Ateismin fundamenttien todenperäisyys?

''Uskonpuute jonkin asian olemassa olemattomuuteen ei tee siitä faktaa.''
Jep, siksi sinun uskonpuutteesi jumalien olemassaolemattomuuteen ei tee jumalista faktaa.

"Puuttuuko ateismista evidenssi?"

Ei puutu. Eikä se tarvitse evidenssiä.

"Millä ateismi on määrittänyt käsitteen Jumala? Tekeekö sen jokainen ateisti omalla tavallaan ja omista lähtökohdistaan käsin?"
Minun ymmärtääkseni jokainen ateisti määrittelee tosiaan ihan itse mihin hän ei usko, kun on uskomatta jumaliin.

En tiedä ketään, joka olisi väittänyt ateismia tieteeksi. Ateistien enemmistö ei käsittääkseni anna ateismille myöskään filosofian statusta.

"Uskonpuute jonkin asian olemassa olemattomuuteen ei tee siitä faktaa."

Pelkkä uskominen jonkin asian olemassaoloon ei tee siitä faktaa.

>>>Eräs ateismin argumentaatiovirhe on esim. luonnonlakien yhteydessä mainittu lause, että ne eivät todista Jumalan olemassaoloa.

Argumenttivirhe sulla on housuissas.
Koko juttusi on yksi giganttinen argumenttivirhe.

Niin, millä todistetaan olematon olemattomaksi? Tai olevaksi? Näihin kun joku keksisi vastauksen.
Ateisteilla ei ole mitään tarvetta osoittaa omien olettamuksiensa todenperäisyyttä. usko pois. Miksi olisi? Sinä saat aivan rauhassa uskoa jumalaasi ja rukoilla vaikka päivät läpeensä. Mutta kun tulet tänne väittämään minulle että olen omien olettamuksieni kanssa väärässä, niin silloin sinä olet se joka joutuu todistelemaan väitteitään.

"Mitkä siis ovat ne välineet ja menetelmät, joita käyttäen ateistit ovat päätyneet päätelmäänsä Jumalan eksistenssin olemattomuudesta?"

Minä en usko jumalan olemassaoloon siksi ettei minulla ole mitään syytä uskoa jumalan olemassaoloon. Toistan, ei mitään syytä.

Ateismi on vastaus teistisiin väitteisiin jumalien oleamssa olosta, joka tarkoittaa sitä ettei ateismi taikka ateisteilla ole mitään syytä määritellä jumalia yhtään mitenkään.
Se kuka määrittää jumalat ja niiden ominaisuudet ovat uskonnolliset henkilöt jotka pyrkivät argumentoimaan kyseisen olennon olemassaolon puolesta.
Mikä tarkoittaa myös sitä että uskonnolliset henkilöt ovat asemassa jossa heidän on kyettävä osoittamaan oman uskomuksensa olevan todellinen, ennen kuin kenelläkään on mitään perusteltavissa olevaa syytä hyväksyä että kyseinen uskomus on tosi.

Se että ei hyväksy näitä väittämiä ei tarkoita väitteen tekemistä jonka mukaan jumalien olemassaolo on mahdotonta, vaan näiden perustelujen hyväksymättä oleminne tarkoittaa sitä että katsoo kyseisen käsityksen olevan joko väärässä taikka että todisteet sen puolesta ovat riittämättömiä.

Tämä tarkoittaa myös sitä että ateismi ei ole lähtökohtainen olettamus, se on lopputulos johon joku on päätynyt sen tuloksena etteivät argumentit ja esitykset joita jumalien olemassaolon puolesta annetaan ole riittävän vakuuttavia.
Tämä ei ole väitteen tekemistä sen puolesta että kaikki uskonnolliset käsitykset ovat välttämättömästi väärässä ja että jumaline olemassaolo on mahdotonta, vaansen sijaan tämä on vaade lisätodistesita ennen kuin jumalien olemassaolosta voi vakuuttua.

Jos näitä lisätodisteista ei kykene antamaan, niin silloin epäusko näitä väittämiä kohtaan on ainoa perusteltavissa oleva asema jonka voi omata ja niinpä ateismista tulee välttämätön sivuseuraus kykenemättömyydesta osoittaa jumalien olemassaolo.

Minä ateistina kyllä uskon, että uskovaisilla on jumalia. Suunnilleen jokaisella heistä ja omanlaisensa. Jostain syystä aina muistuttavat kovasti uskovaista itseään.