Yksi tai kaksi kirjoittajaa on toistuvasti nimittänyt Kristuksen evankeliumia tällä palstalla pahanpuhumiseksi ruotsinlapin vanhimmista.
Anteeksi nyt vain, mutta kahdesta herrasta on toinen valittava. Silloin kun uskomme Jeesuksen, me hylkäämme kaikki ihmisopit tulkoon ne mistä ilmnansuunnasta hyvänsä. Vaikka hyljätyiksi tulleen väärän opin julistajat kuinka loukkaantuisivat, emme me voi Kristuksesta luopua heitä paijaillaksemme, tai orjan osa on välittömätsti edessä.
Me saarnaamme parannusta lapinvanhimmille väärän opin julistamisesta, se ei ole pahanpuhumista, vaan todellista rakkautta heitä kohtaan.
Me Jeesukseen uskovat emme ole heitä helvettiin tuomitsemassa, ei ollenkaan, niin kuin he meille tekevät röyhkeästi, kun emme alistu heidän valtansa alle heidän orjikseen.
Me julistamme heillekin ihan tätä samaa samaa vapautta jossa itse saamme Jumalan armosta elää. Me todistamme siitä vapaudesta joka tulee Jumalalta lahjana, myös heille, jos nöyrtyvät ottamaan lahjan uskossa vastaan.
Ylpeys on este monille, armo ei tahdo kelvata. Vielä pahempi este se on jumalan kaltaisiksi yhteisössään ylennetyille, heikoille syntisille ihmisille, sellaisille jotka OVAT ITSEKIN OMAKSUNEET TÄLLAISEN ROOLIN, yksin Jeesukselle kuuluvassa seurakunnassa.
Anteeksi nyt vain, mutta kahdesta herrasta on toinen valittava. Silloin kun uskomme Jeesuksen, me hylkäämme kaikki ihmisopit tulkoon ne mistä ilmnansuunnasta hyvänsä. Vaikka hyljätyiksi tulleen väärän opin julistajat kuinka loukkaantuisivat, emme me voi Kristuksesta luopua heitä paijaillaksemme, tai orjan osa on välittömätsti edessä.
Me saarnaamme parannusta lapinvanhimmille väärän opin julistamisesta, se ei ole pahanpuhumista, vaan todellista rakkautta heitä kohtaan.
Me Jeesukseen uskovat emme ole heitä helvettiin tuomitsemassa, ei ollenkaan, niin kuin he meille tekevät röyhkeästi, kun emme alistu heidän valtansa alle heidän orjikseen.
Me julistamme heillekin ihan tätä samaa samaa vapautta jossa itse saamme Jumalan armosta elää. Me todistamme siitä vapaudesta joka tulee Jumalalta lahjana, myös heille, jos nöyrtyvät ottamaan lahjan uskossa vastaan.
Ylpeys on este monille, armo ei tahdo kelvata. Vielä pahempi este se on jumalan kaltaisiksi yhteisössään ylennetyille, heikoille syntisille ihmisille, sellaisille jotka OVAT ITSEKIN OMAKSUNEET TÄLLAISEN ROOLIN, yksin Jeesukselle kuuluvassa seurakunnassa.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Meillä on ollut täällä 12-2, henkilöä jo 5.5 vuotta toinen ja 4.5 vuotta toinen
häirikkö joskus useampiakin , ja tämä kaikki sen tähden että me emme ole saaneet
mitään apua Seurakunnalta , ainoa apu on ollut joskus kovemmat sanat mutta kukaan
ole ollut lädössä minnekään , kiitos vaan hyvist vinkeistä. kiitos Jeesus kun olet
jakasanut meidän täämösten kanssa . Jos kaikki on ruotsalaisista kiinni kysyn .?
miksi he tulevat ketunhätä kainalossa suomeen , mistä he tietävät sanan tarkkuudella
mitä me olemme tehneet tai jättäneet tekemättä , vielä he tulevat HUUTAMAAN
ONKO JUMALA ANTANUT SIIHEN LUVAN , ja onko lainkaan tiedossa miksi näin
Täällä suomessa on paremmat saarnaajat miksi ei he saa puhua vapaasti .
