Pielisjärven kunta rakennutti 1950-luvun lopulla komean virastotalon siihen Rantalan koulun viereen kun paikalla olleet vanhat koulurakennukset oli purettu. Mutta kuka tietää tai muistaa missä kunnan keskusvirasto oli sitä ennen. Jossain lähellä Rantalaa se varmaan on sijainnut mutta missä.
Eräs vanha ukki tuossa muisteli, että jonkunlainen kunnan virasto olisi ollut siellä missä nyt on Ahotie. Sielläköhän kunnanjohtaja istui ja missä mahtoi valtuusto kokoontua.
Kauppalan keskusvirasto taisi olla Moision talossa.
Eräs vanha ukki tuossa muisteli, että jonkunlainen kunnan virasto olisi ollut siellä missä nyt on Ahotie. Sielläköhän kunnanjohtaja istui ja missä mahtoi valtuusto kokoontua.
Kauppalan keskusvirasto taisi olla Moision talossa.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Museoviraston sivustolta löyty Pielisen museossa olevia kuvia esim Jussi Tolkin ottama ja Pielisjärven kunnan virasto on ollut Pielisentie 5 edustalla.
Ihmeellistä, onko Pielisjärven virastot voineet olla Lieksan puolella. Tai miksei, olivathan ne ennen yhtä kuntaa että kai kunnanvirastot silloin olivat todellakin keskustassa eikä Rantalassa.
Kiitos tiedosta.
Pielisentie 5 edustalla? Millä tavoin edustalla, siis toisella puolen tietäkö vai missä. Mitähän sillä paikalla on nyt?
Teknisesta virastosta kulttuurikeskukseen päin kuvan mukaan takana tuo kerrostalo ja siinä parkkipaikka nyt jossa tuo talo on ollut kuten totesin mistä tuo tieto on peräisin G suomen museot sivustoa.
Kuntakokouksia on pidetty 1800 luvulla manttaalikunnantalossa jossa asui vallesmanni R Strengin kotona joka sijaitsi tuon lähteen mukaan pielisentie 9 jossa nyt on kulttuurikeskukseen meno siitäkin talosta on kuvan ottanut Onni Koponen Pielisen museossa kokoelmissa
Lienetköhän ollut jo silloin siellä kunnantalossa kunnan asioita hoitamassa ja apurahoja kinuumassa jaloon "taiteenmuotoon", eli karajokkeen.
Mitäs metsästä ne joulukuusen haki.
Ikää oli nyt aikalailla.
Korpinen paikka se oli,kuvaa ei oo.
Itse siis löysi itsensä, aikamoinen tietäjä kuusi.
Taas on pössööt päässy irti
Ainahan kunnajohtajavälillä istuukin ja valtuustosalissa kontuu valtuusto,kunnantalokin on valtionavuilla rakennettu .
En tiedä onko aina pösöllä ajaneet.
Näyttää nuo monet auto olevan karkupelejä, kun ne pitää roikalla kiinni pitää talvella.
Ladassa oli ennen kampi.
Pössööt on eri asia kuin auto, ja pössööt kyllä joskus heittää jopa veivinsä kun liiaksi saavat kiljua,parempi olisi vaan juoda vettä ja maitoa,ennenkuin tulee vettä ja leipää
Siellä se oli muistaakseni lähellä Kauppayhtiöö, vaen kuitennii toesella puolella tietä.
Rantalan vanahat koulut taettiin purkkoo joko vuosina 53 tae 54 en muista tarkkaan.
Taes muuten olla se pienempi Rantalan kousta lempinimeltään Tipula. isomppoo jottii sano Kukkolaksi.
Isomman piäjyssä oli opettajiennii asuntoja, siellä meijerinpuoleisessa, en löyvä paperiloestani montako.
Koulun aluvveen ensimmäenen ja aenut puhelin on ollut Karl Damstenilla, se löyty.
Rantalan koulun historiasta 8.9.1873 apulaispapin Mikael Adolf Pelkosen aloitteesta alettiin suunnitella Pielisjärvelle ensimmäis kansakoulua joka toimi sitten vuokratiloissa Poikien koulu oli 1871 ensin Riikosten tilan rakennuksessa ja tyttöjen koulu Mauno Saarelaisella Maunolassa Lamminkylässä
Kuntakokouksessa 1871 päätettiin,että ensimmäinen johtokunnan puheenjohtaja on kirkkoherra Erik Staven.
ensimmäinen koulutalo rakennettiin nykyisen kaupungintalon kohdalle varat siihen saatiin pappilan metsien myynnistä Keisarillisen senaatin luvalla.
