Tehdään 31.12.2012 n s rytkönen. Tulen istumaan Mustasaaren ja Vähänkyrön rajalla sampanjapullo kädessä. Kello 0.00 vietetään historiallista hetkeä kun Vähästäkyröstä tulee kaksikieliseksi.
Tervetuloa Lillkyro
Kaksikiel. kehittyy
1279
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hienoa että olet noin hengessä mukana, kun Vaasan suomenkielisyys vahvistuu, kaupungin saadessa puhtaasti suomenkielisen kaupunginosan.
Ja lisäksi tietenkin Vaasa pääsee kielimotista ulos, yhteyteen muun suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan kanssa.
Järkyttävää kuin Vähässäkyrössä yksi Rintajuoppo sai liitoksen aikaan.
Tuli kylttimaakareille hommia.
Koko kuntaliitosten eräs tehtävä on lisätä näennnäistä kaksikielisyyttä. Nyt saadaan liki 40 ns. kaksikielistä kuntaa lisää tällä pelleilyllä.
Odotellaan kun Mustasaari ja muut pikku surukunnat liitetään Vaasaan, niin silloin häipyy MONTA ruotsinkielisenemmistöistä kuntaa kartalta kerralla.
Ja Vaasa pääsee vihdoinkin kielimotista laajenemaan luonnollisesti. Vähäkyrö-laajennus on surukuhupaisa, kun karttaa katsoo.
Mutta se on hyvä SITTEN, kun muut kunnat tulevat mukaan. Vähäkyröläiset siten lisäävät tulevan Suur-Vaasan suomenkielisyyttä.
SITTEN korkataan skumppapullo! Mantereelle ei jää kuin yksi ruotsinkielinen kunta eli laajennettu Närpiö.
"Odotellaan kun Mustasaari ja muut pikku surukunnat liitetään Vaasaan, niin silloin häipyy MONTA ruotsinkielisenemmistöistä kuntaa kartalta kerralla."
Liittykööt keskenään yhteen tai useampaan kuntaan, jossa RKP voi jyrätä ja hallita. Mutta Vaasaan tarvitsisi korkeintaan liittää osia Mustasaaresta, eli lähinnä Sepänkylä ja Tuovila, joissa on lähes koko Mustasaaren suomenkielinen väestö, ja ehkä Sepänkylän ja Vähäkyrön välin voisi myös liittää, jolloin tulee maayhteys kaupunginosien välillä.
Tärkeämpää on että Vaasa pääsee laajentumaan E-P:lle, eli uudet kuntaliitokset tulisi mieluiten joko Laihian tai Isokyrön kanssa, joko koko kuntien tai niiden osien, jos muu osa liittyy Seinäjokeen.
"Ja Vaasa pääsee vihdoinkin kielimotista laajenemaan luonnollisesti. Vähäkyrö-laajennus on surukuhupaisa, kun karttaa katsoo. "
Kuinka niin, Vaasa pääsi samalla kielimotista ja sai puhtaasti suomenkielisen kaupunginosan?
"Mutta se on hyvä SITTEN, kun muut kunnat tulevat mukaan. Vähäkyröläiset siten lisäävät tulevan Suur-Vaasan suomenkielisyytt"
Tässä on tietenkin vähän se, ettei varsin moni suomenkielinen vaasalainen edes halua liitosta, ja vielä harvempi mustasaarelainen tai muun ruotsinkielisen kunnan asukas, joten ei tuo varmaan ihan lähiaikana toteudu.
Miksi olet niin innokas liittämään umpiruotsalaisia RKP kuntia Vaasaan, ja antamaan siten RKP:lle lähes yksinvallan suureen ja nykyisin suomalaisenemmistöiseen kaupunkiin? Oletko RKP:n asialla?
"SITTEN korkataan skumppapullo! Mantereelle ei jää kuin yksi ruotsinkielinen kunta eli laajennettu Närpiö. "
Surujen vastinehan oli yksi kunta, eli koko maakunnan kokoinen lisättynä Kokkolalla. Mutta jos Vaasa ja Kokkola jäävät pois, niin silloinhan surujen suunnitelmien toteutuessa saat vielä suuremman "Suur-Närpiön", lähes kokonaisen maakunnan kokoisen, jossa RKP jyrää.
Tämä liitos sen sijaan on mahtava ja juhlimisen arvoinen!
Olemme taittaneet peistä tästä asiasta ennenkin. Ymmärrän kyllä kantasi vaasalaisena.
MUTTA meidän ei-vaasalaisten kannalta on parempi, mitä vähemmän suruenemmistöisiä kuntia on Suomessa.
Silloin keinotekoisen kaksikielisyyden perustelut heikkenevät ja pakkoruotsituksen puolustaminen tulee svekoille vaikeammaksi.
Vaasalaisten suomenkielisten pitää vain yhdistyä ja taistella kielioikeuksiensa puolesta. Aika tekee tehtävänsä, kun Vaasa alkaa suurenemaan väestöllisesti ja vetämään suomenkielisiä asukkaita puoleensa.
Pakkoruotsituksen poistaminen tai väheneminen on myös vaasalaisten suomenkielisten asukkaiden paras etu pitemmällä tähtäimellä.
"MUTTA meidän ei-vaasalaisten kannalta on parempi, mitä vähemmän suruenemmistöisiä kuntia on Suomessa."
Ymmärrän, mutta lähes samalla tavalla niiden surukuntien lukumäärä vähenee, kun useampi surukunta liittyy yhteen yhdeksi kunnaksi.
"Silloin keinotekoisen kaksikielisyyden perustelut heikkenevät ja pakkoruotsituksen puolustaminen tulee svekoille vaikeammaksi."
