Ja tulos on nyt 17 MW tuulisähköä.
Eli, ei mitään-->
Edelleen pitkälle eteenpäin valtio ( veronmaksajat) tukee hirmu kalliisti velkaista tuulisähkön tekoa.
Sähkön hinta nyt n. 45 €/MW
Tuulisähköä tuetaan 105 € / MW
JÄRETÖNTÄ TOIMINTAA
Kun vesisähkön lisäämistä ei tarvetta tukea valtion taholta lainkaan.
Tuulivoimayhtiö Winwindin tarina on karu esimerkki siitä, mitä tuulivoimayhtiöille tapahtui 2000-luvulla.
Vuonna 2000 perustettu Winwind oli ensimmäinen suomalainen tuulivoimayhtiö, joka rakensi kokonaisia tuulivoimaloita. Sen tuotanto käynnistyi vuonna 2002 Iissa.
Winwindin liikevaihto jatkoi kasvuaan ollen vuonna 2009 yli 76 miljoonaa euroa. Tappio nousi 43 miljoonaan euroon.
Samalla koko alaa on vaivannut se, että Kiina vahvisti asemiaan tuulivoimamarkkinoilla finanssikriisin aikana. Tämän takia länsimaisille yrityksille on jäänyt vähän tilaa markkinoilla.
Vuosina 2000-2011 Winwind-konserni on tehnyt liikevaihtoa yhteensä 390 miljoonaa euroa. Nettotulos on 219 miljoonaa euroa tappiolla. Yritykseen on sijoitettu 37 miljoonaa euroa ja pääomaomalainoja 150 miljoonaa euroa.
Tuoreimman tilinpäätöksen luvut ovat jo äärimmäisen huolestuttavia. Konsernin liikevaihto romahti edellisestä vuodesta 82 miljoonasta noin 37 miljoonaan euroon. Samalla tappio kasvoi vajaat kymmenen miljoonaa 59,5 miljoonaan euroon.
Seuraavana vuonna yrityksen enemmistöomistus siirtyi teknologiakonserni Proventialle, joka oli Veikko Lesosen sijoitusyhtiö. Seuraavana vuonna Proventia myi 10 prosenttia Winwindista Valtion omistama Suomen Teollisuussijoitukselle.
Winwind sai ensimmäisinä vuosinaan tehtyä kauppoja ympäri Eurooppaa. Sen liikevaihtokin kasvoi vuoteen 2007 mennessä lähes 58 miljoonaan euroon. Kasvusta huolimatta yrityksen tulos pysyi tappiolla.
Vuonna 2007 intilainen Avis Ventureksesta tuli Winwindin pääomistaja. Jo aiemmin intialaiset olivat sijoittaneet yritykseen Tappioista huolimatta yrityksessä oltiin optimistisia, sillä tuulivoimaloiden kysynnän ennakoitiin kasvavan voimakkaasti.
Seuraavana vuonna alkaneen finanssikriisin uskottiin auttavan alaa, koska usea valtio panosti elvytyspaketeissaan vihreään energiaan. Finanssikriisin takia kuitenkin velalla kasvaneiden tuulivoimayhtiöiden rahoituskustannukset nousivat.
Eli, ei mitään-->
Edelleen pitkälle eteenpäin valtio ( veronmaksajat) tukee hirmu kalliisti velkaista tuulisähkön tekoa.
Sähkön hinta nyt n. 45 €/MW
Tuulisähköä tuetaan 105 € / MW
JÄRETÖNTÄ TOIMINTAA
Kun vesisähkön lisäämistä ei tarvetta tukea valtion taholta lainkaan.
Tuulivoimayhtiö Winwindin tarina on karu esimerkki siitä, mitä tuulivoimayhtiöille tapahtui 2000-luvulla.
Vuonna 2000 perustettu Winwind oli ensimmäinen suomalainen tuulivoimayhtiö, joka rakensi kokonaisia tuulivoimaloita. Sen tuotanto käynnistyi vuonna 2002 Iissa.
Winwindin liikevaihto jatkoi kasvuaan ollen vuonna 2009 yli 76 miljoonaa euroa. Tappio nousi 43 miljoonaan euroon.
Samalla koko alaa on vaivannut se, että Kiina vahvisti asemiaan tuulivoimamarkkinoilla finanssikriisin aikana. Tämän takia länsimaisille yrityksille on jäänyt vähän tilaa markkinoilla.
Vuosina 2000-2011 Winwind-konserni on tehnyt liikevaihtoa yhteensä 390 miljoonaa euroa. Nettotulos on 219 miljoonaa euroa tappiolla. Yritykseen on sijoitettu 37 miljoonaa euroa ja pääomaomalainoja 150 miljoonaa euroa.
Tuoreimman tilinpäätöksen luvut ovat jo äärimmäisen huolestuttavia. Konsernin liikevaihto romahti edellisestä vuodesta 82 miljoonasta noin 37 miljoonaan euroon. Samalla tappio kasvoi vajaat kymmenen miljoonaa 59,5 miljoonaan euroon.
Seuraavana vuonna yrityksen enemmistöomistus siirtyi teknologiakonserni Proventialle, joka oli Veikko Lesosen sijoitusyhtiö. Seuraavana vuonna Proventia myi 10 prosenttia Winwindista Valtion omistama Suomen Teollisuussijoitukselle.
Winwind sai ensimmäisinä vuosinaan tehtyä kauppoja ympäri Eurooppaa. Sen liikevaihtokin kasvoi vuoteen 2007 mennessä lähes 58 miljoonaan euroon. Kasvusta huolimatta yrityksen tulos pysyi tappiolla.
Vuonna 2007 intilainen Avis Ventureksesta tuli Winwindin pääomistaja. Jo aiemmin intialaiset olivat sijoittaneet yritykseen Tappioista huolimatta yrityksessä oltiin optimistisia, sillä tuulivoimaloiden kysynnän ennakoitiin kasvavan voimakkaasti.
Seuraavana vuonna alkaneen finanssikriisin uskottiin auttavan alaa, koska usea valtio panosti elvytyspaketeissaan vihreään energiaan. Finanssikriisin takia kuitenkin velalla kasvaneiden tuulivoimayhtiöiden rahoituskustannukset nousivat.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.