Nikamamurtuman parantuminen?

Mulle kävi samallalailla kun tipuin katolta viime syyskuussa. Sattu olemaan vielä samat nikamat kuin sinulla! :o Itselläni toipuminen on vieläkin vaiheessa ja kipuja tuntuu ja tulee tuntumaan lääkärien mukaan vielä vuosia. Sairaslomaa olen saanut puolivuotta. Tsemppiä sinulle!

Vesiliikuntaa ja riittävästi D-vitamiinia ja magnesiumia.

Minulta murtui rintarangasta 10 ilmeisesti okahaarake. Epäilyttää, näkyikö kuvassa edes kaikki mahdolliset murtumakohdat, kun alalantiossakin aristaa. Ei tosiaan lääkäri sanonut onko kyseessä okahaarake vai mikä, mutta niin nyt oletan (kaipa olisi halvaus seurannut jos enemmän olisi murtunut). Aika hyvin tässä jo pärjään, kaksi ja puoli viikkoa kulunut kaatumisesta. Selkä vain väsyy jalkeilla ollessa aika herkästi.
Ei olisi millään haluttu kuvata sitä. Lopuksi täytyi pyytää röntgenkuvausta. Sitten tuli puolitoista kuukautta sairauslomaa. Ja pääasia että sai vähänkin tietää mitä on tapahtunut selälle.

Dodiid. Murtumien puolivuotispäivää tuli juhlittua kaatumalla, mutta tällä kertaa saatiin vain nilkka sijoiltaan. Selkä kesti tyylikkään voltin kierteellä.
Taannoinen lentomatka sujui reippaalla sekakäytöllä, voimistelulla ja hampaiden puremisella. Pitkät kävelylenkit ja seisominen käyvät edelleen selän päälle. Kipu tuntuu erityisesti iltaisin, jolloin nukkumaanmeno on auts, outs, p€rkele -painotteista. Lääkärin mukaan täydellinen paraneminen kestää ainakin vuoden verran.
Ensimmäiset työpäivät menivät lähinnä lääkehuuruissa, sitten kunto koheni eikä tarvinnut enää rouskuttaa kuin Buranaa.
Tsemppiä kaikille selkävaivoista kärsiville!

Syöthän D-vitamiinia?

C-vitamiinia?

Ovat ehdottomia luuston rakentajia.

Jos nöistä on puutetta, niin parantuminen kestäääää

Yhdellä lapsella murtu ihan toisen lasen pienestä potkusta reisiluu udelleen.

Siis terve reisluu ei todellakaan mistään porkusta murru, vaan kovassa liikenneonnettomuudessa.

Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi helsinkiläislasten luunmurtumat ovat selvästi lisääntyneet. Luuston haurastumisen syynä on D-vitamiinin puutos.

Dosentti Outi Mäkitie ennustaa, että osteoporoosista on tulossa merkittävä lastensairaus. Hänen mukaansa helsinkiläislapsista noin puolella on vakava D-vitamiininpuutos jo vastasyntyneenä.

Mäkitien arvelee myös, että Suomessa on suuri joukko nuoria aikuisia, joilla on merkittävä riski sairastua osteoporoosiin jo ennen keski-ikää.

Hauras luusto on riskitekijä osteoporoosin lisäksi myös varhaiselle nivelrikolle ja muille tuki- ja liikuntaelinsairauksille.

Ympärivuotisen ja riittävän D-vitamiinin lisäksi luuston normaali kehitys vaatii liikuntaa.

D-vitamiini on erittäin halpaa.

Suomessa auringonvaloa on riittävästi D-vitamiinin valmistukseen vain toukokuun alusta elokuun loppuun eli kun UVB-indeksi on vähintään 3. Joskus lähes koko kesä on niin pilvinen, kylmä tai sateinen, että pelkästään auringosta on vaikea saada riittävästi D-vitamiinia. Auringosta saat D-vitamiinia, mutta vain silloin kun varjosi on lyhyempi kuin sinä itse. Siis lyhyen aikaa keskipäivällä, noin kello 10-16 vähintään kädet ja jalat paljaina 30 minuuttia päivittäin.

http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf

Kannattaa seurata D-vitamiiniasioita Lääkäri Matti Tolosen sivuilta, vaikka ei hänen mainostamiaan vitamiineja söisikään.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/D3.htm

Putosin istuvilleen ja seurauksena oli lanneranka ykkösen murtuma. Tohtori sanoi että paraneminen kestää puolisen vuotta. Pari viikkoa meni Panacodin voimalla mutta nyt 4 kk kuluttua olen käynyt kuntosalilla vahvistamassa jalkojen ja selän lihaksia varovasti. Lisäksi sauvakävely on ollut eduksi

Ensinnäkin potilaalle ei saa väittää ettei selkäsi ole murtunut . Kun se on kuvattu . Mutta kuvan katsoja on ehkä puuttunut ?

Porvoon hoitolinja on huumaus ruiskuja muutama iso hampaidenpesun sekaankin . Ja ulostus BURANARESEPTIN KAA ! Ei uskoisi suomen n ,s Sairaalaksi ikipäivänä !

Tässä on taas esimerkki pappasta joka ei usko mitä toiset sanoo. Olen käynyt salilla kymmeniä vuosia mutta sitten tuli vuoden tauko vakavan sairauden takia. Pari kuukautta ehdin käydä ja menin kokeilemaan miltä maastaveto tuntuu. Laitoin liian paljon rautaa ja yksi nikama murtui. Nyt on rollaattori käytössä jonka kanssa pääsen kulkemaan lyhyitä matkoja. Kivut ovat kyllä sitä luokkaa että ei pysty sanoin kuvaamaan sitä. Ja kaikki tuttavat sanoivat että aloita sitten ihan kevyesti muutaman kuukauden ajan. Kyllä nyt hävettää ja harmittaa.