä, jos Keput haluavat kurjistaa väkisin helsingin seutua kärsii siitä myös muu Suomi mm. vähenevinä taloudellisina tukina ja rahavirtoina maaseudulle. Turha luulla ettähui huippuopiskelijat menisivät johinkin perähikiän yliopistoon opiskelemaan, kyllä heille opiskelivaihtoehdot ovat muualla maailman yliopistoissa tai Helsngissä/Espoossa, ehkä myös Turussa tai Tampereella.
ps. Turun seutukunnassa ja Rovaniemellä on muuten suhteessa asukslukuun lähes kaksinkertaisesti Pk.-seutuun nähden korkeakoulupaikkoja, miksi että vaadi niiden hajauttamista tai lopettamista?
Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla opiskelupaikkoja voidaan lisätä vallan mainiosti vähentämättä niitä muualta. Annetaan markkinoiden ratkaista tämäkin homma ja lopetetaan tietyt linjat maakuntien kouluista vasta sitten, kun tulijoita niihin ei enää riitä.
Koulutettavien alojen pitäisi pystyä seuraamaan nykyistä paremmin tulevaisuuden tarpeita. Media-ala on ääriesimerkki alasta, jolle ryhdyttiin kouluttamaan ilman minkäänlaista valtakunnallista ja paikallista harkintaa. Valtaosa linjoista on perustunut sentään realismiin, mutta yleisenä ongelma koulutuksen suunnittelussa on, että työpaikkojen tarve nousee ja laskee erittäin nopeissa sykleissä.
Itse pistäisin Suomen koko koulutuksen lähtökohdan uusiksi siihen käytännön realismiin perustuen, että ihmiset joutuvat vaihtamaan ammattia monta kertaa elämänsä aikana. Toisin sanoen lisäisin aikuiskoulutuksen osuutta.
Vain harvat opintoalat tarvitsevat yrityskontakteja. Niillä joilla tarvitaan, yksityisen rahoituksen hankkiminen on tietysti helpompaa kuin vaikkapa humanistisiin aloihin painottuneilla yliopistoilla ja korkeakouluilla. Kuitenkin jälkimmäisiäkin tarvitaan.
Yliopistot ovat jo nimensäkin perusteella valtakunnallisesti tai itse asiassa maailmanlaajuisia opinahjoja. Alueiden asukasluvulla ei ole mitään merkitystä. Suuri osa maailman huippuyliopistoista on "korpiyliopistoja".
Tämä väite "korpiyliopistoista" maailmalla on esitetty ennenkin Kepujen toimesta. Kun sitten tarkastellaan näiden korpiyliopistojen sijaintia niin huomataan että keskimäärin sadan kilometrin säteellä on asukkaita aina vähintään kymmenisen miljoonaa...
Rankkaus, yliopisto, ( lukema suluissa noin asukkaita 100 km säteellä)
1. MIT - Keskellä miljoonakaupunki Bostonia.(10 milj.)
2. University of Cambridge, 60 km Lontoosta, (30 Milj.)
3. Harvard, Bostonissa (10 milj.)
4. UCL, Lontoo (30 milj)
5. Oxford, Cambridge, 60 km Lontoosta (30 milj)
6. Imperial College, London (30 milj.)
7. Yale, New Haven 120km New Yorkista, 50km Hartford (7 milj)
8. University of Chicago, USA:n toiseksi suurimmassa kaupungissa (10milj)
9. Princeton, New Jersey (25 milj.)
10. Caltech, Pasadene Losin kyljessä, California (40 milj.)
11. Columbia, New York (35 milj)
12. University Pennsylvania, Philadelphia (10 milj)
13. ETH Zurich, Sveitsin suurimassa kaupungissa (4 milj)
14. Cornel University, New York (35 milj.)
15. Stanford, California, San Jose:n ja San Franciscon välissä (10 milj)
16. Johns Hopkins U., Baltimore (7 milj)
.. ja perässä seuraa Montrealia, Sydneytä, Michigania, Los Angelesia, Torontoa, Hong Kongia, Singaporea, Tokiota, Mancesteria....
