Lueskelin vanhoja kirjoituksia ja totesin että moni kertoo esim narsisti miehensä olleen kuin äitiä vailla ja saattaa mies puhua lässyttävällä ja lapsellisella äänellä? itse olen nyt vuoden tehnyt lähtöä tästä suhteestani ja avopuolisoni on selkeästi narsisti jolla myös alkoholi ongelma.Hän puhuu minulle usein juuri muuttaen ääntään ja esimerkkinä se että olen ollut viimeisen viikon häntä kohtaan aika välinpitämätön ja kylmä,niin eilen illalla hän käpertyi syliini ja kysyi että rakastatko häntä vielä?ja mikset enää tykkää musta? Myöskin joitain viikkoja sitten kaupass ollessamme hän tuumasi että ei jaksaisi tehdä ruokaa että mennään pitsalle,minä vastasin että siihen menee sama raha kuin kolmen päivän ruokiin et ei mennä,alkoi kiukuttelemaan ja mököttämään ja tuumasi etten syösitten mitään..kuin lapsi. Lisäksi joku oli kirjoittanut että narsistit usein hyviä sängyssä? no mieheni on, muttei tee harrastaa hänen juomisen takia moista kanssakäyntiä. En löydä suhteestamme montaa kivaa asiaa tai miehestä itsestään... hän on vastuuntunnoton,lapsellinen,ei kykene keskustelemaan,kamalan negatiivinen ja haukkuu muita,istuu useamman tunnin päivästä pelailleen tietokoneellaan vaikka olisi tärkempääkin tekemistä,ei osaa antaa empatiaa saati sympatiaa, usein saan itkeä ilman että hän edes kysyy että mikä sulla on...häntä ei kiinnosta vaikka olen vuoden sanonut että haluaisin mennä töihin mutten jaksa koska elämä muuten levällään,hän ei hoida rahasioita juurikaan(on työtön),aina olemme veloissa ym. eristänyt minut sosiaalisista tilanteista ja jos sattuu että menen esim tyttö ystävien kanssa illaksi ulos saan palkaksi päivän mökötystä...tuntuu että hänelle pitää antaa kaikkea mutta minun kanssani ei vaivaudu edes keskustelemaan,en saa itse mitään tästä suhteesta, voin kaiken kaikkiaan huonosti ja elän kuin jonkun toisen elämää enkä itsekkään ymmärrä kuinka hän on saanut minut muserrettua näin heikoksi etten osaa kaivata välillä parempaa,ihan kuin tämä on se mitä ansaitsisin...ei,ansaitsen ja haluan parempaa elämää mutta kuinka repäisen itseni irti tästä? olemme 3 kertaa eronneet ja yhteen palanneet..
Narsistit lapsellisia piirteitä omaavia?
angela3
171230
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
neljäs kerta toden sanoo!
Sinulla on vain yksi elämä. Haluatko todella jatkaa sen elämistä kuvaamallasi tavalla? Sinun on tehtävä päätös, sinun yksin, kukaan muu ei sitä sinun puolestasi voi tehdä.
Vaihtoehtoja on kaksi: joko päätät, että nyt tämä loppuu, eroat, kestät siitä aiheutuvan tuskan, ymmärtäen että olet liian riippuvainen miehestäsi etkä enää palaa yhteen hänen kanssaan, et vaikka hän mitä lupaisi ja mitä tapahtuisi ja vaikka hän kuinka kerjäsi. Toinen vaihtoehto on, että jatkat onnetonta elämääsi ja hyväksyt tilanteesi sellaisenaan. Mies ei tuosta tule muuttumaan, tai ainakin se on hyvin epätodennäköistä.
Vuosi vaihtuu. Tee omista unelmistasi totta ja tee elämästäsi sellainen kuin sen itse haluaisit olevan. Se vaatii paljon, mutta on varmasti sen arvoista.
Toivon, että teet hyvän päätöksen, sellaisen, joka vie sinun elämääsi kohti parempaa!
