Haluaisin nyt tietää, että miten teillä arki oikein menee?
Välillä tuntuu, että olen kovin huono äiti kun minulla on kohta nelikuinen vauva ja en oikeastaan saa mitään muut aikaiseksi isän työpäivän aikana kuin olla vauvan kanssa. Vauva nukkuu kuitenkin iltapäivään saakka ihan hyvin, noin tunnin päikkäreitä. Valveillaan vauva vie kuitenkin minulta kaiken ajan. Lattialla viihdytään välillä 2-40 min, välillä taas sitterissä. Leluja näytän koko ajan sekä juttelen paljon. Kun enään sitteri eikä lattia kelpaa niin loppu aika ollaan sylissä, johon loppujen lopuksi nukahtaa. Lapsen nukahtaessa itse yleensä syön tai lepään.
Kotitöitä en oikeastaa siis ehdi/jaksa tekemään. Olenko minä sitten laiska, vai onko vauva vaatelias?
Välillä tuntuu, että olen kovin huono äiti kun minulla on kohta nelikuinen vauva ja en oikeastaan saa mitään muut aikaiseksi isän työpäivän aikana kuin olla vauvan kanssa. Vauva nukkuu kuitenkin iltapäivään saakka ihan hyvin, noin tunnin päikkäreitä. Valveillaan vauva vie kuitenkin minulta kaiken ajan. Lattialla viihdytään välillä 2-40 min, välillä taas sitterissä. Leluja näytän koko ajan sekä juttelen paljon. Kun enään sitteri eikä lattia kelpaa niin loppu aika ollaan sylissä, johon loppujen lopuksi nukahtaa. Lapsen nukahtaessa itse yleensä syön tai lepään.
Kotitöitä en oikeastaa siis ehdi/jaksa tekemään. Olenko minä sitten laiska, vai onko vauva vaatelias?
Vastaukset 9
Vanhimmat
No mun vauva on 6kk enkä ehdi minäkään. Eiköhän se siitä kun vauva vähän kasvaa. Eikä niitä kotitöitä jatkuvasti tarvi tekemässä olla, kyllä mieskin niitä saa tehdä.
Itse en myöskään ekaan 3kk saanut juuri mitään aikaiseksi... Kuuntelin kateellisena kun muut kertoi kuinka vauva tykkää lattialta/sitteristä kattoa kun tekee kotitöitä.. Nyt pojan ollessa 5kk viihtyy sitterissä sen verran että keittiössä kun teen ruokaa tai laitan tiskejä niin juttelee ja naureskelee.
Nyt tilanne on muuttunut sen verran että poika nukkuu yhdet 3h unet iltapäivällä niin silloin saan tehtyä kotitöitä sen mitä tarvii ettei kämppä oo kun pommin jäljiltä!
Vauvat on hetken pieniä ja kyllä ne kotityöt odottaa. Nauti vauvasta ja vauvakin varmasti nauttii kun saa olla kanssasi :) Ja ehdottomasti kannattaa levätä kun vauva nukkuu niin jaksaa seurustella ja leikkiä vauvan kanssa. Itse tein pakolliset kotityöt (tiskit,pyykit..) sitten kun mies tuli kotiin ja oli vauvan kanssa.
Oi, kuullostaa niiiiiin tutulta :) Päivät oli täynnä pelkkää vauvan viihdyttämistä, sylittelyä, syöttöä, nukuttamista jne ja pyykki/tiskivuoret vain kasvoivat kasvamistaan ja sekös ahdisti näin neuroottista siivoushullua :D Mutta sitä se vain on, lapsen hoitoa päivästä toiseen ja lohdutuksena voin kertoa, että se helpottaa kyllä. Meillä vauva ei viihtynyt hetkeäkään yksin, mutta sitten kun oppi liikkumaan ja muutenkin fyysiset taidot kehittyi, että edes mitään konkreettista pystyi tekemään, niin alkoi myös viihtymään itsekseen. Edelleen haluaa paljon sylittelyä ja huomiota, mutta niiden voimalla taas jaksaa touhuta omiaan hetken ja äiti saa vähän siistittyä kotia. Nyt ikää 1v 2kk.
