Yleensä Suomi-leffat ovat semmoista voivottelua ja Esson Baarissa mutisemista. Tämä ei sitä ollut. Ongelmiin ja hankaluuksiin suhtaudutaan iloisen välinpitämättömästi ja viinaa myös kitataan aika paljon. Kohellusta ja räävähuumoria riittää mutta juoni jää hieman vajaaksi, elokuvalla ei oikein ole kunnon loppua. Joonas Saartamo vetää elämänsä roolin ja saa varmaan Oscarin... Tai jotain. Homofoobikot älköön vaivautuko. Homoutta käsitellään esteettä ja hyvin graafisesti.
Juoppohullun Päiväkirja (2012)
ruthlesscritic
3357
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tämä oli huono. Kirjan lukeneelle suuri pettymys, rahat meni täysin hukkaan.
Voiko vastenmielisempää elokuvaa olla.
Krista Kosonen ja keltaiset töhnähampaat roolihahmolle, heko heko, kylläpä viihdytti.
Viinan läträys ja v***u -- niistä tunnistaa soomileffan?
viinakset, juopottelu ja sota aika on suomi elokuvan tavaramerkki