"Vaihtoehtoja on kaksi: joko päätät, että nyt tämä loppuu, eroat, kestät siitä aiheutuvan tuskan, ymmärtäen että olet liian riippuvainen miehestäsi etkä enää palaa yhteen hänen kanssaan, et vaikka hän mitä lupaisi ja mitä tapa"
En angelan kirjoituksessa nähnyt mitään, mistä voisi ajatella, että kysymyksessä olisi narsisti. Sitten en Annien vastauksesta nähnyt myöskään mitään, mistä voisi ajatella, että vastaajilla olisi näkemystä muuta kuin tavalliseen eroamiseen sopimattomasta kumppanista.
Annie ei ottanut, eikä ota mitään kantaa siihen, onko kysymyksessä narsisti vai ei. Anniella ei ole siihen minkäänlaista pätevyyttä. Ja vaikka pätevyys olisikin, Annie ei pelkän kirjoituksen perusteella itse ihmistä näkemättä ja haastattelematta koskaan tekisi päätelmiä puoleen eikä toiseen. Ei, vaikka kokemusta narsisteista onkin.
Annie vain halusi rohkaista aloittajaa ottamaan itse vastuuta itsestään ja omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan.
Onnea uudelle alkavalle vuodelle 2013 kaikille!
"Anniella ei ole siihen minkäänlaista pätevyyttä. Ja vaikka "
-Jäämme siis odottamaan, että tulee "pätevä"?
"koskaan tekisi päätelmiä puoleen eikä toiseen"
-Olet ihanan puolueeton ja tasapuolinen, mitä tässä muuta tahtoisikaan, kuin jotain, mikä olisi plus miinus nolla.
"kokemusta narsisteista onkin."
-Öh köh! Minullakin on virkayskä.
"Onnea "
-Kiitos ja kumarrus.
Kyllä minunkin tuntemani narsku käyttäytyy kovin lapsellisesti. Saa kummallisia kiukkukohtauksia ja mollaa toisia, kyttäilee heitä ja supattelee juttuja miten nolo/tyhmä kukakin milloinkin on ja naureskelee ja ilkkuu vaikka ovat ihan vieressä, Noh tietysti heidän kuulematta... Sitten jatkuvasti kuulee kaikenmaailman kommentteja mitä voisi kuvitella kuulevansa ehkä 20 vuotta nuoremman ihmisen suusta kuten "siis en ymmärrä miks aikuiset muka ei sais odottaa joululahjoja innolla, mä ainakaan en malta laskea öitä että pääsen avaamaan lahjasaaliini ja mulla on täys oikeus loukkaantua jos saan huonoja lahjoja!!!" terve! :D
Oletteko te "narsistien puolisot" lukeneet sitä juttua, missä kerrotaan että narsistin kanssa suhteeseen ei jää kun toinen narsisti/läheisrriipuvainen/häiriintynyt?
Terveitsetuntoinen seisoo omilla jaloillaan, tietää mitä suhteelta haluaa ja osaa kyllä määritellä palaako vai ei ja hyväksyy senkin, että joskus ihastuu vaan väärään ihmiseen. Terveet ei jää alkoholistia paapomaan, ei kuuntelee pahaa oloa eikä anna toisten musertaa. Terveet ihmiset erottavat sairaat suhteet ja vaikka hekin saattavat haksahtaa, he myös niistä lähtevät.
Toiset sen sijaan analysoivat puolisoaan, valittavat, marttyrisoivat, syyttävät, uhriutuvat ja kertovat miten on kauheaa... Ja silti jäävät.
Mietit mitä vikaa on miehessä kun hän käyttäytyy noin? Jaa, no kuulostaa tosi tyypilliseltä alkoholistilta.
Mielenkiintoisempaa on se, että mitä vikaa SINUSSA on?
Lue kuvailusi. Mitä vikaa sinussa on? Oletko tyhmä, yksinkertainen?
Riippuvainen, et osaa oikein pärjätä? Haluatko marttyyriksi, oletko sairastunut huriuteen ja ostat sillä taivaspaikkaasi?
Vai haluatko vaan valittaa ja ruikuttaa ja olla uhri-nainen, avuton pikkutyttö-ressu jota iso paha susi-mies kiusaa.
Kerro, mitä vikaa Sinussa on? Miten sinä ihan itse olet jäänyt, valinnut tuon kerta toisensa jälkeen, olet siinä pysyt siinä. Ihan itse, tehden, osallistuen, sinä valitset olla siinä. Olet kai kuitenkin ihan aikuinen ihminen. Joten kenen pitäisi ne päätökset sinun puolestasi tehdä?
