Täsä säätiölakiuudistuksessa halutaan selventää säätiön liiketoiminnan harjoittamista entistä selkeämmin
http://www.om.fi/Etusivu/Valmisteilla/Lakihankkeet/Yhtiooikeus/1274105744409
Harjoittavatko säätiöt liiketoimintaa? Eikö liiketoimintaa varten perusteta firma?
Ovatko verolait erilaiset firmoilla ja säätiöiden liiketoiminnalla?
http://www.om.fi/Etusivu/Valmisteilla/Lakihankkeet/Yhtiooikeus/1274105744409
Harjoittavatko säätiöt liiketoimintaa? Eikö liiketoimintaa varten perusteta firma?
Ovatko verolait erilaiset firmoilla ja säätiöiden liiketoiminnalla?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Voimassa olevassa säätiölaissa säädetään liiketoiminnan harjoittamisesta näin:
"8 a § (13.7.1964/400)
Säätiö älköön harjoittako muuta liiketoimintaa kuin sellaista, joka on sen säännöissä mainittu ja joka välittömästi edistää säätiön tarkoituksen toteuttamista."
Monet yleishyödylliset yhteisöt (säätiöt ja aatteelliset yhdistykset) harjoittavat liiketoimintaa perustoimintansa rahoittamiseksi. Säätiölain uudistushankkeeen eräänä tavoitteena onkin liiketoiminnan harjoittamisen salliminen nykyistä selkeämmin.
Yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksesta voit katsella tarkemmin vaikkapa täältä:
http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Usein_kysyttya/Yleishyodyllisten_yhteisojen_verotus__us(15125)#Onkoyleishydyllinenyhteisvapautettutuloverostakokonaan
Säätöt ja yksityisyritykset ovat siis keskenään kilpailijoita lain tultua voimaan. Mitä EU sanoo tähän.
Onko lakimuutos jostain erityisestä syystä juuri nyt ajankohtainen?
Säätiöt ja yritykset kilapailevat jo nyt keskenään niillä alueilla, joilla säätiöt saavat harjoittaa liiketoimintaa. Toki nämä alueet lisääntyvät, jos lainuudistus toteutuu.
EU:n komissiossa on harkittu ylikansallista EU-säätiölainsäädäntöä ja valmisteltu aiheesta perusasiakirjoja, mutta toistaiseksi lainsäädäntöesitystä ei kuitenkaan ole tehty. Säätiölainsäädäntö kuuluu siten tällä hetkellä kokonaan kansalliseen lainsäädäntövaltaan. Lakimuutoksen tarpeelle ei tietääkseni ole muuta syytä kuin se, että voimassa oleva laki on vuodelta 1930 ja pelkästään ikänsä vuoksi on jo uudistusvuorossa.
Aina voi perustaa uuden säätiön entisten siipien suojaan (ketjuttaa) ja harjoittaa liiketoimintaa mahtavilla liikevoitoilla ja edullisilla veroilla. Sitten vaan voitelemaan poliitikkoja sopeaksi omille liike- ym. toimille. Näinkö SUomessa hoidetaan asioita tehokkaasti?
Säätiöiden liiketoimet eivät ole pieniä eivätkä niin laillisiakaan http://keskustelu.suomi24.fi/node/10086167
HITAS-asunnot on tarkoitettu kaikkien haettaviksi niitä ei tehdä jollekin kohderyhmälle. HITAS-asunnon saa varata kukan ensin ehtii tai jos kysyntä on kovaa niin sitten arvotaan.
Victoria korttelin asunnot ovat niin kalliita, etteivät pienipalkkaiset ruotsinkieliset voi ostaa niitä. Onko kysymyksessä säätiön mittava liiketoimi. Tämän laillistaminen tulee olemaan vaikeaa.
"Sitten vaan voitelemaan poliitikkoja sopeaksi omille liike- ym. toimille. Näinkö Suomessa hoidetaan asioita tehokkaasti?"
On hienoa, että ruotsinkieliset säätiöt uskaltavat voidella suomenkieliset päättääjät
Näinhän ruotsinkieliset säätiöt ovat tehneet vuosikymmeniä - ilman tätä verottomuutta menettäisimme kaikkien koululaistemme pakkoruotsin ja yliopistojen virkamiesruotsin.
.
Lahjånta ei sovi Suomeen.
"On hienoa, että ruotsinkieliset säätiöt uskaltavat voidella suomenkieliset päättääjät"
Ja ihan samalla tavalla voitelevat suomenkieliset säätiöt sekä suomen- että ruotsinkielisiä päättäjiä. Eikä kulu pitkää aikaa, kun asialla ovat venäjänkieliset yhteisöt ja säätiöt voitelermassa sekä sekä suomen- että ruotsinkielisiä päättäjiä. Ja tottakai venäjänkielisillä - vähemmistökielen esdustajina- on enemmäm kaikupohjaa ja ymmärrystä ruotsinkielisen vähemmistön piiriissä.
Vai menisikö sitten niin, että ruotsinkieliset suomalaiset suhtautuisivat nihkeämmin venäjänkielisten "uussuomalaisten" kielellisiin oikeuksiin, jos heidän oma asemansa turvattaisiin vahvemmin. Siitä voisi syntyä vahvempi rintama kaksikielisen (su ja ru) eikä kolmikielisen (su, ru ja ve) Suomen puolustamiseksi.
Riittää varojakin lahjontaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9639346
Ylen MOT-ohjelmassa käsiteltiin hiljattain sääriön omistamien liiketilojen vuokraamistaHelsingin Foorumissa. Säätiön ei tarvinnut maksaa veroja.
Verottaja sanoo kuitenkin:
12. Millainen vaikutus harjoitetun toiminnan liittymisellä yhdistyksen tai säätiön yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen on sen arviointiin, milloin on kyse yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminnasta?
Sitä, milloin on kyse yleishyödyllisen yhteisön elinkeinotoiminnasta, arvioidaan oikeuskäytännössä muotoutuneiden yleisten elinkeinotoiminnan tunnusmerkkien perusteella. Joissain tilanteissa harjoitetun toiminnan liittymisen yleishyödyllisen yhteisön yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen on oikeuskäytännössä katsottu olevan yksi toiminnan verovapautta puoltava kriteeri. Vastaavasti, mitä etäämmällä toiminta on yleishyödyllisen yhteisön varsinaisesta yleishyödyllisestä toiminnasta, sitä enemmän se puoltaa toiminnan pitämistä veronalaisena elinkeinotoimintana. Toiminnan liittyminen yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen voidaan huomioida elinkeinotoiminta-arvioinnissa tapauskohtaisesti. Esimerkiksi kilpailu- ja veroneutraliteettisyyt voivat aiheuttaa sen, että toimintaa pidetään elinkeinotoimintana riippumatta siitä, millä tavoin toiminta liittyy yhteisön yleishyödyllisen tarkoituksen toteuttamiseen.