Siitä kun helille ilmoitetaan , nykyisin heille ei ole annettu kun jäykkää kumman
jäykkää , huutoa , itkua, ei paljon Jeesuksesta , Hänet pannaan mieluimmin
ruotsalaiseen kässä kaappiin , kenenkään kanssa ei haluta keskustella , eipä
silti , ei kai mulla hirveesti olisi asiaakaan (mutta voisi vaikka pyytää anteeks)
jos toisten puheet menee alle penkin ,menee minunkin .
Mikä sen ihanampaa olisi kun että wanhimmat ja heidän seuraajansa kääntyisivät tieltään Kristustielle. Silloin tulisi koko raamattu rakkaaksi, armosta osattomat rakkaiksi ja lihanpyhitys saisi kuoliniskun. Kiitos ja ylistys kaikuisi kaikkien huulilta kotioloissakin.
Lakisaarnat karkoittavat kauemmas, mutta rakkaus vetää lähemmäs. Aito Kristuksen rakkaus ei ole teeskenneltyjä leveitä hymyjä, etumaisia paikkoja ja kiirettä nokkamiesten kahvipöytiin. Ei, vaan se humioi arat ja sidotut, vieraantuneet ja eksyneet. Silloin ei kumarrettaisi ihmisiä, vaan kaikki valta ja kunnia ja kiitos menisi sinne mihin se kuuluukin Jeesukselle Kristukselle!
Aivan , täällä joku sanoi hyvän lauseen , ei se niin väärin ole ,vaan vaikeatajuista .
Teu mitä tarkoitat: "Ei se niin väärin ole vaan vaikeatajuista"
Kaikkein helpointa olisi, jos antaisitte kääntää silmänne oikein päin, koska vihollinen on kääntänyt ne nurin.
Tiedätkö siionkuulee, mitä on lakisaarna? Se tarvitaanjohdattajaksi Kristuksen luo surottomille ja niille, joilla on usko muuttunuttunut kuolleeksi, kuten sinullakin.
Johannes oli Jeesuksen edelläkulkija. Laestadius alkoi ensin saarmaan lakia ja sitten evankeliumia. Ei Jeesuskaan saarnannut pelkkää evankeliumia. Monet pahenivatkin hänen saarnoistaan ja sanoivat: Tämä on kovaa puhetta, kuka voi sitä kuulla." Ei jättänyt Laestadiuskaan parannussaarnaa pois. Onhan Jeesus käskenyt saarnata sitä.
Kuulijoiden joukossa on monella eri sieluntilalla olevia, joten jos saarnataan pelkästään armosta, niin syntyy vain kuollutta uskoa. Samoin rakkaus ilman totuuttaa kuten myös totuus ilman rakkautta sulkee tien taivaaseen ja avaa sen helvettiin.
Kuulosi on tosi heikko. Vaikka pyhityksestä on saarnattu, niin ei koskaan ole sanottu, että liha pyhittyisi. Lihassa asuu se henki, joka on ajettu sydämestä pois, joten ei ole mahdollista, että liha pyhittyisi. Tosin uudestiskastajat väittävät tulevansa kasteessa pyhäksi.
Jos vanhimmat kääntyisivät tiellään, niin he kulkisivat pois Kristuksesta. He ovat Kristittyjä, eli Kristuksen seuraajia, eli Jeesusta tarvitsevia.
MItä hyötyä lapinmiehille on lain saarnasta kun he kieltäytyvät tykkänään kuulemasta sitä?
Ja metka Jeesus on vanhurskaiksi tehnyt ja omikseen kihlannut, emme enää ryhdy huoriksi Mooseken petille, se on varma.
MIksi sellaiset kirjoittavat tänne ollenkaan, joilla ei ole hajuakaan kristinuskosta, ei edes sen pertusteista. Kun ihminen on noin sokea hengellisesti, on aivan samantekevää kuinka päin hänen silmänsä ovat, musta on mustaa se ei kääntelemällä valkene!
