Onkohan minulla kohtalotovereita..? Saan oksetusrefleksin todella herkästi ja syyt vaan yleistyvät koko ajan. Kaikkein pahimmaksi on muodostunut räkä.. Kun näen esim. bussissa jonkun niistävän kymmeneen kertaan käytettyyn nenäliinaan ja tunkevan sen sitten limaisena taskuunsa, saan tolkuttoman yökkäyskohtauksen. Koetan ajatella jotain muuta, mutta en saa mielikuvaa päästäni.
Yhtä paha on "klimppailu" kadulla: mietin miten astun siihen limaan ja se kulkeutuu eteiseeni jne.. Yritän pidättää yökkäysrefleksiä ja se saa vedet valumaan silmistä.
Tämä ongelma vaan pahenee koko ajan. Aikanaan olen jopa siivonnut sairaalassa, mikä nyt tuntuu aivan mahdottomalta ajatukselta. Silloin sai suht vähäisellä itsensä kasaamisella siivottua vessan seinille roiskuneet isommat hädät - nyt varmaan oksentaisin jo ovella.
Yhtä paha on "klimppailu" kadulla: mietin miten astun siihen limaan ja se kulkeutuu eteiseeni jne.. Yritän pidättää yökkäysrefleksiä ja se saa vedet valumaan silmistä.
Tämä ongelma vaan pahenee koko ajan. Aikanaan olen jopa siivonnut sairaalassa, mikä nyt tuntuu aivan mahdottomalta ajatukselta. Silloin sai suht vähäisellä itsensä kasaamisella siivottua vessan seinille roiskuneet isommat hädät - nyt varmaan oksentaisin jo ovella.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sut on joskus pakotettu ottamaan suihin. Sitä se vaan on.
Ehkä tuollaiseen voisi auttaa jokin puhdas, hajustettu kangasnenäliina, jonka vetää kasvoilleen kun vähänkin alkaa rupeamaan. Sopivan tuoksun löytää varmaan testaamalla. Ehkä myös voisi suunnitella jonkin "vasta-ajatuksen" eli keskittyä automaattisesti ja voimakkaasti johonkin miellyttävään mielikuvaan, kun klimppejä tulee eteen.