Ilmeisesti kuitenkin tarkoitit maaseutuyliopistoilla Cambridgea ja Oxfordia, nämä tosiaan ovat pienissä kunnissa, eräänlaisia omia pieniä kaupunkejaan mutta eivät ne mitään maaseutuyliopistoja ole, molemmat ovat miljoonakaupungin kupeessa ja niiden vieressä on useita satojen tuhansien asukkaiden kaupunkeja, asukastiheys niiden ympäristössä on korkeampi kuin Uudellamaalla. Suunnilleen sama asia kuin Aalto yliopisto olisi siirretty Kauniaisiin. Miten tuohon joukkoon sopisi esim. kajaani 0,079 milj.
Eli kyllä KAIKKI maailman huippuyliopistot ovat asutuskeskittymissä tai niiden lähellä.
¨
Ja kyllä yliopistot tarvitsevat yrityskontakteja, Aalto yliopiston rahoutuksesta sata miljoona tulee yrityksiltä, tietysti humanistisilla aloilla ei tuo ole niin tärkeää mutta tekniikan aloilla ehto hyvälle koulutukselle.
elämään päin
Pakko-oireisen häiriön erottaminen muista ahdistuneisuuden muodoista, kuten tavallisesta jännityksestä ja stressistä, on tärkeää. Henkilöllä, joka vaikuttaa tiettyyn aiheeseen fiksoituneelta tai on täydellisyyttä tavoitteleva, ei välttämättä ole pakko-oireista häiriötä. Pakko-oireiseksi potilas voidaan määritellä silloin, kun pakonomaiseen ajatuksiin tai toimintoihin menee aikaa yli kaksi tuntia päivässä tai oireista on muuten merkittävää haittaa ihmisen toimintakyvylle.
Hallusinaatio syntyy samaan tapaan kuin unien kokemukset: Tietoisuus tuottaa itse itselleen todellista kokemusmaailmaa jokseenkin vastaavia kokemuksia, joita se sitten pitää todellisina. Tämän mahdollistaa jonkinlainen aistien tuoman tiedon ja mielikuvituksen välisen erottelun unohtaminen, passiivisuus suhteessa kokemusten lähteeseen.
Hallusinaatioita koettaessa on mielen havainnointikyvyn virkeys yleensä jotenkin laskenut, ja mikäli se nousee, hallusinaatio katoaa.
pitää lisätä erityisesti kielipuolella, esim. Venäjän kielen opiskelu on lapsenkegissä..
Näinhän se kestävyysvaje pienenee kuin itsestään, itsestään, itsestään..
Ei muuta kuin tyhjiä seiniä kaatamaan?
Kun ikäluokat pienenevät, niin palveluja tarvitaan entistä vähemmän? Tuskinpa edes valtiota tarvitaan, jahka tulemme osaksi Suur-Saksa-Ranskaa.
Sen jälkeen voinemme ryhtyä hakemaan tukea Brysselistä ja näin koko kestävyysvaje on siirretty leveämmille hartioille?
Mitä Gustun logiikkaan tulee, niin en ole sellaista havainnut.
leikkauksiin tottuu ????
Ihan tekee hallitus sellaista politiikkaa kuin odotinkin. Kaikesta otetaan vähän, erityisesti niin että se kirpaisee pahiten juuri maakuntia.
Väessä kerrottiin ihan alkuvaiheessa, ettei tasajako ole taktiikkaa. Hallitus ei vain ymmärrä asian syvyyttä.
Kerroppa Sattari nyt pitäisikö mielestäsi esim. opiskelupaikkojen määrä pitää annallaan vai mitä? vaikka opiskelijoiden (ikäluokan) määrä on laskemassa esim. Itä-Suomessa jopa 35% kymmenen vuoden aikana.
En noista opiskelupaikoista ole kovin hyvin perillä, joten en osaa juuta enkä jaata sanoa.
Jonkin verran sattuneesta syystä tiedän nuorista ja heidän valmiuksistaan.
Koulupudokkaiden määrä on ollut nousussa jo jonkin aikaa. Pääsyyksi näen liian teoriapainotteiset oppisisällöt ja nämä "jäänsulatus"-aineiden vähyyden.