Miten hän niin sinua musertaa, tosiaan, kun sinähän et voi itse päättää? Et omillasi pärjää? Et osaa tehdä päätöksiä etkä tuohon ikään mennessä ole kasvanut tajuamaan että joskus voi ihmistä jopa rakastaa: ja silti sen kanssa ei voi elää ja pitää lähteä. Erot ovat aina tuskaisia, aina siinä kärsii. Yksinjääminen ei ole kivaa, ja pettymys seuraa huonostakin suhteesta. Kyllä, totta ja tuttua meille kaikilla varmaan. Siltä ei vaan voi välttyä: senhän sinä kyllä tiedätkin.
Miksi diagnosoit miestäsi, sen sijaan että katsoisit peiliin ja miettisit mikä sinussa itsessäsi on vialla? Tosiasiassa se ratkaisee enemmän sinun osaltasi.
Ansaitset parempaa elämää? PIkkulapsille sen tuo joku muu mutta aikuisen täytyy tehdä ihan itse.
Haluat parempaa elämää? Pikkulapset haaveilee, aikuinen tietää että pitää ottaa tavoitteita, tehdä, raataa, tehdä, sitoutua, ja sitä rataa.
Kuinka repäiset itsesi irti? No enpä tiedä. Katso peiliin ja kasva aikuiseksi. Se olet sinä joka on vastuussa omasta hyvinvoinnistaan ja se olet sinä joka tekee päätökset ja elää elämäänsä.
Mitään muuta ei voi sanoa. Nimittäin tosiasia on se, että jos et sinä siihen pysty, ei siihen pysty kukaan muukaan.
Ensimmäinen askel siihen pystymiseen on myöntää, että sinä olet itse valinnut tämänkin ja jopa 3 kertaa. Lopeta itsesääli, et ole uhri. Olet tekijä.
"Oletteko te "narsistien puolisot" lukeneet sitä juttua, missä kerrotaan että narsistin kanssa suhteeseen ei jää kun toinen narsisti/läheisrriipuvainen/häiriintynyt?
Terveitsetuntoinen seisoo omilla jaloillaan, tietää "
Näin menee. Yleensä. Pätevöitynyt narsisti kurottelee kyllä terveitäkin naisia ajoittain. Poikkeus / poikkeukset vahvistavat säännön.
Sitten, nämä viralliset opit narsistista ja kumppaneista lienee luotu tämän korpimaan (Suomen) ulkopuolella, maissa, joissa on ihmisiä niin paljon enemmän, että "terveet" pysyvät löytämään aina itselleen sopivan kumppanin.
Suomessa taas, anakin näin aikuisena, tarjonta ei ole kovin runsasta...
Siinä olet oikeassa että minussakin on vikaa,olen läheisriippuvainen,erittäin vaikean lapsuuden ja nuoruuden elänyt,en ole ikinä osannut arvostaa itseäni..ennen kuin nyt,totta sekin että minun täytyy tehdä päätös ei kukaan muu sitä puolestani tee,halusin kuulla muiden narsistien kanssa olleiden vastauksia ja kokemuksia,olen täysin järjissäni mutta erittäin väsynyt ja henkisesti nurkkaan ajettu,tarvitsen paljon tukea koska jollain kumman tavalla narskut vie sulta kaiken,ne vähätkin rippeet millä olet itseäsi kasassa pitänyt,imee kuiviin,puhut asiaa mutta ole onnellinen ettet itse ole tilanteessani,sanasi olisit silloin toisin valinnut.
Kuvailemasi henkilö ei ole narsisti!
Enkä mahdu/jaksa alkaa kirjoittamaan kaikkea tänne,joten mieheni on narsisti,olen itse psykologien ja muiden alanihmisten kanssa asiasta puhunut ja kyllä olen lukenut kirjojakin aiheesta,tämä ei ole oletus vaan fakta.
Narsismi ei ole mielipide. Eikä narsisti ole narsisti vain valituille, vaan narsisti on narsisti 24/7 kaikille. Narsisti ei osaa ja pysty piilottamaan narsismia, narsismi sairastuttaa uhrin.
Narsistin kanssa ei voi elää tulematta hulluksi. Täysi riippumattomuus narsistista takaisi pakomahdollisuuden, mutta narsistipa onkin jo sitonut sinut monin tavoin itseesi, ennen kuin saatat huomata.
