HBL on teettänyt kyselyn (Research insight:lla) siitä, miten suomenruotsalaiset koetaan.
Vastauksissa eniten rukseja sai sana "sisäänpäinlämpiävä".
Ruotsia puhuvat koettiin oman navan kaivajiksi.
Jens Berg kirjoittaa näin HBL:ssä tänään 27.12.2012.
Mitä enemmän kyselyyn vastaaja ilmoittaa itse osaavansa ruotsia, sitä positiivisemmaksi tulevat ruksaussanat, joita tarjottiin. Esim. "koulutettu, rikas..."
Sana "sisäänpäinlämpiävä" esiintyy kuitenkin kaikilla vastaajaryhmillä ylivoimaisena ykkösenä, kun he arvioivat suomenruotsalaisia. Eli myös ruotsinkielise titse, jotka vastasivat kyselyyn, olivat sitä mieltä, että suomenruotsalaisia voi kuvata vertauksella, että he kaivavat sisätiloissa napaansa erityksissä.
Vastauksissa eniten rukseja sai sana "sisäänpäinlämpiävä".
Ruotsia puhuvat koettiin oman navan kaivajiksi.
Jens Berg kirjoittaa näin HBL:ssä tänään 27.12.2012.
Mitä enemmän kyselyyn vastaaja ilmoittaa itse osaavansa ruotsia, sitä positiivisemmaksi tulevat ruksaussanat, joita tarjottiin. Esim. "koulutettu, rikas..."
Sana "sisäänpäinlämpiävä" esiintyy kuitenkin kaikilla vastaajaryhmillä ylivoimaisena ykkösenä, kun he arvioivat suomenruotsalaisia. Eli myös ruotsinkielise titse, jotka vastasivat kyselyyn, olivat sitä mieltä, että suomenruotsalaisia voi kuvata vertauksella, että he kaivavat sisätiloissa napaansa erityksissä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Eivät sitten ilmeisesti olleet meillä päin kyselemässä. Täällä ne koetaan mm. ahneiksi, itsekkäiksi, ahneiksi, laikoiksi, ahneiksi, loisiksi, ahneiksi, turhiksi, ahneiksi, typeriksi, ahneiksi, kielitaidottomiksi, ahneiksi, tyhmiksi, ahneiksi, lapsellisiksi, ahneiksi, paskiaisiksi sekä ahneiksi, ja näiden erilaisiksi yhdistelmiksi.
"Eivät sitten ilmeisesti olleet meillä päin kyselemässä. "
Kyllä ne kaikkialla olivat, mutta ruotsinkielistä ototstya pidettiin tietoisesti pienenä.
"äällä ne koetaan mm. ahneiksi, itsekkäiksi, ahneiksi, laikoiksi, ahneiksi, loisiksi, ahneiksi, turhiksi, ahneiksi, typeriksi, ahneiksi, kielitaidottomiksi, ahneiksi, tyhmiksi, ahneiksi, lapsellisiksi, ahneiksi, paskiaisiksi sekä ahneiksi, ja näiden erilaisiksi yhdistelmiksi."
Milläköhän perusteella? Montako sinä tunnet henkilökohtaisesti niin hyvin että voit todeta heistä kaikista kaiken tuon?
Vai harrastatko taas vain puhdasta vihakirjoittelua vailla fakytanhäivääkään? Miksi?
Luulenpa, että vastaajat ovat mieltäneet ruotsinkieliset Rkp:n kautta silloin kun vastaavat että "rikkaita, umpinaisia..."
Rkp:hän jakaa rahaa muille puolueille ja heidän ehdokkaileen, eli ostaa heidät korruptiolla.