Juuri näin se on, kun "siionkuulee" todisti. Es.lest. liike on etääntynyt Kristuksesta koko sen ajan kun nykyjohto on ollut tehtävässään. Oli kamalaa kuunnella kun heidät ensimmäistä kertaa päästettiin Suomeen seurakunnan yhteyttä hajottavaa tuhotyötään teemään . Joku heistä uhosi: "Me palautamme alkuperäisen lestadiolaisuuden". Jos se heidän alkuperäinen lestadiolaisuutensa on sitä, että ihmisiltä aletaan taas repiä puseroista nappeja seuratuvissa, niin hyvästi. :-))))))
Mistä tiedät vanhinten jutut ,,eihön ne koskaan ryhdy edes juttusille .
minä en tidä minä olen 96 lähtien koettanut juttuun , 2011 :tkaan en päässyt
tulin sihen tulokseen , kuin Tuhlaaja poika , minä nousen ja käyn minu isäni
tykö , Hänellä on kyllä leipää , jota vanhimmilla ei näytä olevan ja se joka väittää
että kääntyessään he kävelisi pois Kristuksesta , ei pidä paikkansa , sillä sen
todeta muutaman sanan kuultua sillä huutoja on mullilassa ei Ruokous huneissa.
koska asia on niin että Rakkaudella voitetaan ,se mitä voitetaan .
Jos sanovat että Sakramentti on ihmistyö , minkä' ihmisen ( kasteessa lapsi
siirtyy per ke leen valtakunnasta ,Jumalan valtakuntaan näin sanoo Luther )
Kaste on alusta loppuun Jumalan työ osta nyt silmävoidetta voit tarvita
Luther , sanoo vaikka se vesi joka on aluksi kulhossa ,ei olekaan sen kummenpaa
kuin keittöpiialla tiskivesi puhtaana , Kun Jumalan sana yhdistyy Veteen niin
siitä tulee Sakramentti , ja Tämä on Jumala säätämä työ VAIKKA SEN VEDEN PAPPI SIUNAA , JA SUORITTAA MEILLE NÄKYVIN LIIKKEEIN , MUTTA SEON
JUMALAN TYÖ .Sen sovittaa sen seurakunnan usko ,USKO. kuten lapsen vanhemmat , kummit , ja muut sukulaiset .
Sillä kun kastetaan Jumalan nimeen , kastetta eivät suorita suorita ihmiset , vaan vaan Jula itse . Vaikka välikappaleena siis onkin ihmiskäsi , se on silti todella Jumalan omateko . Jokainemn voi tämän perusteella itse päätellä , että se on
paljon suuriarvoisempi teko kuin yksikään niistä, joita ihmiset ja pyhimykset ovat suorittaneet . Eiväthän mikään mikään teko voi olla suurenpi kuin Jumalan teko . Mutta nyt onkin Nykyinen Kaste tedään Jumalan numeen . kun sen sanat on
Minä kastan sinut Isän ,ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen .
Raotetaan verhoa. Kun lapiossa oli ne tömistelykokoukset, niin minä kyllä sain audienssin kahdenkeskiseen keskusteluun.
Sain sen käsityksen, että oli syntynyt väärinäsitys, joka on mahdollista selvittää.
Kerroin eräälle vanhemmalle lähetysmiehelle viestini, mutta en päässyt lauseen loppun, kun hän taputteli minua käsivarteen ja sanoi: Älä sinä kuule ajattele niin korkeita asioita, kyllä me lähetysmiehet hoidamme asiat. Että siihen malliin!
Tähänhän rikkominen ja hajotustyö juuri perustuu Lähimmäisen mitätöimiseen ja halveksimiseen.
Ennen esikoislestadiolaisuudessa on puhuttu sentään herraskrisgtillisyydestä, nyt ei mitään, vaikka on eksytty kauas metsään. Nimittäin seurakunnan palvelkutehtävään asettamista palvelijoista on kasvanut kuulijoita ylenkatsovia herroja ja kaikkitietäviä isäntiä seurakuntaan.
tunnistin , tuosta topikatin , joka repäisi tyttönsä puseron t.re eteisessä
ei tullut kysyttyä jokooli korjannut ja maksanut olimme lammilla hautajaisissa
parin kk. päästä 4 vuotta sitten , hän vielä puhui sille vähän vainaja oli hänen
tuttu , jotenkin asiat liukui kohdilleen ,ja topi kin pääsi vajaan vuoden sisällä
Paratiisiin , joka on kaikkien sielujen lepo paikka sen jälkeen sitten on TUOMIO
johon kaikki menee ja on mentävä ..