Nykyistä Rantalan koulua alettiin suunnitella 1949 ja rakentaminen aloitettiin 1952 koulun vihkiminen tapahtui 18.5.1954
Lähde koulun historia Raimo Metsälä ja Kauko Patrikainen tämän löysin myös netistä MK
Minä lauloin avajaisissa ja ehkä lausuinkin.
Hyvä Korpisen Markku.
Sinustahan taettaa tulla vielä oekkeen kanta lieksalaenen.
Minä en kehanna ehttii nuita tokumenttija. Kyllä se varmaan tuolleen on niinkun sanot.
Lisätieto Rantalan koulluun jota ei taeja olla nuissa historioessa.
1952 syksyllä aakastiin lisäluokka Timitran Mustolan talloon.
Eka luokalle tuli niin paljon lapsii jotta ei nuo sopinna siihen Tipullaan.
Vasta kun uusi koulu valamistu niin timitralaeset on otettu sinne ja Mustolan koulu lopetti.
Koulun keittola on ollu siellä Tipulassa ja yläluokkiin poekkiin käsityöluokat.
Semmosia tietoja löysin
Joskus poekkesin siellä kahtomassa ohikulukkiissani.
Tipulassa näen kun kahen hengen pulupettiloessa istu kolome jokkaesessa.
Mustolassahi kävin kerran kahtomassa.
Täättä oli muissahi alueen koululoessa vaen Rantala oli pahiten ruuhkautunu.
Jos nyt kovin kiinnostaa tuo koulun historia, niin laitan tuohon tuon linkin. Tulee nk. ymmärrettävää tekstiä tuosta linkistä. .
http://koulut.pohjois-karjala.fi/Resource.phx/koulu/koulu-lieksa-rantala/historiikki.htx?template=print
Kuten totesin lähteen jota referoin tuosta voinette lukea asian mitä ope laitto
Sillon kun tekstiä lainaillaan omiin tarkoitusperiin, niin lähde on kerrottava selvästi.
http://koulut.pohjois-karjala.fi/Resource.phx/koulu/koulu-lieksa-rantala/historiikki.htx?template=print
LÄHDELUETTELO
1. Rantalan koulun 125-vuotishistoriikki/Raimo Metsälä
Rantalan koulun 100-vuotishistoriikki/Kauko Patrikainen
Pielisjärven historia, osa IV
Rantalan koulua koskeva arkisto
Opettaja-lehti nro 38 18.9.1998
Olen asian todennut ja kokonaisuutena en ole käyttänyt tietoa omana vaan olen lähteen maininnut kuten Te arvoisa ope ja ope
Hyvää juttu ope. Kiitos linkistä.
En ole niin perusteellisesti noihin koulujen historioihin tutstunut.
Tuo näky olevan aika vajavainen, mutta on se virallisena historiana hyvä.
Mustolan lisäluokat näköjään puuttuu virallisesta historiasta.
Jotain muutakin puuttuu, mutta koun historiaa ei aloittaja kysynytkään.
Sen uuden koulun voimistelusalissa järjestettiin joskus erilaisten yhdistysten juhlia ja urheiluseurojen lentopallo harjoituksia.
Voimistelijat saivat myös käyttää tiloja.
Opppilaiden kannalta monet muut Pielisjärven koulut oli parempia.
Yrjölässä oli hiekkamontut joista ajoivat hiekan uuden koulun monttuun.
http://www.pohjois-karjala.fi/dman/Document.phx/~maakuntaliitto/Julkiset/Aluesuunnittelu/ERP pielisen karjala?folderId=~maakuntaliitto/Julkiset/Aluesuunnittelu&cmd=download
Tuohon alustukseen linkki
minä tunnen rantalan historian paremmin kuin kukaan muu,,,,,,,,,te vaan linkitätte tai höperehätte olemattomia mustoloita. timitrassa ei ole ikinä ollu mitään mustolaa vaan mustalaisten mökki eikä siinnä koulua ollu........minäo len entinen lieksan koulujen johtokunnan puheenjohtaja
Terve.
Kysyisin oliko Lieksassa tai sen liepeillä jatkosodan aikaan panssarivaunu korjaus varikko ?
Tai oliko joku muu motoroituun aselajiin liittyvä varikko ?