Rkp toimii niin voimallisesti, että se leimaa negatiivisesti yksittäiset ruotsinkielisetkin. Tämä on ongelma ruotsinkielisten kansalaisten kannalta; he eivät voi elää rauhassa vähemmistökieliryhmänä, vaikka haluaisivatkin. Rkp käyttää heitä hyväkseen säilyttääkseen poliittisen valtansa. 70 % ruotsinkielisistä kuitenkin äänestää Rkp:tä, joten heitä voidaan siksi kohdella rkp-läisinä, eikä "tavallisina, ruotsia puhuvina ruotsinkielisinä".
Itse asiassa Rkp:lle on tietnekin elintärkeää ja hyödyllistä, että viikoittain nousee esiin ruotsinkielisiä "tavallisia kaltoinkohdeltuja kansalaisia", jotka se voi esittää mediassaan kielimarttyyreinä. Milloin ei finnari ole palvellut ruotsinkielistä vanhusta, milloin paraislainen kotibilettäjä ei ole saanut poliisilta omakielistä palvelua ovelle koputtaessaan ja postiluukusta puhuessaan, milloin ei VR ole kuuluttanut ruotsiksi, että tämä juna menee Karjaalle kohta....
Ja kun joku skinnari eduskunnassa huutaa Thorsille"Puhu suomea!", koko rkp-media on hetkessä täpinöissään. Haglundhan saa jopa shokin.
"Rkp:hän jakaa rahaa muille puolueille ja heidän ehdokkaileen, eli ostaa heidät korruptiolla."
Montakohan kertaa päivässä tuo panetteleva valhe löytyy täktä sivustolta? Mitään näyttöä korruptioista, sen paremmin lahjuksien antamisesta kuin ottamisestakaan, ei ole koskaan osoitettu. Ei täällä eikä viranomaiste taholta.
Eli kyseessä lienee päivittäin monta kertaa toistettu vihakirjoiottelu?
"jotka se voi esittää mediassaan kielimarttyyreinä"
Nettifannothan ovat maan suurimpia ja surullisimpia kielimartyyrejä. Kuuluvat hemmoteltuun pullamössöenemmistöön ja huutavat pää punaisena jos muillekin pyritään tarjoamaan murusia samasta palvelutasosta.
Tieto siitä, että Rkp lahjoo muut puolueet, tulee Stig Gustavsonin ja Rkp:n (nyt syrjäytetyn puheenjohtajan) Stefan Wallinin suusta.
Marraskuussa 2009, ylen ruotsinkielisen radio Vegan haastattelussa Gustavsson kertoi aivan avoimesti, että
"Kaksikielisen Suomen puolesta" -säätiöstä annetaan RKP:n hallitsemista rahastoista rahaa, paitsi RKP:lle, myös"porvarillisille ja liberaaleille" tahoille.
Stefan Wallin sanoi myöhemmin samoihin aikoihin TV:ssä, että "rahaa voidaan antaa myös yksittäiselle vasemmistojen edustajille, jos heillä on näyttöä ruotsinkielisyyden hyväksi tehdystä työstä."
Gustavson painotti(marraskuu 2009, radio Vega), että "vain Perussuomalaisille ei säätiöstä rahaa anneta, koska PS haluaa pakkoruotsin pois ja PS-nuoret vaativat Suomea yksikieliseksi". Gustavson sanoi, että "säätiö ei kerro rahaliikenteestään tarkemmin, ei esim. lahjoittajia". Hän sanoi "tietävänsä, miten vaalirahalaista säätiössä selvitään".
Rkp perusti kyseisen säätiön kun Nuorisosäätiöjupakkaa viriteltiin Keskustaa vastaan. Että saisi lahjontaan tarkoitetut rahansa turvaan.
Siisä, rautaako, Yleisradion arkistosta löytyy kyllä Gustavsonin omakielinen puhe asiasta. Noilla sanoilla hän vahvisti todeksi, että Rkp lahjoo muita puolueita, niiden ehdokkaita ja muita"tahoja", jotka vain "voiuvat esittää näyttöä ruotsinkielisyyden hyväksi tehdystä työstä".