Tiedätkö siionkuulee, mitä on lakisaarna? Se tarvitaanjohdattajaksi Kristuksen luo surottomille ja niille, joilla on usko muuttunuttunut kuolleeksi, kuten sinullakin" -vain oikeaa sanomaa sanoo
Tiedänpä hyvinkin.
Tunnustan sinulle ja kaltaisillesi, etten ole suruton, vaan surullinen esikoisuuden nykytilasta.
Enkä ole kuollutkaan.
Jumalan laki on moukaroinut kovan, laki- ja tuomiohenkisen, ylpeän sydämeni. Olen saanut katsella avointa helvettiä suurten syntieni tähden. Jumalan suuresta armosta olen saanut aivan sulasta armosta uskoa todistuksen, että Jeesus on sovittanut Getsemanessa ja Golgatan kummulla minutkin, lain kokonaan rikkoneen syntisen ja näin ottanut minut takaisin Kasteeni armoliittoon.
Näin uskoen saan tunnustaa Jeesuksen Herrakseni ja kuninkaakseni. Olen puhdas, pyhä ja vanhurskas rakkaan Jeesukseni ansion tähden.
Mikään muu vanhurskaus ei Jumalalle kelpaakaan.
Usko sinäkin, ota Jeesus elämäsi Herraksi, muita herroja et sitten tarvitsekaan.
Niin pitää oleman ilo taivaassa yhdestä syntisestä, itsensä parantaa, enemmän kuin 99:stä hurskaasta, jotka eivät tarvitse parannusta. (Luuk.15) Ketkä ovat ne hurskaat, jotka eivät tarvitse parannusta? Jeesus tarkoittaa juuri näitä fariseuksia ja kirjanoppineita, jotka napisivat häntä vastaan, eivätkä pitäneet siitä, että hän söi, joi ja seurusteli syntisten kanssa.
Meidän aikamme fariseusten ja kirjanoppineiden tuntomerkki on se, että he pitävät itseänsä vanhurskaina ja jumalisina, vaikka heidän ei ole koskaan tarvinnut tehdä parannusta. Heidän mielestään on aivan oikein, että tuo katuojassa makaava, juopunut ryysyläinen tai nuo varkauteen ja huoruuteen langenneet ihmiset tekevät parannuksen. Itse he ovat kuitenkin niin pyhiä ja hurskaita, etteivät he tarvitse parannusta.
Kirkossa rukoillaan sunnuntaisin: ”Minä vaivainen, syntinen ihminen”, mutta tuo vanha synnintunnustus alkaa kuulostaa epämiellyttävältä monen kirkossakävijän, jopa pappien ja piispojen korvissa. Ajatellaan, että sellainen rukous ei ole ajanmukainen, eikä sovi meidän aikamme ihmisten suuhun. Miksi ei? Se on ihmistä loukkaava rukous, koska se pitää ihmistä syntisenä ja vaatii tunnustamaan, että ihminen on syntynyt syntisestä siemenestä, eikä ole ansainnut muuta kuin tulla iankaikkisesti heitetyksi pois Jumalan kasvojen edestä.
Näin ajattelevien ei tarvitse tehdä parannusta, mutta heistä ei myöskään koidu iloa. Taivaassa ei iloita heistä, vaikka he tunnustaisivatkin jonkinlaista uskoa, mutta heidän ei koskaan tarvitse valittaa mitään syntiä. Heillä ei ole koskaan asiaa armoistuimelle. Mitä silloin auttaa kantaa luterilaisen tai lestadiolaisen nimeä? Kuollut usko ja farisealaisuus viihtyvät kummankin nimen alla samalla tavalla, kuin ne viihtyivät Jeesuksen aikana vanhan jumalanpalveluksen nimen alla. Ei luterilaisen tai lestadiolaisen nimi tee kenestäkään autuasta.
