"vilkutteluista"

Vastasin tuolla alempana Jampelle, mutta tähän vielä erikseen, koska tällä pastalla esiintyy virheellistä käsitystä vl:ien opetuksesta.

Sanon neljänkymmenen vuoden kokemuksella vanhoillislestadiolaisena, että uskossa pysyminen ei ole ripin varassa. Päinvastoin tällaisesta "rippiopista" varoitellaan opetuksessa usein. Eli me saamme olla koko ajan Jumalan armon varassa uskomassa, Jeesuksen ristinkuoleman perusteella itsemme "pahoina pyhiksi ja syntisinä vanhurskaiksi". Usko on heikko ja joskus haluamme sen vahvistukseksi kuulla äänellistä synninpäästön julistusta joltain läheiseltä tai seuroissa puhujalta. Mutta yleisestä saarnasta, evankeliumin julistuksesta saa uskoa. Jos usko olisi kiinni kädennostosta seuroissa, moniko meistö olisi uskomassa? Nykyään seuroissa korkeintaa muutama prosentti sanankuulijoista kysyy omalle kohdalleen synninpäästöä eli nostaa kätensä. Jos seuroissa kädennostamisella sinänsä aikoo tulla autuaaksi, se on tekojen oppi. Vain jumalalta lahjaksi saamallamme uskolla tullaan autuaaksi.

Eli me saamme koko ajan uskolla tarttua Jumalan lupauksiin. Äänellinen syntien anteeksiantamisen julistus on vakuutus meille siitä, meidän heikon uskomme vahvistukseksi. Kuoleman hetki voi tulla milloin vain, silloin on olennaista vain sydämen usko, ei siinä aina ehdi pyytää keneltäkään syntejä anteeksi.