Muistaako kukaan mikä oli kirkkoneuvoston kanta kirkon jäsenmäärän kehitykseen. Muistelen, että vuonna 2010 kirkkoneuvosto arvioi, että evl kirkon jäsenmäärä vuonna 2025 on 64 %. Olen joskus nähnyt tämän arvion, mutta en muista missä. Onko kenelläkään tietoa?
kirkkoneuvoston kanta kirkon jäsenmäärän kehitykseen
jack2012
28865
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Kyseinen kohta löytyy kirkon strategiamietinnöstä 2015. Siinä todetaan, että jos eroaminen jatkuu samalla vauhdilla kuin vuodesta 2003, kuuluu kirkkoon vuonna 2025 enää 67% kansasta. Mainittiin myös, että kirkon jäsenmäärä on silloin noin 3.8 miljoonaa. Pienellä jakolaskulla tästä päästään vajaan 5.7 miljoonan väkilukuun eli vajaat 1.9 miljoonaa ei kuulisi silloin kirkkoon.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirkosta_eroaminen_Suomessa#Kirkosta_eroamisen_suunta
Kirkkoneuvosto on seurakunnan toimeenpaneva elin, jota johtaa kirkkoherra. En muista mitään selontekoa, jolla tutkitään nimenomaan vuotta 2025. Ilmeisesti tarkoitat Kirkkohallituksen kirkon strategian seurantaryhmälle
toimeksiantoa tulevaisuusselonteon laatimiseksi, joka sai nimen Kirkko 2020. Sen tarkastamaton versio löytyy http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/3837DC6FD4244BDCC22577A50043E500/$file/Tulevaisuusselonteko_täysistunnolle_21092010[1].pdf
Kiitos, nyt löysin tuon mietinnön, laadittu vuonna 2007. Siitä osa alla, suoraan kopioituna. Mielenkiintoista, miten kirkkoneuvosto on jo vuonna 2007 nähnyt jäsenkadon noinkin tarkkaan. Sinänsä, jäsenkato on suurempaa, kuin strategiamietinnössä kirjoitetaan. Kirkkoneuvosta voisi nyt rukoilla jäsenmäärän kasvun puolesta, niin kyllä se siitä. Tai, onhan se varmaan rukoillutkin tämän 6 vuotta, mutta se voisi rukoilla vielä enemmän.
Kirkon jäsenet
Kirkkoon kuuluvien osuus väestöstä on laskenut viimeisten 25 vuoden aikana runsaat seitsemän prosenttiyksikköä. Jos kehitys jatkuu samanlaisena seuraavan neljännesvuosisadan, vuonna 2030 kirkkoon kuuluisi kolmen neljäsosaa väestöstä (75 %). Tilastokeskuksen väestöennusteeseen suhteutettuna jäseniä olisi tällöin 4 260 000, mikä merkitsisi jäsenmäärän vähenemistä noin sadalla tuhannella hengellä. Jos taas kirkkoon kuuluvien osuus vähenee vuosittain saman verran kuin on tapahtunut vuodesta 2003 lähtien, seuraavien 25 vuoden aikana kirkkoon kuuluvien osuus laskee 15 prosenttiyksikköä. Kirkkoon kuuluvia olisi tällöin kaksi kolmasosaa väestöstä (67 %) ja jäsenmäärä 3 800 000, mikä tarkoittaisi jäsenmäärän laskua yli puolella miljoonalla. Jos jäsenistöä koskevassa ennusteessa otetaan huomioon se, että valtaosa kirkosta eronneista on nuoria aikuisia ja että pelkästään 18-vuotiaiden ikäluokasta kirkosta eroaa neljä prosenttia, kirkkoon kuuluvien osuus voi laskea kiihtyvällä vauhdilla. Tähän vaikuttaisi kastettujen osuuden pieneneminen kun yhä useammasta pariskunnasta kumpikaan ei kuulu kirkkoon eikä lasta voida kastaa.