Meidän jokaisen suurin kysymys on se, että Kristus on tullut minun elämäkseni. Kun Kristus on tullut elämäkseni, silloin olen tullut syntiseksi, armoitetuksi syntiseksi, joka uskoo syntisenä ja yrittää alituisesti vaeltaa parannuksentekijänä ja synnin poispanijana. Sellaisista Jumalan lapsista, sellaisista uskovaisista tulee aina iloa Jumalan valtakunnassa. Sen tähden sanon teille nuoret ystävät, joita täällä on monta meidän kassamme: sinun ei pidä kauhistua sitä, että joudut vikoihin että saa väärän kunnian antaa rakentaa patoja sydämesi oven eteen niin, ettet uskalla rientää eteenpäin putteinesi. Ei, sillä Jumala on rakastanut syntisiä ja rakastaa yhä edelleen. Siinä kristillisyydessä on voimaa, missä nuoret laulavat vanhojen kanssa samaa laulua: olen tässä viallinen, olen ollut valvomaton, olen puuttuvainen tässä paikassa, maailmanrakkaus tahtoo usein vangita ajatukseni, mieleni ja sydämeni. Minun tarvitsee saada anteeksi hyvin paljon. Missä se ääni kuuluu nuorten ja vanhojen suusta, siellä on elävää kristillisyyttä. Siellä ei ole pelkkää teoriaa, vaan todellista elämää.
"Meidän aikamme fariseusten ja kirjanoppineiden tuntomerkki on se, että he pitävät itseänsä vanhurskaina ja jumalisina, vaikka heidän ei ole koskaan tarvinnut tehdä parannusta. Heidän mielestään on aivan oikein, että tuo katuojassa makaava, juopunut ryysyläinen tai nuo varkauteen ja huoruuteen langenneet ihmiset tekevät parannuksen. Itse he ovat kuitenkin niin pyhiä ja hurskaita, etteivät he tarvitse parannusta."
Jönsson, tämä sopii sinulle ja kaltaisillesi kuin nenä päähän.
Siihen asti, kunnes sinun sydämesi särkyy omasta pyhyydestäsi ja toisten tuomitsemisesta, ihmispalvonnasta ja heille kuuliaisena olemisestasi. Niistä synneistä, joita teet lähimmäisiäsi kohtaan ja hengellisestä ylpeydestäsi.
Tyypillisesti kaltaisesi käyvät pöntössä ahkerasti, että kaikki näkevät sinun seuraavan kristillisyyttä, mutta kylmyys lähimpiäsi kohtaan ei tarvitse parannusta, istut parhaiden ja arvostetuimpien pöydissä ja katsot vinoon laitimaisia veljiäsi ja siskojasi.
Tämä on parannussaarna sinulle ja kavereillesi. Ota Jeesus koko elämäsi Herraksi, silloin saat aivan uuden identiteetin ja alat rakastaa uskosta osattomia ja haluat kertos kaikille ihanasta Jeesuksestasi.
Älkää viitsikö muutella nappiasiaa. Olen omin korvin kuullut kun K Luoma on kertonut kuinka uudesti heränneillä oli ollut niin suuri tuska kokouksissaan kun siellä kieltäydyttiin saarnaamasta syntiä anteeksi, niin mies oli kiemurrellut synnintuskissaan niin, että nappi pompahti irti vaatteestaan.
Kukaan ei repinyt ja tämä siis uudesti heränneissä aikaa lie 110-120 v sitten, arviolta.
Gunnar Jönsson kirjoitti, "Siinä kristillisyydessä on voimaa, missä nuoret laulavat vanhojen kanssa samaa laulua: olen tässä viallinen, olen ollut valvomaton, olen puuttuvainen tässä paikassa, maailmanrakkaus tahtoo usein vangita ajatukseni, mieleni ja sydämeni. Minun tarvitsee saada anteeksi hyvin paljon."
Kaikki on jo sovitettu. Tuo menee minusta jo hiukan tekojen puolelle, mutta kuitenkin tekojen puolelle. Kaikki on jo sovitettu, Armosta, kun vain uskomme sen. Armo ei vaadi käymään pöntössä.
