Seuroissa usein puhutaan kuinka epäuskoiset pilkkaavat uskovaisia erilaisilla nimityksillä. Sellaisia nimityksiä ovat lesta, L-positiivinen, hihhuli jne
Lohdutuksena on sanottu että kaikkina aikoina on uskovaisia pikattu erilaisin nimityksin. Jeesuksen aikaan uskovaisia sanottiin muun muassa Nasaretin lahkoo kuuluviksi. Tällaisten nimitysten käyttäjäksi nimetään aina epäuskoiset. Mutta onko totuus aina niin?
Jos niin on, mitä pitäisi ajatella niistä puhujista ja SRK:n johtokunnan jäsenistä, jotka nimittivät (ja nimittävät) Johanna Hurtigia "Raatelevaiseksi sudeksi" ja "Oman pesän likaajaksi".
Tai niitä jotka nimittävät oikeasta Kristuksen opista kiinnostuneet "Remonttiryhmäksi", "Liberaaleiksi" tai "Eriseuran lietsojiksi"
Lohdutuksena on sanottu että kaikkina aikoina on uskovaisia pikattu erilaisin nimityksin. Jeesuksen aikaan uskovaisia sanottiin muun muassa Nasaretin lahkoo kuuluviksi. Tällaisten nimitysten käyttäjäksi nimetään aina epäuskoiset. Mutta onko totuus aina niin?
Jos niin on, mitä pitäisi ajatella niistä puhujista ja SRK:n johtokunnan jäsenistä, jotka nimittivät (ja nimittävät) Johanna Hurtigia "Raatelevaiseksi sudeksi" ja "Oman pesän likaajaksi".
Tai niitä jotka nimittävät oikeasta Kristuksen opista kiinnostuneet "Remonttiryhmäksi", "Liberaaleiksi" tai "Eriseuran lietsojiksi"
Vastaukset 9
Vanhimmat
Enpä ole täällä epäuskoisten piirissä koskaan kuullutkaan aikuisten ihmisten suusta muuta kuin "lestan", joka on ihan yhtä vähän halventava nimitys kuin muutkin lyhenteet. Tuo on taas lestadiolaisten joukkohengen nostatusta "me vastaan muut". Hihhuli ei ole mikään lestadiolaisiin rajoittunut nimitys vaan sitä käytetään lähinnä karismaattisista suunnista (kielillä puhumista ym.).
Sen sijaan nuo lestadiolaisten muista käyttämät halventavat nimitykset ovat ihan dokumentoituja ja korkea-arvoiselta lestadiolaistaholta tulleita.
No, eihän vl:t kovin lähimmäisenrakkaita olekaan. Eikä aina omiakaan kohtaan. Ulkonäköseikkoihin ja pikkusynteihin painottava lakiuskonto tuskin synnyttääkään mitään lähimmäisen rakkautta.
Tästä seikkaperäisestä satiirin sävyyn kirjoitetusta määritelmäkokoelmasta käy hyvin ilmi vl-liikkeen henkinen perintö: http://hiki.pedia.ws/wiki/Kalvinismi
Onko totta, että uskovaisina itseään pitävät yhteisön jäsenet, ovat hoitamisissa levittäneet täysin syyttömien seläntakana heistä jopa huo-rajuoruja, joista he ovat sitten mykkäpuhutelleet? Hoitajat ovat Kristuksen kirkkolakia väkivallan apuvälineenä käyttäen levittäneet keksimänsä/salaamansa juorun seurakunnalle. Näin puhuteltavaa ja hänen omaatuntoansa on voitu pilkata julkisesti suuremmalla joukolla, ei se ymmärrä -periaatteella. Nämä eivät tosiaankaan ole mitään kahden kesken sovittavia juttuja! Onko tällaisessa osallisena myös puhuja?
"Onko tällaisessa osallisena myös puhuja?"
Kuka on tämä puhuja ja missäpäin vaikuttaa?
Vahoillislestadiolaiset ivaavat vilpittömiä uskovaisia "epäuskoisiksi".
Tällainen ivaus on saatanasta!
Ei vl:l papit on leipä-pappeja, ym halventavia nimiä osaa käyttää
VL-papit ne vasta leipäpappeja vasta ovatkin. Tekevät papin työtä, vaikka uskovat täysin eri tavalla kuin kirkko, jolle työskentelee. Pitää omia esimiehiään -jopa piispoja saatanan lapsina ja "tietää" heidän menevän helevettiin. Kuitenkin näyttelee koko työhistoriansa yhteistyöte heidän kanssaan...
Yhteisön sisältä ne pahimmat ja ilkeimmät haukkumanimet tulevat. Ry:llämme sanottiin uskovaiselta pedofiili-isältä lapsensa turvaan vienyttä rohkeaa äitiä "hulluksi perheenrikkojaksi".
Aarno Hahoi sanoi Tampereella saarnatessaan Johanna Hurtigia "hyvän asian viittaan pukeutuneeksi pimeyden enkeliksi" ja sielunviholiseksi! Myönnetään se, että Johannan asia on hyvä, mutta asian esille ottaminen on sielunvihollisen työtä. Itse en ainakaan tuollaiseen näkemykseen yhdy, enkä ole Johannaa koskaan osannut sielunvihollisena nähdä.