Voitan siis sinut tulevassa, suunnittelemassasi oikeudenkäynnissä minua vastaan, ellet tuhoa Yle:n arkistoja.
Ja kuka tuo Stig Gustavson on?
"Stig Gunnar Gustavson (s. 17. kesäkuuta 1945 Tukholma, Ruotsi) on vuorineuvos, diplomi-insinööri, talouselämän vaikuttaja ja entinen KCI Konecranes Oyj:n toimitusjohtaja. Tällä hetkellä hän toimii hallituksen puheenjohtajana Konecranesissa (2005-) [1] [2] ja Arcada-säätiössä (Stiftelsen Arcada) sekä Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland -säätiön puheenjohtajana. Gustavsonia on luonnehdittu ruotsalaisen rahan luottomieheksi, sillä hän on toiminut paljon ruotsalaisten pääomasijoittajien kanssa [3]. Gustavson on ollut pitkään suomalaisten varallisuuslistojen kärkipäässä [3].
Stig Gustavson syntyi suomalaiseen perheeseen Tukholmassa, mutta muutti jo kuukauden ikäisenä Helsinkiin. [4] Gustavson harrasti aktiivisesti partiotoimintaa ja politiikkaa ja liittyi ruotsalaisen kansanpuolueen jäseneksi, mutta politiikon uran sijaan hän seurasi isänsä Gunnar Gustavsonin perässä tekniselle alalle [4]. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta 1971. Opiskeluaikanaan hän osallistui aktiivisesti ylioppilaskunnan hallitukseen vastaten talousasioista.
[muokkaa]Ura
Gustavsson on toiminut useiden yritysten hallitusten puheenjohtajana ja jäsenenä.
Uransa Gustavson aloitti Wärtsilän tehtaanjohtajana Nuutajärven lasitehtaassa ja Järvenpään emalitehtaassa 1970–1976, mistä hän siirtyi Raha-automaattiyhdistykseen ja Sponsor Oy:een. Toimitusjohtajan ura alkoi ruotsalaisessa Bruun System Ab:ssä 1979. Forrex Oy:n toimitusjohtajasta hän siirtyi 1982 KONEen Roxon-yksikön johtajaksi. [4]
Vuonna 1988 Gustavson nimitettiin samana vuonna perustetun itsenäisen Kone Cranes -liiketoiminta-alueen johtoon. Alkuajat oltiin noususuhdanteen huipulla. Laman aikana Gustavson aloitti mittavan rakenneuudistusohjelman, jossa tuotantolaitosten määrä tippui 19:stä neljään. 1994 syntyi KCI Konecranes International Oy, jonka toimitusjohtajaksi tuli Gustavson [4]. Ruotsalaisen pääomasijoittajan Industri Kapitalin avulla hänestä tuli myös yhtiön omistaja [3].
Gustavson menestyi KCI Konecranesin toimitusjohtajana, hänen toimitusjohtajakaudellaan KCI Konecranes kohosi maailman johtavien nostolaitteiden ja kunnossapitopalveluiden toimittajien joukkoon. Täyttäessään 60 vuotta 2005 Gustavson siirtyi hallituksen puheenjohtajaksi, uudeksi toimitusjohtajaksi tuli Pekka Lundmark. [4]
[muokkaa]Keskeisiä tehtäviä
Ahlström Capital Oy 2011–: hallituksen puheenjohtaja
KCI Konecranes Oyj 1994–2005: toimitusjohtaja ja konsernijohtaja
Kone Nosturidivisioona 1988–1994: toimitusjohtaja
Kone-konserni 1982–1988
Sponsor Oy 1978–1982
Raha-automaattiyhdistys (RAY) 1976–1978
Wärtsilä Oy Ab 1970–1976: useita johtotehtäviä
[muokkaa]Gustavson johtajana
Gustavson on arvostettu yritysjohtaja, jonka Suomen Liikemiesyhdistys valitsi 2001 vuoden liikemieheksi [4]. Häntä pidetään monipuolisena liiketoiminnan osaajana, jota on on kuvailtu sanoilla helpostilähestyttävä, energinen, selkeä, selväjärkinen, nopealiikkeinen ja kärsimätön[4]. Johtajana hän on avoin, mutta myös särmikäs, itsevarma ja kova, hänen tavoitteensa ei ollut olla rakastettu johtaja, vaan kunnioitettu johtaja [4].