Minun isältäni revittiin puseron napit esikoislestadiolaisten seuroissa Lammilla. Tällä ei ole mitään tekemistä synnintuskien eikä uudestiheränneiden kanssa. JOs tämä on iisaksonilaisten käsitys alkuperäisestä lestadiolaisuudesta, niin olkoon, sellaista lestadiolaisuus ei todellakaan ole. Hajaannuksessa tuli kiruous koko liikkeen päälle kun valtataistelusta rakkauden rikoksista ei tehty parannusta kaikken ryhmien kesken.
mitä vikaa napeissa oli? ei uskota juttua.
Puseron rintataskuissa oli läpät tuon ajan mallin mukaan, maailman koreutta.
Ei tämä mikään uskon asia olekaan, vaan tapahtunut tosiasia.
Kysymys on vain siitä rakennetaanko autuus rääsyihin tai niiden puuttumiseen, vai Jeesukseen Kristukseen. Ja Jeesuksen Kristuksen kautta Jumalaan.
Ei sellainen henkilö vielä Jeesusta tunne joka toisen vaatteisiin vahtaa. Tai yleensäkään mihinkään muuhun tästä maailmasta kotoisin olevaan. Kysymylksessähän on farisealaisuus jonka uskontunnustus kuuluu, "en ole sellainen ihminen kun nuo muut ihmiset ovat." SEllainen ihminen elää vielä valheessa eikä ole tunnut tuntemaan totuutta.
Kysymys on siis paljon vakavammasta asiasta, kun puseron napit taikka rintataskun läpät.
Tämä perinteen tähden wanhimpien saarnoja lainaileva ottaa aina E. Halmeen tai Gunnarin saarnat tikun nokkaan.
Miksi ihmeessä hän ei tartu nykyisten wanhimpien saarnoihin? Niissä, jos missään, riittää ruodittavaa ja ihmeteltävää niiden raamatun vastaisuuksien takia.
Kun niihin joku muu tarttuu, hän on hipihiljaa ja ohittaa ne. Miten kukaan voi mennä niistä ohi ja hyväksyä ne Jumalan sanana?
Oliko asialla mielenterveytensä menettänyt potilas, siis alentuneesti syntakeeton?
Koko juttu haiskahtaa cityhuhulta. Urbaanilegendalta. Jos se olisi totta, kyseessä täytyy olla hermosairas ja ylin kysymys on, ohjaattiinko hoidon pariin ja oliko siellä jo?
Tuollaisista uskonkäsityksistä, kuin tuolla napinrepijällä oli voi käyttää nimitystä muslimit. Ovat ja ovat olleet niin kaukana elävästä uskosta, kuin itä on lännestä. Eikä islamilaisuus kaukana ole wanhimmiltakaan. Kuunnelkaa tarkoin korvin heidän opetustaan. Muslimit kumartavat Mekkaan, tiukkikset Gälliin. Muslimien pukeutumissäännöt ovat piirun verran pitemmälle vietyjä kuin tiukkisten. Sama kyttätouhu, sekin pitemmälle vietynä kuin tiukkapipoilla. Jos ei lappiopille olisi vastarintaa ja saisivat rauhassa julistaa oppiaan vuosisadoista vuosituhansiin, olisi täälläkin lessuislam.
jos ihminen on menettänyt terveys ja hermot niin ei se ole islam eikä lest johtuvaa.
Terveystieto, mistä olet löytänyt tuollaista viisautta. On edesvastuutonta tulla tänne, tai mihin tahansa väittämään, ettei epäjohdonmukaisuus ja kahdenlaisen totuuden puhuminen niin elintärkeässä ja syvälle ihmiseen vaikuttavassa puheessa aiheuta mielen järkkymistä herkimmissä ihmisissä.
5 7#
Aamen. Aivan varmasti aiheuttaa järkkymistä. Herkemmät, heikot karitsaiset ovat vaarassa. Siksi laillisuus on vaarallista, ehtoineen ja waatimuksineen.
Kuuntelin hiljan lahtelaisen lähetysmiehen puhetta jossa hän todisti, ettei tämä kristillisyys ole vaatimususkoa! Näin vedätetään porukkaa. Onko harkittua vai hyväuskoisuutta sokeutta, mene tiedä!