Et ole laiska, sinulla on tällä hetkellä niin paljon tärkeämpää tekemistä :)
Meillä vauva viihtyi sitterissä tai olkkariin raahatussa pinniksessä lelujen kera jos samalla siivosin/tein ruokaa/imuroin, mutta auta jos istahdin hetkeksi kahvikupin kanssa niin huuto alkoi kun ei ollut mitään mielenkiintoista seurattavaa.
Ja ekat 3kk meni mulla ihan vauvan kans kokoajan, kunnes hoksasin, et jos sillä on jotain seurattavaa niin se kattelee mielellään.
Sit taas välillä leikitin, laulatin, kannoin ja katteltiin ikkunasta ohimeneviä, kateltiin tauluja yms.
Kyllä se siitä pikkuhiljaa, huomaat mitä pystyt tekemään ja milloin. Meillä miehellä erittäinn fyysinen työ, joten tein aika paljon itse, viikonloppuisin sitten yhdessä.
Vauva kohta 7kk ja ihan hyvin pystyn siivoamaan, laittamaan ruokaa tms, vauva mukana koko ajan lattialla taikka sitterissä kattelemassa, mitä teen ja tietty omat lelut myös viihdykkeenä ja pienempänä otin muutaman kerran rintareppuun siks aikaa kun imuroin ja tykkäs siinä olla, nyt ei enää jaksaa sillai kanniskella ku painaa lähes 10kg... Nyt kovasti jo kieritään paikasta toiseen, ehkä kohta ryömitään, joten sitten en tiedä, ehdinkö enää niin paljoa kun enempi liikkuu ;)
Meille odotetaan seitsemättä lasta, joten kokemusta löytyy. Periaatteeni on, että kun minulla on vauva, teen kotona vain välttämättömät. Kun vauva lepää, minäkin lepään. Aikaa myöten tuo muuttuu ja kun lapsi täyttää vuoden, huomaan jo tekeväni paljon enemmän kotona kuin esim 4kk lapsen kanssa. Mutta lapsen päiväuniaika on minulle aina pyhä! Se on aika, jolloin syön jotain ihanaa, luen lehtiä, lepään ja rentoudun. Se on tärkeää, jotta jaksan sitten taas olla lasten kanssa täysipainoisesti! Ja sinun tehtäväsi on juuri nyt nimenomaan olla vauvan kanssa, se on ehdottomasti tärkeintä!
Oletko kuullut sellaisesta hienosta keksinnöstä kuin ehkäisy?
Kiitos vastauksista. Ihanaa ja varsinkin helpottavaa kuulla, että on "sallittua" itsekin levätä/ottaa omaa aikaa kun vauva nukkuu ja muutenkin että meidän äitien työ on lapsen viihdyttäminen.
Ehkäpä ihmiset (kaverini) ovat jotain super äitejä kun voivat tehdä kaiken siivouksen siinä samalla tai sitten aika kuultaa heilläkin muistot. ;)
Itse olen päättänyt että teen juuri sen mitä pystyn ja jaksan. Jos tyttö on nukkunut yön hyvin ja itse olen virkeä en välttämättä päikkäreiden aikaan nuku, vaan rentoudun sillä mikä milloinkin tuntuu hyvältä, välillä se on myös siivoaminen kun tuloksena on puhdas koti. Teen joka päivä ruoan kun mieheni ei ole kokintaidoilla siunattu , ja pata ruoat onkin 3kk vanhan vauvan kanssa osoittautunut erittäin käteväksi, aamulla aineet pataan, ja 3n tunnin jälkeen itsellä onkin nälkä ja ruoka on valmistunut itekseen uunissa:) turha ottaa ressiä myöskään siitä että pitäis nukkua kun vauva nukkuu, välillä on vapauttavaa kun saa keskittyä ihan johonkin muuhun kun siihen lapseen, olkoon se sitten vaateiden viikkaus tai mainosten selailu