Niinkuin miten sitonut?
Tiedän tasan tarkkaan miten vaikeaa itsensä irti repäiseminen on, sillä olen tehnyt sen. Olin tottunut olemaan yksin, eikä yksinoleminen pelottanut, silti se oli jumalattoman vaikeaa se viimeinen päätös että ei tätä voi jatkaa, ei tuo tosta miksikään muutu vaikka minä olisin millainen.
Kai yksi tärkeä asia tajuta on se, että et voi muuttaa häntä. Jos jäät, joudut opettelemaan pitämään tarkat rajat joita ei saa ylittää ja sitten vahtimaan niitä kuin haukka. Jos hetkeksikin herpaannut, hän hyökkää. Ja hän tekee kaikkensa sen eteen, että teillä ei menisi hyvin, että mitään oikeaa läheisyyttä ei pääse syntymään. Haluatko olla sellaisessa suhteessa, kun vaihtoehtoisesti voisit elää yksin? Ei se ole kauheaa. Ajattele sitä autuutta kun saat tehdä mitä vaan eikä kukaan arvostele eikä vahdi eikä tarvitse elää kenenkään älyttömien kaksoisstandardien mukaan eikä tarvitse yrittää pitää yhtä oikuttelevaa aikuisen kokoista pikkupentua tyytyväisenä?
Vielä parempaa: niin kauan kuin luonnehäiriöinen on elämässäsi, et voi saada parempaa kumppania. Hän ei muutu paremmaksi, vaikka päälläsi seisoisit. Vaikka paasaisit sinisenä 5 tuntia joka päivä, asia ei tule muuttumaan. Kaiken tuon energian, jonka nyt joudut käyttämään luonnehäiriöisen tyytyväisenä pitämiseen, voisit käyttää itseesi ja sen näkemiseen, mikä sinut saa hakemaan tuollaisia suhteita,kun todistettavasti parempiakin on olemassa. Eikä vika ole siinä että shit happens.
Totuus: luonnehäiriöinen ei ole kovin tietoinen itsestään, hänellä on vääristynyt ajatusmaailma. Et saa häntä itsestään tietoiseksi vaikka tekisit mitä. Mutta hän on oppinut käyttäytymään tavoilla jotka saavat muut ihmiset antamaan hänelle sitä mitä hän haluaa: olet sen varmaan huomannut koska olet 3 kertaa palannut takaisin. Joka kerta hyvä vaihe kestää vähemmän ja vähemmän. Vaikka kyseinen henkilö olisikin vain alkoholisti, alkoholistit itsessään tuppaavat olemaan häiriintyneitä, itseensä käpertyneitä ja kykenemättömiä kehittymään elleivät lopeta juomista. Lapsikin jo tietää että juoppo ei lopeta juomista jossei itse sitä vilpittömästi halua. Niin pieni prosentti juopoista paranee oikeasti, että sitä ihmettä ei kannata jäädä odottamaan.
Tiedän miltä sinusta tuntuu, ihan oikeasti tiedän. Ainoa tapa repäistä itsensä irti on ottaa vastuu itsestään, täysin. Sanotaanko näin: se että hän kohtelee sinua huonosti on hänen vikansa. Mutta se, että sinä olet jäänyt sietämään sitä tekee sinusta osasyyllisen. Sen näkeminen voi olla vaikeaa, sillä se vaatii taas kasvamista ja itsenäistymistä, mutta näin se vain on. Sinä sallit sen, joka tavalla, että hän kohtelee sinua huonosti. JOka kerta kun olet sallinut sen, hän kunnioittaa sinua vähemmän ja vähemmän.
Ei paskaan suhteeseen joutuminen ole mikään loppuelämän kestävä rangaistus, joka sinun on vaan kestettävä.