Juuri näin nimimerkki 5+7# Maahan muuttaneiden islamilaisten mieliåpiteisiin ei kannata kamalasti panostaa. Mutta jos ihminen on niin ontuva ettei tiedä onko hän tullut uskosta vanhurskaaksi, vai omista teoistaan, (siis parannuksistaan ja katumuksistaan, yhdistettynä anteeksianmiosiin saarnaajilta), niin vaikeata on elämä ja ristiriitaista.
Mikäli ihminen ei ole 100%:sti Kristuksen vanhurskaudessa, niin hän on aina tuuliajolla, ja ihmisten ristiriitaisten mielipiteiden ja tulkintojen varassa, enemmän taikka vähemmän.
Lainaus ylempää viestiketjusta:
"Meidän aikamme fariseusten ja kirjanoppineiden tuntomerkki on se, että he pitävät itseänsä vanhurskaina ja jumalisina, vaikka heidän ei ole koskaan tarvinnut tehdä parannusta.
Heidän mielestään on aivan oikein, että tuo katuojassa makaava, juopunut ryysyläinen tai nuo varkauteen ja huoruuteen langenneet ihmiset tekevät parannuksen. Itse he ovat kuitenkin niin pyhiä ja hurskaita, etteivät he tarvitse parannusta."
Pelkkä ulkoa opittu fraasi, vailla todellisuuspojaa tai raamatullisia perusteita.
__________
***) Meidän aikamme fariseukset ovat ihan samalaisiaia kun Jeesuksenkin aikana olivat, eli hyvin tarkkoja lain käskyjen täyttämisessä, tarkkoja ja pedanttisia elämässään.
Friseukset kuurnitsevat hyttysetkin, löytääkseen vikaa muista ihmisistä ja pyhyyttä itsestään. Fariseuksille synti tarkoittaa sitä, että se on toisissa ihmisissä, välineissä kodeissa ja vaatteissa, synti luo fariseuksille hekumallisen tilaisuuden, vertailla omaa pyhää ylivertaisuuttaan muihin
ihmisiin nähden. "Minä kiitän sinua etten ole sellainen kun nuo muut ihmiset,
- väärä ja huorintekijä ..."
Kaikki rehelliset kristityt ja suruttomatkin tiedämme sen, että esikoilsestadiolainen on aivan yhtä syntinen ihminen kun kaikki muutkin ihmiset ovat, - hän vain turvautuu omiin pesu- ja peittelymenetelmiinsä.
Jumalan armo Jeesuksessa kristuksessa, joka lahjaksi annetaan ja tekee syntisestä uskon kautta vanhurskaan, ...
... ei useinkaan kelöpaa esikoislestadiolaiselle, vaan hän jää hyvin ikävällä tavalla omanvanhurskauden rakentajaksi lopuksi ikäänsä.
Juuri tähän liittyy tuo vertailu muihin ihmisiin ja uskoviin, sekä muiden ihmisten syntikyttänä toimiminen, - haukan tavoin tarkkasilmäisenä. He unohtavat kytätessään tykkänään sen, että Jeesus on tehnyt omistaan uskon kautta vanhurskaita, eikä vanhurskaita voi kukaan ihminen enää syyttää yhtään mistään!!! Ei itse pirukaan saatikka esikoislestadiolainen.
Näitä asioita tulisi saarnatuoleista kirkastaa eikä Raamatun vastaista seurakuntaoppia joka tekee kuulijoista farisealalsia vertailijoita ilman Kristusta joka tekee syntiset vanhurskaiksi, - USKON kautta.
Oi kiitos Herralle tästä selkeästä opetuksesta!
Näin ollen emme esikoisina saa mennä muiden kristinuskoisten, jotka tunnustautuvat Jeesuksen seuraajiksi, tuomariksi! Jumala sanassaan on ehdottomasti kieltänyt sen. "Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi, sillä, millä tuomiolla tuomitsette, sillä teidät tuomitaan!" Tämä on Jumalan sana! Ja koskee myös esikoisia.