Suomessa pitäisi panostaa voimakkaasti työssä oppimiseen.
Gustu valehteli eduskunnassa ennen vaaleja, että ammatillisen koulutuksen paikkojen vähentämissuunnitelmaa ei ole. Puhevammainen jäi kiinni ja pian odottaa häpeällinen ero.
kyllä lisääntyy koko ajan opiskelupaikkojen tarve KASVAA..
Mutta ikäluokat pienenee, seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 15%.
Ikäluokka 1992 syntyneet 66 000
Ikäluokka 2002 syntyneet 56 000
Väkiluvun kasvu johtuu kokonaan siitä että suomalaiset elää pidempää ja eläkeläiset eivät paljoa opiskele.
manuja tuuppaa maahan ja tuodaan vielä koko suvun jälkikasvu mukana..
Luuletko niiden täyttävän yliopistot?
ne elättääkin mitä suotta mihinkään kouluun ammattia opiskelemaan.
"Puumalan mukaan hallitus keskittää koulutuksen ruuhka-Suomeen"
Tietenkin koulutusta on keskitettävä sinne, missä on ihmisetkin. Periferioiden metsän eläimiä ei voi kouluttaa. Yhtä kyvyttömiä koulutusta vastaanottamaan on myös ne kepulaiset, joita siellä vielä jonkin verran on.
Pääkaupungissa asuu yksi kymmenestä suomalaisesta, ja pääkaupunkiseudullakin vain yksi viidestä. Näillä ymmärrys riittää tajuamaan asiat vain tuon 10% n'äkökulmasta, jos edes siitä. Kepulaisuus on heille kauhistus, eivät he voi suvaita mitään omasta pienestä piiristään poikkeavaa elämänmenoa. Rasisimi ja kaikenlainen suvaitsemattomuus elää etenkin itä-helsingin lähiöissä, perussuomalaisten Halme ja Halla-aho porskuttavat muukalaisvihallaan noilla alueilla
Jo kauan on tiedetty Helsingin lättähattujen kyvyttömyys opiskeluun. Geenit kun nyt sattuvat olemaan sellaiset, että kykenee vain liiman haisteluun.
taisit esittää juuri suvaitsevaisuutesi tason... surullista.
Kuitenkin Helsinkiläisnuorista valmistuu suurempi osa korkea-asteen kouluista kuin muualla Suomessa keskimäärin? Jos helsinkiläiset ovat siis geeneiltään kyvyttömiä opiskeluun niin miten on maalaisten geenit, todella surkeita ilmeisesti?
Ja Helsinkiläisnuoret työllistyy ihan eri hyvin, verrattuna kepulaisiin nuoriin. Helsinkiläisillä on myös etuna huomattavasti parempi kielitaito ja sosiaaliset kyvyt.
Mutta keskustanuorista tulee aika hyviä autonasentajia, mutta ei vaativampiin tehtäviin.
ellei valmistuisi kouluthan on siellä, osan täytyisi lopettaa ja sijoittaa muualle maahan..
Helsinkiläiset ovat koppavia, sisäänpäinkääntyneitä, nenä pystyssä kulkevia jurottajia jotka eivät tervehdi edes naapuriaan, saati ketään muuta vastaan tulevaa. Siinä missä maaseudun ihminen pysähtyy keskustelemaan eurooppalaisittain sivistyneesti ja sosiaalisesti vastaantulijan kanssa, helsinkiläinen painaa sivulleen vilkuilematta kyynärpäät koholla toisten samanlaisten kanssa kilpaa.
Huono itsetunto korostuu isoissa kaupungeissa asuvissa suomalaisissa. Kun he eivät kykene sosiaaliseen vuorovaikutukseen, nuo tollot istuvat tietokoneensa ääreen ja alkavat suoltaa netin keskustelupalstoille vihaviestejä muuta kansaa kohtaan.
Huomasitko edes tekstisi ironiaa itse?
Kirjotat viestin jossa haukut ja herjaat Helsinkiläisiä syyttäen heitä siitä että herjaisivat muita netin keskustelupalstoilla.