Lieksan varuskuntaan kuului ainakin heinäkuussa 1943 monen muun osaston ohella "Korj.2/Mt.ajon.KV 5". Luen tuon niin, että kyse lienee ollut moottoriajoneuvojen korjausvarikko viitosen jonkintasoisesta alapoppoosta - ehkä korjausjoukkue kakkonen tmv. En kylläkään usko, että tuolla olisi sinänsä ollut minkään moottoroidun aselajin tai panssareiden kanssa tekemistä, vaan varmaankin on ollut kyse tavallisesta huollon toimialasta.
Eräästä ryhmityskäskystä voi tulla arvaukseen, että tuon joukon sijaintipaikka olisi saattanut olla "Rajavartiokasarmilla" eli Timitrassa.
Kuljetusporukoita ja polttoainehuoltoa oli erikseen, samasta ryhmityskäskystä arvaten ilmeisesti sekä Partalanmäen - Merilän suunnalla että Märäjälahdessa.
Sitten löytyy Lieksan varuskunnan luettelosta myös yksikkö, jonka peiteluku oli 9764. Pentti Kopsan luettelossa "Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina" (http://www.arkisto.fi/uploads/Aineistot/kopsa[1].pdf) tämä on merkitty kuuluneeksi yksikölle "1./Ps.P", mutta nimen sittemmin muuttuneen muotoon "3./Rad.P/PM". Ensimmäinen lyhennehän näyttäisi viittaavan panssareihin, mutta toinen päämajan radiopataljoonaan. Ilman enempää perustetta voisin kuvitella, että ajatus radiotiedustelu- tmv. elimestä on luultavampi kuin ajatus panssarikomppaniasta.
Yliopiston historian laitoksessa Joensuussa pojat tietävät varmaan paremmin, jos nimimerkki "Kiittäen" haluaa paneutua asiaan perusteellisemmin.
Hyvää alkanutta vuotta.
Hyvin mielenkiintoisen asian löysin Täydennyspataljoona 12 sotapäiväkirja 3958
Lieksa Pielisjärvi seura( guukletin jatkosodan korjausvarikko)
Siinä on todettu asiat miten tuhoja on tehty esim Lamminkylässä rataosuudella ja kelvällä ja myös muualla Lieksassa ja miten on toimittu hyvinkin yksityiskohtaista tietoa sieltä löytyy.
Rantalan koulun purku
Koulu myytiin ilmeisesti tarjousten perusteella.
siitäkin oli huhuja jos jonkin laista.
oli määrätty aika mihin mennessä se on purettava.
nyt purkaja joutui hätäilemään, kerkiääkö hän
purkaa koulun määrä ajassa.
Silloiset herrat kunnan rauhoitteli purkajaa
ja kysyivät käviskö purkajalle, että he vuokraa
osan koulusta toimisto ja ruokatupa käyttöön.
niin tehtiin, vuokra suhteen pituutta en muista
mutta vuokra tulot kertojat kuvaili hyväksi.
purkaja sai sievoisen summan rahaa
ja ilmaisen kansakoulun,
kyllä siitä puhetta riitti, ja naurua.
Sotahistoriaa ja markkukorpine.
Kiitos teille molemmille tiedoista ja tämä kysymykseni liittyy ukkini menneisyyteen.
Ja hyvää alkanutta uutta vuuotta.
Eipä kestä.
Huomasin jälkeenpäin, että oikeastaan kai: "Mt.ajon.KV 5" = moottoriajoneuvokenttävarikko 5 (eikä korjaus-).
Vaan vihjeeksi, että yksittäisen miehen menneisyyttä voi tutkia hänen sotilaskantakortistaan. Ne ovat Suomessa tallella edelleen - jos vain sodasta säilyivät. Olen itsekin sellaisia katsellut aikoinani entisessa Sota-arkistossa. Sitä ei enää ole, mutta aineistot on käsittääkseni siirretty Arkistolaitoksen hoitoon (http://www.arkisto.fi/). Saattaisi kannattaa ottaa yhteyttä sinne.
Kiitos
Guukleta "Rukajärventie" siellä on kerrottu historian tuntijan taholta,että autokorjaamo Bootsin paja oli Kuhmonkatu 8 kohdalla ja jalkine ja vaatekorjaamo Kuhmonkatu 4.
Saksalaisten lentotukikohdan Tiiksassa (olen käynyt) huoltotoiminta oli Lieksassa ilmatorjuntahuollon osalta lähde mainittu
Lieksan saksalaistukikohta oli hämäystä kuten Tiiksankin lentotukikohta. Kyseessä oli Lieksan tärkeän alueen liikenteen valvonta sekä Itä-Karjalassa ja sotavankien joukossa olevan, ei-toivotun, henkilöstön tuhoamiseen tähtäävä toiminta. Vangeiksi jääneet juutalaiset ja komissaarit siirrettiin Lappiin tuhottaviksi ja tämä porukka hoiteli sitä.
