Kaikesta päätellen kyllä et.
Kaipaatkohan koskaan minua?
mietinpä edelleen
20391
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
kaks ja puol vuotta about
SAMA - about kaks ja puol vuotta kaivannut :(
pitkä aika ihmisen elämästä!
Raskainta tässä on se, että tiedän kaipaavani häntä lopun elämäni!
Rakastuin, rakastan ja tulen aina rakastamaan!
Luultavasti myös, harmittaa paljon
ookko sää joku selvännäkijä, meedio, kun tiedät noin tarkkaan loppuelämäsi ?
mul sama ku teillä.
jotakin mikä on sammuttanut sen kaipauksen, jotenkin alotuksesta sai sen käsityksen ?
Yhtä kovaa kipua kuin se kun näin miten rakastit aina kaikkia muita. aina.
En kyllä.
Niin, kunpa vaan tietäisin oikean ja rehellisen vastauksen.
kovasti.
Niin, miksipä et kysy hältä sitä suoraan?
Itse odotan kovin, että saisin tuollaisen tekstarin häneltä, joskus!
Vastaisin siltä istumalta ja REHELLISESTI!!!!!
Miksipä sinä et sitten kysy?
Aa, arvaan, olet NAINEN.
Aivan, nainen olen....
olen arka, pelkään...ettei se vastaa tai jos vastaisikinniin "kieltävästi"....typerää eikö?
ehkä mun on helpompi elää tässä ikävässä....
.hah, ..ei muuten HEMMETISSÄ oo, EPÄVARMUUS kaikesta on PAHINTA!!!!
ja tiedän että loppujen lopuksi tulen katumaan ja karvaasti jos en kysy, taikka kerro tunteistani hälle!!!
toivon todella että joskus uskallan....tai pikimiten, ennenkuin on liian myöhäistä!!!!
Kyllä aika ajoin kovastikin. Sinua ystäväiseni,sinua.
Enhän mä sitä vastausta täältä saa, tietysti sen tajuan. Ja kun en saa muualtakaan niin mitä mulle siinä jää. Jää vain se että pitäisi kyetä irrottamaan mutta kun on "vähän" vaikeaa sen suhteen. :(
Mä kaipaan. Häntä. Sitä mitä oli ja mitä olisi voinut tulla. Olen ollut idiootti. Olen ollut sitä todella, enkä enää kehtaa nähdä häntä!
Joka päivä kaipaan, mutta samalla vihaan tekojasi.
Patoutunutta energiaa on sisimmässäni vuoksesi. Ja nytkin menen purkamaan osan pois liikuntaan ja loput kanavoin luovuuteen ettei vaan tarvitsisi pyöritellä sinua päässäni.
Vihaa vaan. Minä en vihaa. Rakastan.
Kehtaa vaan nähdä, vaikka olisitkin idiootteillut, oikeasti. Ehkä hän kaipaa sua niistä huolimatta, mistä sitä voi täällä ainakaan tietää miten on. Älä jonkun kehtaamisen takia ainakaan jätä katsomatta viimeistä korttia, jos tunnet noin. Mitä jos hänkin silti tuntee vielä samoin?
Kaipaan edelleen mutta olen hyvin surullinen siitä mitä teit minulle. En pysty sitä unohtamaan, en olisi ikumaailmassa sinusta uskonut sitä. Varsinkin nyt kun olet saanut uuden elämän ja viisastunut, luulin niin.