En muuten ole tälläkään palstalla havainnut montaakaan viestiä jossa jonkin toisen paikkakunnan kuin Helsingin asukkaita herjattaisiin, muta lähes joka viestiketjussa herjataan Helsinkiläisiä.
Tottakai niitä homoja ja ääliöitä pitää haukkua?
Niin, osoitat sitä Sapiens Duxinkin korostamaa Keskustalaista inhimillisyyttä ja suvaitsevuutta Helsinkiläisiä kohtaan. Keskustaa käsittelevä palstahan tämä oli?
Syrjäytyminen on kapunkien suuri vitsaus. Vanhukset jäävät yksin, saattavat kuolla yksinään omaan asuntoonsa ja heidät löydetään vasta vuosien kuluttua. Kaupunkien ihmiset eivät huolehdi edes sen vertaa naapureistaan, että tajuaisivat naapuriasunnon mummon olevan kykenemätön hakemaan apua, antavat tämän vain kuolla. Helsingissähän pidettiin vanhuksia ruuatta yli viikonlopun kun kaupunki säästää kustannuksia ja kilpailuttaa kotipalveluja. Sosialidemokraattinen holhous näytti parasta osaamistaan. Eikä kaupungeissa syrjäydy yksin vanhukset, koulut jakautuvat hyvän väen eliittikouluihin, parhaisiin lukioihin pitää olla lähes 9,5 keskiarvo, joten porukka jakautuu eikä synny luonnollista kanssakäymistä eri taustaisten ja erilaisilla kyvyillä varustettujen kesken.
Mitä muuta kepulaiselta odotit. Vihaa, syrjäytymistä, rasisimia, tyhmyyttä ja ylimielisyyttä. Itse kepuseudulla asuvana (Iisalmi) molemmat lapset opiskelee Helsingissä ja tuskin koskaan löytävät työpaikkaa kotisedulta. Eivät välttämättä edes haluaisi.
Perinjuurin Pekkarismainen näkemys. Käy joskus juntti kaupungissa....
Mitä Helsingistä kuitenkin puuttuu ovat maatalous, ruokateollisuus, metsät, sahat, vesi- ja ydinvoimalat, talotehtaat, kaivokset, valssaamot ja autojen kokoonpanolinjat. Helsingistä ei viedä ulkomaille kuin ostosmatkailijoita, jotka suuntaavat Tallinnaan halvan kaljan perässä. Pääkaupungin panos kansantalouteen ovat hallinnolliset päätökset, jotka on painettu A4-paperille. Paperia kuluu uskomattomia määriä.
Muutamat ihmiset väittävät, että Helsingin seutu elättää muuta maata. Siinä on niin pintapuolinen esitys, että kaipaa vähän selitystä.
Esimerkiksi kaikki Suomen maatilat ovat kautta historian kasvattaneet lapsensa maalta hankituilla tuloilla. Valmiiksi koulutetut lapset siirtyvät enimmäkseen kaupunkeihin ja se ainoa tilalle jäänyt on maksanut koko muun perheen ulos ja vielä elättänyt vanhemmat. Se on merkinnyt vuosikymmenien velkataakkaa ja metsien jakoa kaupunkilaisille. Eli jokainen sukupolvi on maksanut valtavan rahamäärän kaupunkeihin muuttaneille sisaruksille.
Koko ajan virtaa pääkaupunkiseudulle tuhansittain koulutettua väkeä, tai opiskelijoita, joiden kulut on maksettu maaseudun rahoilla, mutta tuotto jää kaupunkeihin.
"Suomen maatilat ovat kautta historian kasvattaneet lapsensa maalta hankituilla tuloilla"
Kuuluisi olla:
Suomen maatilat ovat kautta historian kasvattaneet lapsensa maataloustuilla ja kaupungeissa asuvien verorahoista kerätyillä tuloilla.
"Valmiiksi koulutetut lapset siirtyvät enimmäkseen kaupunkeihin ja se ainoa tilalle jäänyt on maksanut koko muun perheen ulos ja vielä elättänyt vanhemmat
"
Kuuluisi olla:
Maatila ja tukioikeudet ovat jäänet pilkkahintaan kun kouluttamattomat sisarukset on menneet oikeisiin töihin ja tilalle jäänyt on ryöstänyt sukupolvenvaihdoksen yhteydessä vanhempiensakin rahat"
"Se on merkinnyt vuosikymmenien velkataakkaa ja metsien jakoa kaupunkilaisille."
