Kuntien sote-uudistus imuroi sosiaali- ja terveyspalvelut
Hallituksen uusissa sote-linjauksissa sosiaali- ja terveyspalvelut määritetään perustasoksi, jolla on päävastuu kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä erityistasoksi, johon kuuluu hallinnosta vastaava erityistaso (erva), johon kuuluu viisi erityisaluetta.
Ervan tehtäviä ei ministeriön paperissa kuitenkaan ole määritelty sen tarkemmin. Yleisesti vain todetaan, että se huolehtii alueen koordinaatiosta, ohjauksesta ja työnjaon sopimisesta sote-alueiden ja "vahvojen peruskuntien" kesken. Sairaanhoitopiirien korvaamisesta ei siitäkään ole saatavilla tarkempaa tietoa toistaiseksi.
Sote-linjauksien toteutuessa pienet kunnat liitetään pakolla sote-alueisiin, jotka ovat 20 000 - 50 000 asukkaan suuruisia. Samalla pieniltä, alle 20 000 asukkaan kunnilta poistuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu eli ne eivät voi itse vastata sosiaali- ja terveyspalveluista. Tällaisia kuntia on nyt 38 kuntaa.
Kunnat joutuvat hankkimaan tarvitsemansa palvelut naapurikunnasta tai alueen "keskuskunnasta".
Käytännössä tämä kokonaisuus merkitsee sitä, että kuntien oma budjetti- ja päätösvalta siirtyy toisaalle, aluehallintoon, jossa kunnalla on edustaja. Kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus eivät voi enää päättää näistä asioista uudistuksen jälkeen. Maksuvelvoite kuitenkin jää kunnille.
Yli 50 000 asukkaan kuntia on Suomessa vain yhdeksäntoista.
Hallituksen uusissa sote-linjauksissa sosiaali- ja terveyspalvelut määritetään perustasoksi, jolla on päävastuu kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä erityistasoksi, johon kuuluu hallinnosta vastaava erityistaso (erva), johon kuuluu viisi erityisaluetta.
Ervan tehtäviä ei ministeriön paperissa kuitenkaan ole määritelty sen tarkemmin. Yleisesti vain todetaan, että se huolehtii alueen koordinaatiosta, ohjauksesta ja työnjaon sopimisesta sote-alueiden ja "vahvojen peruskuntien" kesken. Sairaanhoitopiirien korvaamisesta ei siitäkään ole saatavilla tarkempaa tietoa toistaiseksi.
Sote-linjauksien toteutuessa pienet kunnat liitetään pakolla sote-alueisiin, jotka ovat 20 000 - 50 000 asukkaan suuruisia. Samalla pieniltä, alle 20 000 asukkaan kunnilta poistuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu eli ne eivät voi itse vastata sosiaali- ja terveyspalveluista. Tällaisia kuntia on nyt 38 kuntaa.
Kunnat joutuvat hankkimaan tarvitsemansa palvelut naapurikunnasta tai alueen "keskuskunnasta".
Käytännössä tämä kokonaisuus merkitsee sitä, että kuntien oma budjetti- ja päätösvalta siirtyy toisaalle, aluehallintoon, jossa kunnalla on edustaja. Kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus eivät voi enää päättää näistä asioista uudistuksen jälkeen. Maksuvelvoite kuitenkin jää kunnille.
Yli 50 000 asukkaan kuntia on Suomessa vain yhdeksäntoista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nyt nenät ennakkoluulottomasti Iisalmen suuntaan!
Kahtokaapa mihin päin ne nenät ovat, kun uusi valtuustokausi alkaa. Koko vain entinen Oulun läänin eteläosa yhteen. siitähän se hyvä pakka tulloo, onhan silloin kumppaneina kriisiityviä kuntia. Voi harmi, ettei sitä selvitystä tehty. kyllän jo järkikin sanoo, missä päin on taloudellisesti, tuotannollisesti, alueet, joista on kansanedustajia vaikuttamassa maamme kehitykseen jne.
kuntalaiset tukekaa vain enempi tätä sanosko hyvä-veli järjestöä, niin kaikki menee hyvin. Kyllä aika vielä näyttää. ja laguna, sen voi jo unohtaa. sillä älkää enää antako kusettaa ja tärvätä verorahoja. niille on tosiaan parempaa käyttöä.