Sipilältä jo ratkaisuja laivateollisuuden pelastamiseksi

Soinin rakentavaa keskustelua.

Hallitus on tiltissä

Suomalainen telakkateollisuus on kuoleman kourissa. Hallitus ei ojentanut auttavaa kättään.

Pääministeri Kataisen mukaan hallituksella ei ole ideologista liimaa.

EU-linja sen sijaan on; pikkutarkka pilkunviilaus suomalaisten vahingoksi ja rahan lappaminen tukipaketteihin.

Hallitus on tiltissä. Jos vasemmistopuolueet tämän nielevät, ne ovat osa Suomen historiaa, tulevaisuutta ei ole.

EU-pankkitukipaketoinnilla hallitus pelastaa omien sanojensa mukaan suomalaisia työpaikkoja. Voi prkle!

Tälle hallitukselle Kepun puheenjohtaja Juha Sipilä lupasi tukensa. Pravdan mukaan Kepu on pääoppositiopuolue. Mille se on oppositio?

Soini nolasi itsensä huutelemalla välikysymmyksestä ennen kuin edes tiesi miten neuvottelut oikein sujuivat ja mitä niissä vaadittiin.

Toimittajan kommentti: Monenlaista jälkiviisastelua

Monenlaista hämäystä, vääristelyä ja suoranaista valehtelua liikkuu STX-tappion jälkiviisasteluissa.

Otetaan nyt esimerkiksi tämän Ison Masan eli Martin Saarikankaan tulkinta STX:n Turun telakalle kaavaillusta pääomalainasta.

Saarikangas sanoi eilen Ylen Päivän kasvo -ohjelmassa aivan oikein, että telakka tarvitsisi lisää pääomaa, jotta Finnvera voisi rahoittaa vientiluoton. Sitten hän lohkaisi haastattelijalle, ettei "50 miljoonan pääomalaina ollut mikään tuki, vaan se oli ihan sama, jos sinä tai minä menemme asuntolainaa pyytämään".

Tasan tarkkaan ei ole sama asia!

Näin asiantuntija (ei Saarikangas) määrittelee pääomalainan:

"Pääomalaina on laina, jolla ei ole vakuutta, jolle ei saa maksaa korkoa, eikä sitä saa lyhentää niin kauan kuin sitä tarvitaan taseessa oman pääoman korjaamiseen. Pääomalaina voidaan maksaa käytännössä takaisin vasta, kun yhtiö on tuottanut voittoa ja sille on kertynyt vapaata omaa pääomaa."

STX:n Turun telakan tapauksessa se tarkoittaisi, että lainaa tuskin saataisiin koskaan takaisin, vaan veronmaksajien rahoja sujahtaisi iloisesti korealaiselle pääomistajalle ja amerikkalaiselle varustamolle.

Asuntolainatiskillä pyyntö tarkoittaisi:

– Saisinko korotonta ja lyhennysvapaata - kröhöm - sekä vakuudetonta lainaa, että saisin kasaan 10 prosentin rahoitusosuuden, jotta sitten voisin saada 90 prosenttia asunnon arvosta asuntolainaa.

– Kröhöm... kai se käy?

Puhutaan nyt edes oikeilla nimillä.

Kerjääminen tulee ensimmäiseksi mieleen.

Jälkiviisastelija. kirjoitti:

Soini nolasi itsensä huutelemalla välikysymmyksestä ennen kuin edes tiesi miten neuvottelut oikein sujuivat ja mitä niissä vaadittiin.

Toimittajan kommentti: Monenlaista jälkiviisastelua

Monenlaista hämäystä, vääristelyä ja suoranaista valehtelua liikkuu STX-tappion jälkiviisasteluissa.

Otetaan nyt esimerkiksi tämän Ison Masan eli Martin Saarikankaan tulkinta STX:n Turun telakalle kaavaillusta pääomalainasta.

Saarikangas sanoi eilen Ylen Päivän kasvo -ohjelmassa aivan oikein, että telakka tarvitsisi lisää pääomaa, jotta Finnvera voisi rahoittaa vientiluoton. Sitten hän lohkaisi haastattelijalle, ettei "50 miljoonan pääomalaina ollut mikään tuki, vaan se oli ihan sama, jos sinä tai minä menemme asuntolainaa pyytämään".

Tasan tarkkaan ei ole sama asia!

Näin asiantuntija (ei Saarikangas) määrittelee pääomalainan:

"Pääomalaina on laina, jolla ei ole vakuutta, jolle ei saa maksaa korkoa, eikä sitä saa lyhentää niin kauan kuin sitä tarvitaan taseessa oman pääoman korjaamiseen. Pääomalaina voidaan maksaa käytännössä takaisin vasta, kun yhtiö on tuottanut voittoa ja sille on kertynyt vapaata omaa pääomaa."

STX:n Turun telakan tapauksessa se tarkoittaisi, että lainaa tuskin saataisiin koskaan takaisin, vaan veronmaksajien rahoja sujahtaisi iloisesti korealaiselle pääomistajalle ja amerikkalaiselle varustamolle.

Asuntolainatiskillä pyyntö tarkoittaisi:

– Saisinko korotonta ja lyhennysvapaata - kröhöm - sekä vakuudetonta lainaa, että saisin kasaan 10 prosentin rahoitusosuuden, jotta sitten voisin saada 90 prosenttia asunnon arvosta asuntolainaa.

– Kröhöm... kai se käy?

Puhutaan nyt edes oikeilla nimillä.

Kerjääminen tulee ensimmäiseksi mieleen.

Miksi Suomi ei teetä itse laivoja ja myy niitä sitten valmiina eteenpäin? Samalla lailla kuin tehdään pienempiäkin veneitä.