Muuta pois, varmaan pääset johonkin, etsi töitä, tee mitä vaan. Tiedän että toinen ihminen voi viedä voimat niin että ei jaksa edes töitä hakea. Siinä kohtaa voi olla vaikeaa tajuta edes sitä, miten sitten jaksaisi muuttaa pois. Sen verran on vaan jaksettava, ja sitten päätät että se on uusi alku sinulle. Jos löydät tukiryhmän, terapiaa, ehkä paikkakunnallasi on al-anon? Kunhan otat itseäsi niskasta kiinni, sillä kukaan muu ei sitä tule sinun puolestasi tekemään. Kun lähdet, otat täydellisen yhteydenpitokiellon häneen, kumminkin päin, ja pidät siitä kiinni. Et pidä yhteyttä, etkä vastaa hänen yhteydenpitoyrityksiin. Jos hän etsii heti uuden, kestä se kuin mies, ja ajattele että on se surkeaa kun ihminen ei kestä olla yksin vaan heti pitää saada joku uusi korvike tilalle.
Jos Englanti sujuu, tällä sivustolla on paljon hyvää asiaa: http://www.drirene.com/
Läheisriippuvuus on paskaa, mutta jo se on jotain kun tiedostaa olevansa sellainen, ja ymmärtää että ehkä mistään suuresta rakkaudesta ei ollutkaan kyse sinunkaan puolelta.
Kiitos TaH! olet ensimmäinen joka aidosti tuntuu käyneen saman paskan lävitse...ei minun läheisen meinaa esim ymmärtää millään miksi tästä voi olla niin vaikea lähteä jos on kerta vaikeaa ja epätyydyttävää elämää...ei monikaan ymmärrä. sain sanoistasi ja kokemuksestasi voimaa mennä eteenpäin jälleen.. tuntuu tosiaan hullulta kun järjellä ajateluna kaikki on selvää ja tiedän ettei tästä tule mitään mutta ne tunteet...ne vähäisetkin välittämisen,pettymyksen,vihan,katkeruuden,toivon tunteet,pitävät otteessa kovasti..joku saa aina hetkeksi ajatuksen päähäni että jospa se muuttuisi,tai jos annan vielä aikaa tai...jos menisimme terapiaan tai...vaikka tiedän että tämä on loputon suo ja voin itse huonosti sekä tämä vaikuttaa läheisiini kun joutuvat puolestani ressaamaan ja terveydestäni huolehtimaan,moni pelkää että sairastun henkisesti koska pää käy ylikierroksilla alituiseen ym. olenhan periaatteessa ollut yksin tässä suhteessa saamatta pahemmin vastakaikua ja tukea ym jo pitemmän aikaa,ei kait se pahempaa ole kun omilleni muutan ja saan hengittää vapaasti sentään,pelkäämättä,jännittämättä,analysoimatta kaikkea koko ajan...?? kaikella on joku tarkoitus,niin uskon... ehkä opin tästä paljonkin ja sain vanhoja haavoja korjattua vaikka uusia syntyi... kohti huomista ja vapautta siis.
Viimeisin mielikuva itselläni, tielläni eroon narsistista:
Narsisti on ihmisen kuvajainen. Hänen positiiviset tunnevaransa ovat murto-osa siitä, mitä normaalin. Hänen käyttäytymisensä on kuin heijastus ympäristöstä, pelkkää näytelmää. Se, mitä luulee rakkaudeksi ja aitoudeksi, ei sitä ole.
Hänen sisällään ei ole tuntevaa ihmistä, vaan sillä paikalla, missä pitäisi olla tunteva sydän, hänellä on kivi.
Sitä kiveä kohden häntä rakastava kumppani hamuaa tietään. Narsisti haluaa peittää sisäisen kivensä, ettei sitä nähtäisi. Jos sen näet, et tule tyytyväiseksi, koska et halua nähdä kiveä. Luultavasti aikuinen kokenut narsisti tietää tämän.
Vielä angelalle:
Uskon, että pystyt päättämään suhteen, kun olet kypsä ajatukseen. Sitä prosessia ei minun käsitykseni mukaan pysty ulkopuolinen juurikaan nopeuttamaan. Auttaa varmasti, jos järjestelet elämäsi niin, että teet itsellesi portin, josta pääset ulos suhteesta. Haluatko sitten käyttää sitä porttia, on oma asiasi.
Näin ainakin minä toimin. Edessänin on tällähetkellä avoin tie, ja sitä en kadu, että olen sen tehnyt. Sitä tietä en anna pois enää. Se on tällä hetkellä kalleinta, mitä minulla on, ja narsistin merkitys minun elämässäni selviää sitten aikanaan.