Kirkkoon kuuluvien osuuteen ja kirkon jäsenmäärään vaikuttaa myös maahanmuuttajien määrä ja tausta. Tilastokeskuksen väestöennusteessa nettomaahanmuuton odotetaan olevan 10 000 henkeä vuodessa. Vuoteen 2030 mennessä se tarkoittaa 250 000 uutta maahanmuuttajaa. Jos tämä joukko koostuu valtaosin sellaisista henkilöistä, jotka eivät Suomeen muuttaessaan kuulu
eivätkä liity luterilaiseen kirkkoon, on kirkkoon kuuluvien prosenttiosuus arvioitava edellisissä skenaarioissa esitettyä pienemmäksi. Kun maahanmuuttoon tulee enenevässä määrin vaikuttamaan työvoiman tarve, tulevat maahanmuuttajat sijoittumaan kasvukeskuksiin ja niiden läheisyyteen. Tämän seurauksena etninen ja uskonnollinen monimuotoisuus tulee näillä alueilla merkittävästi lisääntymään. Samalla Suomen uskonnollinen kenttä polarisoituu yhä enemmän. Pohjoisempi Suomi edustaa melko perinteistä ja homogeenista uskonnollista kenttää, kun taas eteläinen Suomi on yhä monikulttuurisempi ja -uskontoisempi. Viimeisen neljännesvuosisadan aikana kastettujen osuus syntyneistä on laskenut runsaat kuusi prosenttiyksikköä (91,8 % vuonna 1980 ja 85,6 % vuonna 2005). Lasku on prosenttiyksiköissä hieman maltillisempaa kuin kirkkoon kuuluvien osuuden lasku samana tarkastelujaksona ( – 6,2 %). Kastettujen osuuden lasku on kuitenkin kiihtynyt 2000-luvulla. Vuodesta 2000 vuoteen 2006 kastettujen osuus syntyneistä on vähentynyt 4,6 prosenttiyksikköä. Lasku on yli puolet nopeampaa kuin kirkkoon kuuluvien osuudessa tapahtunut väheneminen. 2000-luvun trendillä
kastettujen osuus syntyneistä vähenisi vuoteen 2030 mennessä peräti 18 prosenttiyksikköä. Tämä jyrkentäisi entisestään kirkkoon kuuluvien osuudessa tapahtuvaa laskua
Kiitos C:= tuosta linkistäsi.
Sen mukaan kirkko ennakoi kirkon jäsenmäärän olevan vuonna 2020 vain 64 %. Lasku olisi 8 vuodessa 12 %-yksikköä. Eli lasku kiihtyisi entisestään. No, pakkohan se on uskoa, kun ovat varmaan rukouksissaan saaneet tuon vastauksen.
Tuo 2007 laadittu raportti on jo reippaasti vanhentunut ja kirkon tulevaisuus on oleellisesti synkentynyt.
Jo lyhyt vilkaisu http://eroakirkosta.fi/static/ek-tilastot/ ja siinä oleviin pylväisiin osoittaa, minne kirkko on menossa.
Vuoden 2007 jälkeen on syntynyt uusi ja voimistuva ja kirkon kannalta hyvin ikävä trendi, nimittäin se, että yhä useampi kirkkoon kuuluva pari jättää lapsensa liittämättä kirkon jäseneksi.
On hyvin todennäköistä että jo 20 vuoden kuluttua kirkkoon kuuluu alle puolet suomalaisista.
Kun jo paljon ennen sitä tullaan puhumaan kirkon asemasta ja kirkon etuisuuksien riisumisista, niin yhä suurempi osa ”herätetään” pohtimaan kirkkojäsenyyttään.
” Jos jäsenistöä koskevassa ennusteessa otetaan huomioon se, että valtaosa kirkosta eronneista on nuoria aikuisia ja että pelkästään 18-vuotiaiden ikäluokasta kirkosta eroaa neljä prosenttia, kirkkoon kuuluvien osuus voi laskea kiihtyvällä vauhdilla. Tähän vaikuttaisi kastettujen osuuden pieneneminen kun yhä useammasta pariskunnasta kumpikaan ei kuulu kirkkoon eikä lasta voida kastaa.”