Kuulisi olla:
Se on merkinnyt vuosikymmenien tuloja joilla metsät on lunastettu pilkkahintaan rinfaperillisiltä.
"Eli jokainen sukupolvi on maksanut valtavan rahamäärän kaupunkeihin muuttaneille sisaruksille."
Kuuluisi olla:
Eli jokainen kapunkiin muuttanut sukupolvi on maksanut valtavan rahamäärän tilan jatkajalle.
jne
Ruokateollisuus- ei puutu
Metsät- ei puutu
Sahat- antaa köyhien ja tyhmien tehdä likaiset työt
Talotehtaat- ei taloudellista merkitystä parilla hikisellä maaseudun talpakettifirmalla
vesi- ja ydinvoimalat- omistamme niistä lähes puolet
kaivokset- ei ole tapana saastuttaa luontoa,toisin kuin maalaisilla
valssaamot- ei kovin hyvö bisnes vai mitö Ruukki
autojen kokoonpanollinjat- sekin huono bisnes
Sitä vastoin Helsingissä on erittäin kannattavaa tuotekehitys ja tukimustoimintaa , suunnittelutoimistoja, rahoitustoimintaa, it-teollisuutta sekä muuta korkean teknologain toimintaa. Antaan maalaisten vain valssata tappiolla muutama teräslevy, tehdään me noista kavoksen 5€/tonni tuotteista 500€/gramma maksavia tuotteita.
Tietääkö 20 17, että hänenkin isovanhemmissa on ollut murhaajia ja raiskaajia, jotka yrittivät 1918 liittää väkisellä Suomen Neuvostiliioottn?
Lähes kaikkien suurten firmojen ja tehtaiden pääkonttorit ovat Helsingin seudulla. Ne imevät rahansa maakunnista ja maksavat voittonsa, veronsa, johtajien palkat, optiot ja omistajien osingot ja niiden verot kaupunkiin.
Kaikki suomen valtion laitokset ja koko hallintokoneisto sijaitsevat Helsingissä ja kaikki niiden kulut maksaa koko valtakunta, mutta verohyöty ja työpaikat menevät Helsinkiin.
Kansallismuseot, teatterit, ooppera, valtakunnalliset taidelaitokset, konserttisalit ja kaikki suurimmat kulttuurilaitokset ovat Helsingissä, mutta niiden kulut maksaa koko valtaunta. Käyttäjistä valtaosa on Helsingin seudun asukkaita. Mikä olikaan oopperan lipun hinnan se osuus, jonka käyttäjä maksaa ja minkä veronmaksaja?
Oikea tuotanto syntyy ihan muualla kuin Helsingissä. Helsingissä palkansaajan palkka tulee verovaroista tai siitä voitosta, jonka yhtiö tekee, kun se myy maakunnassa tuotettua tavaraa. Valtio on tukenut pääkaupunkia myös lahjoittamalla halpaa energiaa. Vanhana jäänteenä pääkaupunki on saanut ostaa maakaasua verotta. Siitä meille kaupungin asukkaille on tietysti hyötyä. Kun Helsingin energialaitos tuottaa voittoa 300 miljoonaa vuodessa, voidaan kunnallisvero pitää alhaalla.
Ketuttaako?
mamu ?
Änky änkyttää.
Eroaako valehteleva puhevammainen Kustusonni kansan parhaaksi, mitä tekee lapsentasoinen Kusetin?
Kai kakki perustuu virkamiesten laskelmiin. Olisiko tämä Gustafsson juuri itse ehtinyt. Sen hän varmaan tietää, että edellisen nousukauden aikainen veropohjan murentaminen on syönyt rahat. Mikään ei ole ilmaista. Talous on saatava ensin kuntoon. Kaikenkaikkiaan koulutuksen tulee palvella opiskelijoita, eikä koneistoa. Ainakin täällä Lapissa tämä koneisto tuntuu henkivän jonkinlaista tupahenkeä?