[muokkaa]Luottamustehtävät
Gustavson on toiminut mm. [4]
Metalliteollisuuden Keskusliiton hallituksen puheenjohtajana ja
Teollisuuden ja Työnantajien keskusliiton työvaliokunnan jäsenenä
Hackman Oyj:n hallituksen puheenjohtajana (1997–2004)
Tällä hetkellä hän on hallituksen puheenjohtajana seuraavissa yrityksissä [2]:
Konecranes Oy
Ahlström Capital Oy
Cramo Oyj
Handelsbanken Suomi
Tekniikan Akatemia-säätiö
Lisäksi hän on hallituksen varapuheenjohtajana Dynea Oy:ssa ja Oy Mercantile Ab:ssä, kuuluu Vaisala Oyj:n hallitukseen jäsen ja toimii IK Investment Partnersin Senior Regional Advisorina [2].
[muokkaa]Kunnianosoitukset
Gustavson on saanut seuraavat arvonimet.
Humpsvakarien kunniajäsen (1972)
Ruotsin Pohjantähden K. Tekniikan kunniatohtori Tampere (1997)
Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan kunniavaltuuston jäsen (1999)
Vuorineuvos 2000
Vuoden liikemies 2001. [4]
Teknologföreningenin kunniajäsen 2012
Sotilasarvoltaan hän on yliluutnantti [4].
"Niin on, jos siltä näyttää", sanoi Kekkonen toistaen Pirandellon ajatuksen. Vain suomenruotsalaiset voivat huolehtia omasta julkiskuvastaan, ja on outoa, etteivät he ole siitä ymmärtäneet tehdä - aikaa olisi ollut. Jos heitä pidetään sisäänpäinlämpiävinä niin ei se mielikuva tyhjästä synny, vaikka totuus olisi monivivahteisempi.
Mitä on suomenruotsalaisuus? Olen sitä ennenkin kysellyt, ja vastaukset ovat tyyliä "ottakaa itse selvää" mikä taas tukee käsitystä ruotsinkielisten ylimielisyydestä ja röyhkeydestä. Todennäköisesti kysymyksessä on vain sukupolvesta toiseen periytyvä asennevamma. "Arvaa oma tilasi, anna arvo toisillekin" kuuluu suomalainen sananlasku, se jota Kekkonen usein napakasti käytti.
Tuntemani ruotsinkieliset ovat ihan mukavaa väkeä,, mutta helsinkiläiset kokevat minun tunkeutuvan heidän reviirilleen, jos puhun ruotsia. Maakunnassa on toisin.
Jos koulut käydään, opinnot suoritetaan ja kaikkinainen harrastustoiminta tapahtuu svenskfinland-yhteisössä, niin piiri on rajoitettu ja "kaikki tuntevat toisensa". Luultavasti tämä luo sen sisäänpäin lämpivän ilmapiirin tunnun.
Eiköhän surujen "julkisuuskuvaan" eniten vaikuta RKP, Folktinget ynnämuiden sveko-organisaatioiden härski politikointi?
Vaativat vain lisää etuuksia suruille ja suomalaisille lisää velvoitteita ja maksuja.
Siis PAKKORUOTSITUS on ylivoimainen rasite surujen julkisuudenkuvassa suomalaisiin päin.
Vanhat miehet huonoilla kielitaidoilla ovat asenteiltaan happamimpia. Samaan tulokseen on päädytty tämäntyyppisissä kyselyissä jo 15 vuotta.