En usko että täällä tullaan vielä moniin vuosikymmeniin sellaiseen tilanteeseen että suomi olisi maakunnan pääkieli. Mikä tarkoittaa että surukuntien liittäminen Vaasaan ei suometa niitä, vaan lähinnä lisäruotsittaa Vaasaa.
" Pohjanamaan maakunnan väestöstä oli ruotsinkielisiä 50,8% vuonna 2010" !!!
Joten melko varmaan nykyään JO enemmistö maakunnan väestä on suomenkielistä.
Sinulla on selvästi pessimistinen ja turhan pelokas visio maakunnan kehityksestä.
Suomennkielistyminen etenee KAIKKIALLA, myös Pohjanmaan rannikolla.
"Joten melko varmaan nykyään JO enemmistö maakunnan väestä on suomenkielistä."
Asiasta olisi varmasti uutisoitu isolla sekä surujen että meidän puolen mediassa.
Piti oikein katsoa ja tarkistaa, eli henkilömäärittäin Pohjanmaan maakunnan suhteet ovat seuraavat (2011) : suomenkielisiä 80672, ja ruotsinkielisiä 90399.
Siis n. kymmenentuhannen henkilön ero ruotsinkielisten eduksi. Jos haluat laskea prosentteja, niin muun kielisiä oli lisäksi samaan aikaan 8024.
Koska Pohjanmaan maakunnan ruotsinkielisellä alueella on seutuja joissa on syntyvyys suurta, eli luonnollinen väestönkasvu on suhteellisesti jonkin verran muita alueita suurempaa, niin maakunnan suomenkielistyminen edellyttäisi siis että suomenkielisiä tulisi lisää vähintään se 10 tuhatta.
"Sinulla on selvästi pessimistinen ja turhan pelokas visio maakunnan kehityksestä."
Siis maakunnan kehityshän on hyvää useilla mittareilla ja aloilla, mutta kielten suhteen sekä siihen liittyvän politikoinnin ja vallankäytön osalta Pohjanmaan maakunnassa pessimismi on realismia suomenkielisen näkökulmasta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjanmaan_maakunta
Sitten tuo linkin tieto on virheellinen. Voi olla?
Kuitenkin suuntaus on selvä ja suomalaistuminen jatkuu MYÖS Pohjanmaan maakunnassa.
On melko pessimististä puhu vuosikymmenistä kielisyyden vaihtumisessa.
JA paljon sitä ennen poistunee koko keinotekoinen kaksikielisyys, jolloin tuo myös keinotekoinen Pohjanmaan maakunta katoaa pois.
Itse sain Pohjanmaan ruotsinkielisten osuudeksi 50,5 prosenttia. Eli varmaankin tieto on oikein, mutta unohdat etteivät nämä kaikki ei-ruotsinkieliset ole suomenkielisiä vaan siinä on mukana muunkieliset.
Suomenkielisten prosenttiosuus on 45.
"Kuitenkin suuntaus on selvä ja suomalaistuminen jatkuu MYÖS Pohjanmaan maakunnassa."
Lähinnä muunkielisten ryhmä on kasvanut, suomen- ja ruotsinkielisten osuuksien pysyessä suunnilleen samoina. Suomenkielistyminenkin on hyvin keskittynyt Vaasaan sekä Kyrönmaan kolmeen kuntaan.
Muualla suomenkielisiä isommin lähinnä Mustasaaressa, jossa on Vaasasta muuttaneita, Pietarsaaressa, ja sitten nämä Kaskisen sekä Kristiinan suomenkieliset keskittymät. Näistäkin Pietarsaaresta sekä suupohjasta on suomenkielisten määrä vähentynyt, kun tehtaita on mennyt kiinni.
"JA paljon sitä ennen poistunee koko keinotekoinen kaksikielisyys, jolloin tuo myös keinotekoinen Pohjanmaan maakunta katoaa pois."
Epäilen tätä kovasti, tai luultavasti tilalle tulisi jokin samantyyppinen hallintosysteemi.
Mitkä on Vaasan kielisuhteet Vähäkyrön liittymisen jälkeen.
Piti oikein vähän itse laskeskella kun valmista tietoa ei löytynyt mistään, eli nykyään kielisuhteet ovat suomenkielen ja ruotsinkielen välillä, 68,7 24,4. Ja sitten ulkopuolella on vielä muun kieliset.
Uuden Vaasan kohdalla käytin 2011 lukuja, eli Vähässäkyrössä on 4639 suomenkielistä ja Vaasassa on 41521, jolloin yhteensä uudessa Vaasassa on 46160 suomenkielistä.
Ruotsinkielisiä on Vaasassa 14725 ja Vähässäkyrössä 83, eli yhteensä 14808.
Asukasluku v. 2011 Vaasassa on kokonaisuudessaan kaikki kieliryhmät huomioiden 60398, ja Vähänkyrön 4775, ja yhteensä uudessa Vaasassa on 65173 asukasta.
Suomenkielisiä on uudessa Vaasassa 46160/65173= 0,708 Siis 70,8 prosenttia, ja ruotsinkielisiä 14808/65173=0.227 siis 22, 7 prosenttia.
Suomenkielisten suhteellien määrä kasvaa siis n. 2,1 prosentti ja ruotsinkielisten määrä pienenee 1,7 prosenttia. Epäsuhta johtuu muunkielisistä. Uudet kielisuhteet ovat siis 70,822,7
Kovin isosta muutoksesta ei siis ole kielisuhteissa kyse, eli parin prosentin muutoksesta, mutta tärkeämpää on tämä absoluuttinen kasvu, eli suomenkielisten määrä nousee reilua kolmea tuhatta vaille 50 000. Mikä taas antaa enemmän painoarvoa suomenkielisille politikoille.