” Kastettujen osuuden lasku on kuitenkin kiihtynyt 2000-luvulla. Vuodesta 2000 vuoteen 2006 kastettujen osuus syntyneistä on vähentynyt 4,6 prosenttiyksikköä. Lasku on yli puolet nopeampaa kuin kirkkoon kuuluvien osuudessa tapahtunut väheneminen. 2000-luvun trendillä
kastettujen osuus syntyneistä vähenisi vuoteen 2030 mennessä peräti 18 prosenttiyksikköä. Tämä jyrkentäisi entisestään kirkkoon kuuluvien osuudessa tapahtuvaa laskua.”
Ja kyllähän kirkon kriisitietoisuus on ”kohentunut” vuodesta 2007 merkittävästi.
Ja kyllähän siellä myös ymmärretään, ettei juuri mitään ole tehtävissä ja siksi tuskin satsataan kovinkaan paljon resursseja kehityksen kääntämiseksi kirkon kannalta myönteisempään suuntaan. Siellä myös ymmärretään, että voimakas satsaaminen evankeloimiseen vain herättäisi suurta närää ja itse asiassa vain kiihdyttäisi erot uudelle tasolle.
Veikkaan että moni kirkon virassa oleva lähinnä odottelee että pääsisi eläkkeelle koska jatkuva kriisikokouksissa istuminen ei oikein ole kivaa…
Eli: Hyvin menee ja kohta menee vielä paremmin!
Erittäin Hyvää Uutta Vuotta!
Kriisitietoisuus on tosiaan noussut. Nyt ei enää näy mitään kuvitelmiakaan tasaisesta jäsenmäärästä saati kasvusta. Eri skenaariot lähtevät siitä, miten nopeasti lasku etenee.
Merkille pantavaa on esimerkiksi eroaallon leviäminen -- ei siirtyminen -- pienemmille paikkakunnille. Kyseessä ei ole mikään ohimenevä aalto, vaan lasku on jatkuvaa ja laajentuvaa. Samoin ainakin korona oli sellainen musta joutsen, jota ei pystytty ennakoimaan, ja joka ei sekään näytä tuottaneen mitään pysyvää muutosta.
"vuonna 2030 kirkkoon kuuluisi kolmen neljäsosaa väestöstä (75 %). Tilastokeskuksen väestöennusteeseen suhteutettuna jäseniä olisi tällöin 4 260 000, "
Tasi tulla vuosi 2030 vastaan vähän nopeamin mitä kirkko arveli.
Minä tunnen kuinka vauhti9 kiihtyy...
Vapaa-ajattelijoilla+vauhti+kiihtynyt,+eronneita+40%+vain+kymmenessä+vuodessa.
Kriisitietoisuus on tosiaan noussut. Nyt ei enää näy mitään kuvitelmiakaan tasaisesta jäsenmäärästä saati kasvusta. Eri skenaariot lähtevät siitä, miten nopeasti lasku etenee.
Merkille pantavaa on esimerkiksi eroaallon leviäminen -- ei siirtyminen -- pienemmille paikkakunnille. Kyseessä ei ole mikään ohimenevä aalto, vaan lasku on jatkuvaa ja laajentuvaa. Samoin ainakin korona oli sellainen musta joutsen, jota ei pystytty ennakoimaan, ja joka ei sekään näytä tuottaneen mitään pysyvää muutosta.
Mikä sinua harmittaa valtionkirkon romahduksessa?
Vajareista tuossa kyse
Jos sekä uskonnot että vapaa-ajattelijain liitto ry katoaisivat, olisitko tyytyväinen?
