kohtasinko?
Kyllä.
Mistäkö tiedän sen? Se oli kemiaa heti ensi silmäyksellä. Puolin ja toisin. Toinen sen osoitti selvemmin, sanoin, teoin. Silmistäsi sen näin, ja koin. Tuntui aluksi suurenmoiselta, pakahduttavalta, pelottavalta. Olin myyty. Tunsin kuinka sielumme tekivät vaihtokauppaa jokaisella silmäyksellä. Halusin sinua. Haluan sinua. Ikävöin. Itken sielussani. Näen mielessäni kyynelehtivän naisen. Näen sinut. Kuinka käperryn syliisi. Otat minut halaukseen ja pidät siinä tiukan varmana. Siinä olisi niin hyvä olla. Tiesit sen. Tiedät sen.
Kielsin sen. Olen pahoillani. Kiellätkö sinä nyt? Oletko pahoillasi? Ikävöin.
Ikävöitkö sinä?
Yritän pidättää kyyneleitä. Kokea kauneuden. Nauttia näistä aidoista tunteista. Tuntuu ihanilta, lämmittävältä. Pakkasta -30', ei kylmää, kuin hento kesäpäivän tuulahdus. Roihu sydämessä, kipinöi käsiin ja jalkoihin. Tuntuu kuin voisin nuuhkaista kesän ruusupensaita, nähdä niiden nuppuset ja kuulla haapojen, lehvien havinan. Näen sinut jokaisessa hiutaleessa. Siellä sinä olet. Värien prisma. Tuolla sinä olet. Niin hellyyttävänä, itsenäsi.
Tuntuu, että vihdoin alan minäkin olla, taas oma itseni. Sinä ravistelit. Ja minä heräsin, kuin pitkästä, loputtoman tuntuisesta unesta.
Nyt hengitän.
Nyt näen.
Kuulen.
Aistin.
Luotan.
Tähän päivään, huomiseen, ikuisuuteen.
Rakkaudella, Siniset♥
Kyllä.
Mistäkö tiedän sen? Se oli kemiaa heti ensi silmäyksellä. Puolin ja toisin. Toinen sen osoitti selvemmin, sanoin, teoin. Silmistäsi sen näin, ja koin. Tuntui aluksi suurenmoiselta, pakahduttavalta, pelottavalta. Olin myyty. Tunsin kuinka sielumme tekivät vaihtokauppaa jokaisella silmäyksellä. Halusin sinua. Haluan sinua. Ikävöin. Itken sielussani. Näen mielessäni kyynelehtivän naisen. Näen sinut. Kuinka käperryn syliisi. Otat minut halaukseen ja pidät siinä tiukan varmana. Siinä olisi niin hyvä olla. Tiesit sen. Tiedät sen.
Kielsin sen. Olen pahoillani. Kiellätkö sinä nyt? Oletko pahoillasi? Ikävöin.
Ikävöitkö sinä?
Yritän pidättää kyyneleitä. Kokea kauneuden. Nauttia näistä aidoista tunteista. Tuntuu ihanilta, lämmittävältä. Pakkasta -30', ei kylmää, kuin hento kesäpäivän tuulahdus. Roihu sydämessä, kipinöi käsiin ja jalkoihin. Tuntuu kuin voisin nuuhkaista kesän ruusupensaita, nähdä niiden nuppuset ja kuulla haapojen, lehvien havinan. Näen sinut jokaisessa hiutaleessa. Siellä sinä olet. Värien prisma. Tuolla sinä olet. Niin hellyyttävänä, itsenäsi.
Tuntuu, että vihdoin alan minäkin olla, taas oma itseni. Sinä ravistelit. Ja minä heräsin, kuin pitkästä, loputtoman tuntuisesta unesta.
Nyt hengitän.
Nyt näen.
Kuulen.
Aistin.
Luotan.
Tähän päivään, huomiseen, ikuisuuteen.
Rakkaudella, Siniset♥
Vastaukset 12
Vanhimmat
ihana kirjotus
Miehelle. Upealle♥
Sanoisitko tuon saman oikean elämän puolellakin? :)
niin kaunista, suljin silmät ja pystyin kuvittelemaan kaiken mielessäni, sen tunteen..
Sanaton olen, kuin usein seurassasi...
Tyydyn siis vain kysymään, minne päin, minkä nimiselle viesti tää?
"siniset" -silmät?
Vaikka et olisikaan kyseinen niin voisit jollain tasolla ilmaista tunteesi sille kenelle tämä viesti oli. Mutta kysyn kuitenkin, että minne päin Suomea tämä menee?
Saisinpa olla se, mitä sanoit. Nämä tunteet on aitoja, niin aidot. Hymyilyttää, mutta puristaa, ahdistaa. Olen onnellinen, ikävästä surullinen. Nautin ja kärsin.
Repivää.
Minulle aika ei merkitse mitään♥
Elän tässä hetkessä, huomisessa. Tulevaisuudessa.
Kiellä ei koskaan tunteitani sinuun. En ikinä.
Olit minulle paljon ja vielä enemmän.
Opin kauttasi tuntemaan uudelleen. Se on paljon se.
Olet elämässäni vieläkin, olet jokaisen aamun aurinko, päivänpiste, illan rusko.
Elät sydämessäni syvällä, kauttasi ajattelen asioita edelleenkin, vaikka et ole jokapäiväisessä elämässäni enää mukana.
Kun voisin sinulle kertoa mitä minulle merkitsit..ei riitä sanat kuvaamaan. Tunteet jos osaisin maalata kankaalle. Soittaa voisin sinulle, jos tarkkaan kuuntelet saatat kuulla.... kuulet kesäaamuna soittoni lintujen lauluna, kesätuulen kohinana viljapellolla, joskus syysmyrkynä, syksyisenä pimeänä iltana.
Sinä annat junallesi raiteet, muista se.
Istut hiljaa paikallasi.
Välillä juna sukeltaa tunneliin jolloin vaunun ikkunasta näkyy vain tunnelin kivinen seinämä.
Yrität kurkistaa näkyykö edessäsi jo tunnelin päätä. Mutta juna menee vain syvemmälle ja syvemmälle, ikuisuuden verran. Toivot valon kohta pilkistävän ja antavan lupauksen auringon lämmöstä.
Muista ettei sinun junasi ole kuitenkaan pelkkä maanalainen (vaikka joskus siltä tuntuukin), vaan aina se kipuaa valoon.
Sinä tiedät sisimmässäsi että sinulla on paikka jossain. Se on valmiina sinua odottamassa, se löytää sinut, kunhan annat sille mahdollisuuden.
Kuiskauksesi tuuleen, kuulen ja vastaan. Se olkoon kommunikaatiokanavamme, joka ei tarvitse uusia releaseja, ei päivityksiä, ei bittejä eikä nettiyhteyttä.
Tehdään niin. Haluankin jo pois täältä♥
http://m.youtube.com/watch?v=pZ6ogWQ7Ans
Kauniita unosia, ystäväiseni.
♥
Ketä ikävöit? Minnepäin menee?
Veikkaan että toiselle puolelle katua? :)
Kuulostaa tuo unoset niin tutulta.