Kipling: "Mitä se tuntee kristinoppia, joka tuntee vain kristinoppia"! eli suomennettuna: Ei se tunne omaa maataan, joka tunteee vain sen"!
Jälleen piispa Barnesia lainatakseni: [Jeesus ei ole asettanut Herran ehtoollista. Jeesus EI OLE sanonut: "tehkää se minun muistokseni" myös on hyvin vähän luultavaa, että hän olisi sanonut."Tämä on minun ruumiini" ja "Tämä on minun vereni"!]
Tätä juttua valaisee vanha kreikaksi kirjoitettu kirkkokäsikirja ("Didachee"), joka löydettiin v. 1873 löydettiin eräästä Konstantinapolin luostarista.
Silloin kun tämä kirja oli kirjoitettu ja sitä ennen ei mikään viittaa siihen, että leipää ja viiniä olisi yhdistetty Kristuksen ruumiiseen ja vereen.
Ehtoollista ei pidetty Jeesuksen asettamana eikä sen ole katsottu olevan missään yhteydessä Jeesuksen sanoihin ja tekoihin viimeisellä ehtoollisella. Sen synty on luonnollinen; uskovien kristittyjen yhteinen ateria oli vähitellen saanut hengellisen merkityksen - yksityiskohtainen kuvaus 1 korinttilaiskirjeessä (11: 23 - 25) ei voi olla Paavalin vaan sen on luultavasti kirjoittanut ehkä 50 vuotta Paavalin kuoleman jälkeen joku hänen seuraajansa, joka tiesi Markuksen kertomusta koskeneiden epäilyistä ja on halunnut kumota ne.
Paavali kertoo saaneensa tietonsa vain Herralta näyssä, mutta on uskomatonta, että tällainen seikkaperäinen tiedoitus olisi voinut sisältyä näkyyn.
-----------------------
Mitä kasteeseen tulee, synoptisissa evankeliumeissa ei kerrota, että Jeesus olisi kastanut. Markuksen 16. 16: "Joka uskoo ja kastetaan..." samoin kuin Matteuksen evankeliumin kohta (28 - 19) jossa puhutaan kastamisesta "Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen", ovat evankeliumeihin myöhemmin tehtyjä lisäyksiä. Aate kasteesta pyhällä Hengellä oli vieras Jeesuksen ajattelulle, eikä kuulunut hänen opetukseensa. - Ei liioin ole mitään todisteita lasten kasteesta vanhassa kirkossa. Sitä vastaan puhuvat jo säännöt, joiden mukaan ennen kastetta oli paastottava. Kertomus joka mukaan Lyydia kastettiin "ja hänen perhekuntansa" (Ap.t 16: 15) saa lasten kasteesta vakuuttuneiksi vain ne, jotka tahtovat tulla vakuuttuneiksi.
Jos siis ken uskoo, on hänen oman vakaumuksensa mukainen eikä häntä pidä siitä tuomita. Kysymys kuuluukin, mistä hän oppinsa ja uskomuksensa ja uskonsa on saanut?
Itse olen tutkinut/lukenut eri teoksista näitä uskon kummajaisia ja tullut siihen tulokseen, että usko jos siedät elää uskossa, jonka tiedät olevan joko totta tai tarua. Kukaan ei tuomitse sinua jos tietojen perusteella mistä ne lienet saaneesikin, -epäilet uskoasi! Tämä pitää muistaa kun itse tuomitsee toisen ihmisen uskon vakaumuksen.
Jälleen piispa Barnesia lainatakseni: [Jeesus ei ole asettanut Herran ehtoollista. Jeesus EI OLE sanonut: "tehkää se minun muistokseni" myös on hyvin vähän luultavaa, että hän olisi sanonut."Tämä on minun ruumiini" ja "Tämä on minun vereni"!]
Tätä juttua valaisee vanha kreikaksi kirjoitettu kirkkokäsikirja ("Didachee"), joka löydettiin v. 1873 löydettiin eräästä Konstantinapolin luostarista.
Silloin kun tämä kirja oli kirjoitettu ja sitä ennen ei mikään viittaa siihen, että leipää ja viiniä olisi yhdistetty Kristuksen ruumiiseen ja vereen.
Ehtoollista ei pidetty Jeesuksen asettamana eikä sen ole katsottu olevan missään yhteydessä Jeesuksen sanoihin ja tekoihin viimeisellä ehtoollisella. Sen synty on luonnollinen; uskovien kristittyjen yhteinen ateria oli vähitellen saanut hengellisen merkityksen - yksityiskohtainen kuvaus 1 korinttilaiskirjeessä (11: 23 - 25) ei voi olla Paavalin vaan sen on luultavasti kirjoittanut ehkä 50 vuotta Paavalin kuoleman jälkeen joku hänen seuraajansa, joka tiesi Markuksen kertomusta koskeneiden epäilyistä ja on halunnut kumota ne.
Paavali kertoo saaneensa tietonsa vain Herralta näyssä, mutta on uskomatonta, että tällainen seikkaperäinen tiedoitus olisi voinut sisältyä näkyyn.
-----------------------
Mitä kasteeseen tulee, synoptisissa evankeliumeissa ei kerrota, että Jeesus olisi kastanut. Markuksen 16. 16: "Joka uskoo ja kastetaan..." samoin kuin Matteuksen evankeliumin kohta (28 - 19) jossa puhutaan kastamisesta "Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen", ovat evankeliumeihin myöhemmin tehtyjä lisäyksiä. Aate kasteesta pyhällä Hengellä oli vieras Jeesuksen ajattelulle, eikä kuulunut hänen opetukseensa. - Ei liioin ole mitään todisteita lasten kasteesta vanhassa kirkossa. Sitä vastaan puhuvat jo säännöt, joiden mukaan ennen kastetta oli paastottava. Kertomus joka mukaan Lyydia kastettiin "ja hänen perhekuntansa" (Ap.t 16: 15) saa lasten kasteesta vakuuttuneiksi vain ne, jotka tahtovat tulla vakuuttuneiksi.
Jos siis ken uskoo, on hänen oman vakaumuksensa mukainen eikä häntä pidä siitä tuomita. Kysymys kuuluukin, mistä hän oppinsa ja uskomuksensa ja uskonsa on saanut?
Itse olen tutkinut/lukenut eri teoksista näitä uskon kummajaisia ja tullut siihen tulokseen, että usko jos siedät elää uskossa, jonka tiedät olevan joko totta tai tarua. Kukaan ei tuomitse sinua jos tietojen perusteella mistä ne lienet saaneesikin, -epäilet uskoasi! Tämä pitää muistaa kun itse tuomitsee toisen ihmisen uskon vakaumuksen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.