Aika+heikosti+kirkon+tiedoitus+asian+tiesi,+tai+ennusti.+Kyllä+kaikki+merkit+viittasivat+siihen,+että+vaikkapa+nyt+saavutettu+66,6%+osuus+kirkkoon+kuuluvista+tulisi+eteen+20-luvun+alussa.+Ei+suinkaan+vasta+2030.
Sodan+jälkeen+syntyneet+suuret+ikäluokat+alkavat+pian+olla+kasikymppisiä.+Kuolema+alkaa+korjata+satoa,+heidän+kirkkoon+kuuluvuutensa+on+huippuluokkaa,+n.+80%.+Ja+kasteprosentissakin+on+edelleen+laskunvaraa.
Noinhan se on. Tilastokeskus voisi oikeastaan laskea ihan ennusteenkin.
Tai oikeastaan ajattelen, että ennuste on jo olemassa, mutta sitä ei ole julkaistu. Ei kai ole kovin kummoinen koodi ajatella reilua sataa ikäluokkaa ja vetää siihen jotain parametrejä, "jos vanhemmista toinen kuuluu kirkkoon, lapsi kastetaan todennäköisyydellä X", "23-vuotias eroaa kirkosta todennäköisyydellä Y" jne.
Jeps, on itsestäänselvää, että kirkolla on lukuisia skenarioita omien strategiapelien seurauksena.
Mutta eihän saa huutaa sutta... eikä tietenkään luoda tappiomielialaa, joka voisi vain nopeuttaa virtaa kirkosta poispäin.
Mutta kun kirkon talous vain muutaman vuoden kuluttua tulee heikkenemään selvästi nykyistä nopeammin, tulee kirkon kannalta ikäviä uutisia aivan liian usein.
Silloin moni kirkkoon passiivisesti kuuluva saattaa aktivoitua...
Ans kattoo - ja hieman auttaa...
Talousjuttu ei ole itsestäänselvä. Jos nimittäin sote-uudistus toteutuu siten kuin hallitus oletettavasti haluaa, muttuu kuntaveron veropohja. Se taas tuo ehkä 50 miljoonaa euroa vuodessa lisää rahaa kirkolle varsin huomaamatta. Se vastaa vuosien kirkollisveron vähenemää, siis siirtää kelloa vuosilla taaksepäin.
Nyt olisi aika markkinoida sen puoelesta että hautaaminen siirtyy sotealueiden vastuulle, jolloin kirkon talousapua voidaan pienentää.
Voitko avata tuota veropohjan muutosta lisää? Jos kirkko saa 50 miljoonaa lisää, mistä se otetaan pois?
Juttu on vähän pitkä, selitetty tässä: https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2021/06/23/sote-uudistus-ja-kirkollisvero/
Ja tuo on siis pois kirkollisveronmaksajien taskuista.
Eli kirkollisvero maksetaan valtionverosta, ei bruttopalkasta? Ja kun valtionverotuksen osuus lisääntyy (ja kunnallisveron osuus vähenee), kirkon osuus lisääntyy.
Eli kirkollisveron prosentti pysyy ennallaan, mutta maksettava summa kasvaa, koska se on osa valtionverotusta, ja maksetuista veroista entistä suurempi osuus on valtionverotusta?
Kirkollisvero+maksetaan+palkasta+ihan+kuten+muutkin+verot.+Tällä+hetkellä+maksat+veroa+kunnalle,+valtiolle+ja+mahdollisesti+seurakunnalle.
Älkää olko huolissanne. Tulevaisuuden kirkkoja kutsutaan moskeijoiksi ja niiden lukumäärä kasvaa. Kaikki kulut maksaa valtio: imaamien palkat, Koraani koulujen kulut ym.
Meinaatko, että kun yhdestä pahasta päästään,
niin toinen tulee tilalle
Niin että jos oluenjuonnin lopettaa, ei voi tulla raittiiksi vaan sitten siirtyy viinaan? Miksi näin?
Tasaantukaa kuuntelemalla uusi laulu:
https://youtu.be/ZkgbWN9CvIA