Mitä enemmän osaa kietä ja sitä kautta tuntee suomenruotsalaisten ruotsinkielistä minää sitä vähemmän ennakkoloiloisia ovat mielipiteet.
Suuri osa vastaajista ovat olleet paljon enemmän tekemisissä ruotsinkielisten kanssa kuin kuvittelevat. Mutta silloin ovat ollet tekemisissä hurrin suomenkielisen minän kanssa, eivätkä edes ole huomannet olevansa suomenruotslaisen kanssa tekemisissä.
Tuo on helposti selvitettävissä siten että ensin kysytään yleisiä mielipiteitä ruotsinkielisistä, ja sitten kysytään paljonko ruotsinkielisiä tuttavia on ja miten nämä eroavat yleisestä mielipiteestä. Huomataan että ne joilla on tuttavia kokevat että juuri nämä tuttavat poikkeavat "massasta".
"Mitä enemmän osaa kietä ja sitä kautta tuntee suomenruotsalaisten ruotsinkielistä minää sitä vähemmän ennakkoloiloisia ovat mielipiteet."
Suomenruotsalaisten into ajaa pakkoruotsia ei ole mikään ennakkoluulo vaan fakta.
Höblä tekee joka vuosi parin miljoonan tappiot.
Päivän HBL:ssä ei ollut mitään kyseisestä tutkimuksesta.
Olisiko tulokset olleet niin epämielyttäviä, että HBL painaa asian villaisella, yhden kirjoituksen jälkeen.
Kyseessä lienee sama tutkimus josta kävi ilmi, että suomalaiset haluavat lakkauttaa Dragsvikin.
Mitähän muuta negatiivista siinä on Rkp:n kannalta?
Sisäänpäinlämpiävä on kaunisteluilmaus itsekkäälle ja muita ihmisiä huomioonottamattomalle ihmiselle.
Ja SELLAISIAHAN surut juuri ovat! Varsinkin surujohtajat.
Linkki artikkelliin:
http://hbl.fi/opinion/ledare/2012-12-27/en-navelskadande-minoritet
Oikeampi sana sisäänlämpiävälle olisi mielestäni itsekeskeinen.
Se että suhtautuminen suruihin tulee myönteisemmäksi, mitä enemmän osaa ruotsia ja mitä paremmin tuntee suruja, on pelkkä kehäpäätelmä. Kukapa ystävistään pahaa ajattelisi.
Ei siis voida sanoa, että totuus suruista on se, mitä sanovat ne, jotka tuntevat paljon suruja, vaikka ei voida myöskään sanoa, että totuus on se, mitä sanovat ne, jotka eivät tunne suruja. Kun arvioidaan jotain ihmisryhmää, totuus on se, millaisia asioita ihmisryhmä ajaa ja kannattaa sekä mitä tilastofaktat sanovat. On siis esim. turha hokea, että surut ovat ihan tavallista kansaa, jos tilastofaktat sanoavat, että surut ovat bättre folk.
Surut ovat niitä, jotka aktiivisimmin ajavat pakkoruotsia, vaikka asiallista suhtautumista olisi se, että surut olisivat hiljaa, koska ensinnäkin he ovat jäävejä asiassa ja toiseksi he ovat vähemmistö.
Sillä mitä surujen ystävät ajattelevat suruista ei ole merkitystä.. Surut ovat suomenkielisille sitä, miten surut suhtautuvat suomenkielisiin ja tämä kiteytyy pakkoruotsiin.
Vaikka suruja tuntevat ihmiset kehuisivat suruja kuinka paljon tai pitäisi heitä kuinka tavallisina, en voi olla halveksimatta suruja niin kauan, kuin surujen asenne kielipolitiikassa on se mikä se on.
Suomen kielipolitiikassa pitäisi ottaa käyttöön autonomia-periaate eli että
kieliryhmät saisivat itse päättää omista asioistaan.
Kaikki HBL:n kyselyt ovat aivan perseestä, koska ne tehdään koko väestölle.