Yksi merkitys saksalaisilla oli myöskin jäädä sodan jälkeen valvomaan, että Itä-Karjalan rikkaat luonnonvarat saadaan hyödyttämään Saksaa täysimääräisesti.
Kukaan ei ole osoittanut Tiiksan lentovoimien osallistuneen varsinaisiin sotatoimiin mitenkään. Se oli pelkkää peitetoimintaa. Ilmankos Himmler vieraiikin Lieksassa 1942, huhujen mukaan. Dokumentaatiota ei juuri ole koska käynti oli tarkoitettukin salaiseksi.
Tarkennan vielä sen verran, että Jatkosodan alkuajan Lapissa toimi yksi SS:n Einsatzkommando eli joukko-osasto, jotka hoitivat vallatuilla alueilla joukkomurhaamisen. Heille Suomi toimitti ainakin 600-700 sotavankia, jotka kaikki teloitettiin. Lieksassa toiminut saksalaisjoukko oli tämän toiminnan hoitajina täällä eli valikoi teloitetettavat vangit ja hoiti heidän kuljetuksensa Lappiin Einsatzkommandolle tapettaviksi.
Heillä oli myös tehtävänä valvoa Lieksan aluetta sekä Suomen armeijaa ja valmistella alustavasti tilannetta tällä maan kolkalla N-liiton antauduttua. Kaikki muu mitä Lieksan sakujen touhuista puhutaan on peitepropagandaa eli suomeksi sanottuna pa.skapuheita.
Hyvää tietoa saa jälleen tuolta ajalta G " Tiiksajarvi." " jukkajoutsi.com"
Sanoppas kun tiedät kaiken, niin kuka ilmavoimien lentäjä pudotti vahingossa AIM-7 Sparrow -tutkaohjuksen lentäessään Grumman F-14 Tomcatilla loppusyksyllä 1941 Lieksan ilmatilassa. Ja mihin ohjus osuikaan.
Tarkoitushan oli pudottaa rommitynnyri laskuvarjolla saksalaisille maajoukkojen esikuntaan, mutta lentäjä vetikin väärästä vivusta.
Ja mihin lopulta rommitynnyri päätyikään.
Älä suotta keskeytä tumputustasi tänne kirjoittelun takia. Anna mennä vaan löysin rantein kun olet sellainen kuin olet.
Tynnyri ja tommi kissa. Vihnes
Paskahuusiin ilmeisesti jokin tipahti
No onpas Lieksallakin näkyy luurankoja kaapissa. Milloin tuodaan kaikki pa.ska päivänvaloon? Tietäjät hoi !
Siehän sen tiijät paraiten.
Löysin isäni tietoja muisteluita Perinnehuone jossa oli pitäjän miesten kertomuksia sodasta Alavutelaisten osalta
Missä oli päiväkoti, ensimäisen tien vai toisen risteyksessä. Onko se siiretty mihin ?
Tarkoitatko Mähkön päiväkotia mähköntie 10 . Puista vanhaa sairaalarakennusta joka on aloittanut toimintansa15.2.1971 päiväkotina päiväkotitoiminnassa edelleen.
Jotain piti kysä,mutten muista mitä ?
Kysyn tietäjilta vanhaa asiaa juttuja ilmaantui tiiksa .rukajärvi saksalaiset
lieksassa eli aihealueet heittää., rantalasta lähettiin
Saksalaisten olosta lieksassa on kirjoitettu
PANKAKOSKEN KYLÄ lukekaa
ihmeessä kyllä pankakoskelaiset kertoo ja neuvoo
miten sinne osioon pääsee
Käydään sitten kylä kylältä läpi hyvä naapuri niin minäkin opin tätä paikallista historiaa ja aika nopeasti pääsin mukaan jopa tähän paikalliseen historian tekemiseen joka vielä jatkuu ,muuten tuolla pankakoskella oli sähkövalo ennenmin kuin Helsingissä tiettävästi kylällä?
kun mustalaiset läksi pankakoskelta
silloin sammui valot
Tie3dän juuri tuon yhden jo edemennen kertomana joka kuluu osioon Oikeutta eläkeäisille.
Oliko vanhempi silta Kaarisillan paikalla vai siitä yläjuoksulle päin?
Voisikohan vielä vanhempia aloituksia nostaa esille.
Reunatiellä oli elämää