jos saisit valita?
Tekisitkö sä uudestaan
saman,
21715
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
jos tarkoitat sitä, että jätin hänet.
Ehdottomasti, epäilemättä kaiken siihen asti kunnes valehtelin sulle sen yhden ainoan ja viimeisen kerran... Siinä tilenteessa, niillä tiedoilla mitä mulla oli luulin ja uskoin että se on ainoa oikea ratkaisu. Siinä olin väärässä, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi, oikaisukin ylivoimaisen vaikeaa :( "Meitä" en kadu.
Mä peruisin sen millä sua loukkasin :( voitko perua
sen pienen valheen, niin voidaan jatkaa. Olen sua
varten.
Oikeassa paikassa, oikeaan aikaan olen toki valmis valheeni oikaisemaan. En vain ole lainkaan varma onko sillä mitään merkitystä hänelle nyt tai silloin. Itseä harmittaa valehtelu, puhumalla totta olisin kuullut myös hänen totuutensa, nyt kaikki on jäänyt ikäänkuin kesken. Oma moka siis.
Todella vaikea uskoa että juuri sinä olisit hän ;)
Sillä valheella on merkitystä. Niitä paikkoja tulee vain harvoin, jos kasvotusten haluat valheen oikaista. Olisin halunnut puhua myös ne asiat auki, jotka sua vaivasi. Koska ne on perättömiä tai merkityksettömiä. Vain sillä on merkitystä mitä "meidän" välillä oli ja on ;)
On sillä merkitystä, puhuuko totta toiselle. Mulle sillä, että jos valehtelee jollekin toiselle jossakin mulle merkityksettömässä asiassa, ole niin väliä. Ymmärrän toisaalta ettei tilanteet ole sulle helppoja olleet.
Omalla kohdalla kirjaimellinen valehtelu on melko harvinaista, mutta olen kyllä jättänyt kertomatta asioita. Yleensä jos jotai kysytään, kuitenkin vastaan, kahden kesken vielä todennäköisemmin.
Läsnäolo täällä palstalla kertoo kuitenkin totuuden. Ei juuri kukaan täällä käy, ainakaan säännöllisesti, jos ei ole oikeasti ikävä toista. Avoimuutta lisätäkseni, voin todeta, että olen hyvin harvoin käynyt palstoilla ennen sitä, kun sain "vinkin" siitä, että sä olet täällä. Tärkeä asia on jäänyt kesken; se ei ole vain jotain.
Sun seurassa on helppo olla ns. oma itseni, eikä se johdu pelkästään mielipiteiden samankaltaisuudesta. On meissä samaa, mutta on erojakin. Luulen että sain joululahjaksi aika erilaisia juttuja kuin sinä, mutta viestintä, tapa suhtautua asioihin, päänsisäinen toiminta - se yhdistää meitä. Huumorilla ja sanallisella ilmaisulla on tärkeä merkitys välillämme - kemian tunnit. Ryhdytään yhdessä alkemisteiksi!
Tätä on aika mahdoton hoitaa muutoin kuin kasvotusten. Oikeassa olet siinä, että niitä paikkoja on harvoin jos lainkaan. Asiat pitäisi puhua aina auki, selvittämättömät jutut vaivaa loppuelämän. Ainakin sen tästä opin :) Mutta miksi se oli silloin niin pirun vaikeaa?? Ja vielä vaikeampaa se on nyt palata vanhaan... vaikka toisinaan muistoissa elänkin ;)
Koskaan ei ole liian myöhäistä :) jään odottamaan sitä yhteydenottoa, joka vielä muuttaisi kaiken paremmaksi.
Voit odottaa ja kukaties aika tuo eteesi muutoksen parempaan ;) Mutta muista kuitenkin että elämä on vastavuoroista, älä siis passivoidu sinäkään.
sulla se on toi hupi aina mielessä ,, peruisit sen millä loukkasit ja samassa ketjussa teet koko ajan lisää ... pellen puheita joilla ei näytä olevan merkitystä mihinkään suuntaan.
Tekisin ainakin pari juttua hieman eri tavalla. Toki tämä riippuisi hieman myös siitä, miten itse olisit toiminut. Luultavasti olennaisin ero olisi siinä, että olisin harkitummin pyrkinyt yhteistoimintaan, suunnitelmaan sun kanssasi.
Näin ollen tilanteita olisi pystynyt paremmin ennakoimaan.
En usko että tekisin, olin siihen aikaan aika rikki
tekisin, mutta tietyissä asioissa olisin toiminut toisin. Jälkiviisaus ei pahemmin auta.
koska tehtyä ei saa tekemättömäksi ja kaikella on tarkoituksena.
jos olen virheitä tehnyt, olen ne yrittänyt korjata ja niistä oppia.
mutta, en, mitään en tekisi toisin.
olen kuka olen pitkälti aiempien kokemusteni ansioista.
ja sen olen oppinut että tämä ainutkertainen elämä kannattaa yrittää elää niin, ettei enää kiikkustuolissa tarvitse harmitella niitä tekemättömiä tekoja tai sanomatta jääneitä sanoja - tultapäin siis vaan ja päätäpahkaa!
Jos olisin tiennyt miten paljon hän tulee tahallaan satuttamaan ja loukkaamaan, en.
minäkin tykkäsin ajatella. Mutta samalla tiedän, että en ikinä olisi voinut kävellä pois silloin alussa. Vaara liian suuri kiertää ja liian houkuttava ohittaa... Sen virheen tein että luotiin liikaa. Olisi pitänyt ottaa vain hauskanpitona, ei antaa sydäntään toiselle poljettavaksi.
myös ja ihan samaa sanoisin: "Jos olisin tiennyt miten paljon hän tulee tahallaan satuttamaan ja loukkaamaan, en". On se vaan uskomatonta, miten väärin voi jonkun ihmisen arvioida. Kun luulee, ettei se koskaan tahallaan satuttaisi, se satuttaakin pahemmin kuin kukaan koskaan ja vieläpä ihan tahallaan. Vain siksi, että oli ihastunut. Olisi se voinut haukkumatta ja huutamattakin asiansa esittää, kun ekaa kertaa kuitenkin puhuttiin. Todella, todella pahasti sanoi. En pysty ymmärtämään, miksi hän halusi tehdä minuun nämä jäljet. Ei niitä aika poista, ei vuodetkaan.
En tekis vaan yrittäisin mahdollisimman paljon vältellä muita ihmisiä ja monessa paikassa pitäisin turpani kiinni ja olisin kuin mua ei olis olemassakaan. Jos voisin yhdena asian muuttaa elämässä, niin valitsisin toisen alan jota olisin voinut tehdä reilut kymmenen vuotta ja sitten jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle siltä alalta. Jos olisin sen alan valinnut, olis turhat koulunkäymiset jääneet väliin ja monet turhat ihmiset jääneet tapaamatta. Yksin olisin, mutta vähempi paskoja kokemuksia toisista ihmisista olis jäänyt väliin. Nyt on läjä turhia koulupapereita ja työtodistuksia, jotka tekis mieli vaan polttaa ja hävittää taivaan tuuliin. Vittu mikä ääliö sitä nuorena oli, kun kuvitteli ett mullekin löytyis paikka maailmasta, paskanmarjat, muuta ei tullut kuin kunnolla henkisesti turpaan elämältä ja muilta ihmisiltä. Jos rahaa olis, niin muuttaisin korpeen erakoks ja haistattaisin paskat toisille ihmisille.
EN
kyllä
lyhyesti vaan?