Olen nyt aikuinen nainen, mutta siitä huolimatta ikävöin joka ikinen päivä. Saan oman lapsen kesällä, ei se ikävää ota pois, Minulla on rakas puoliso ja siskoni, mutta aina vain itken ja ikävöin. Miten pääsisin tästä ikävästä, onko neuvoja jossain.
Ikävöin mun vanhempia.
Pois ikävä
197
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei siitä ikävästä pääse käskemällä tai pakottamalla, ikävä on ikävöitävä niin kauan kun on tarvis. Kunnes jonain päivänä ikävä ei olekaan niin pinnalla polttavana vaan se on jossain sisällä lämpimänä muistona vanhemmistasi. Ikävä on silti aina läsnä vähempänä tai enempänä sisälläsi.