Ikävä seesteistä elämää ja siihen myös pyrin. Mulla on niin käsittämättömän paha mieli ja samalla hyvä. Hyvä, koska tunnen suurta helpotusta oman elämän puolesta. Paha, koska pelkään satuttavani toista. Se on viimeinen asia, mitä tärkeälle ihmiselle tahdon. Haluan pysyä tässä päätöksessä - vihdoinkin. Näin on parempi, hoen itselleni jatkuvasti.
Mitä ajattelin tänään?
....................
3112
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ehkäpä satutit toista saadaksesi rauhan.... Ystävääsi.
Ei saa nukutuksi... Rauhaa ja hyvää mieltä toivon kaikille. Olen saanut sitä jo vähän itsekin. Onko mulla silti huono omatunto tästä helpotuksen tunteesta? Toisaalta nimittäin uskon, että tämä on molemmille parempi. Jatkuva soutaminen ja huopaaminen ei ole kenellekään hyvästä. Ja jos satuttamisesta parisuhteessa puhutaan noin niin kun sanan varsinaisessa merkityksessä, niin onhan se virta kulkenut aikanaan vastakkaiseen suuntaan enimmäkseen. Itseään pitää ajatella ensin, eikö?
Seesteistä ilon yhteisenhauskanpidon hellyyden romantiikan liikunnan yhteisentekemisen , ei erillään säätämisen, matkustelun kyläilyn täyttämää ja toisen huomioonottavaa elämää ikävä. Yhdessä pitää olla yhdessä ei erillään muiden kanssa.