Täällä on aika paljon uhrattu tilaa toisten veneiden arvostelulle. Mitäs jos kerrankin keskityttäisiin siihen omaan peliin. Eli kehu veneesi ja kerro myös minkä asian näet suurimpana puutteena, jos sellaista on.
Aloitan itse:
Vene Dehler 36 (-96)
Pidän:
- hyvistä purjehdusominaisuuksista
- kätevästä keskusvinssijörjestelmästä
- edullisesta hankintahinnasta (ed. Vene käsintehty suomivene)
- hyvästä sitloodasta
- toimivista ja innovatiivisista ratkaisuista (mm. Haitariluukku)
Puutteet:
- muovinen, asuntovaunumainen sisustus
- kapeus (nykyveneisiin verrattuna)
Aloitan itse:
Vene Dehler 36 (-96)
Pidän:
- hyvistä purjehdusominaisuuksista
- kätevästä keskusvinssijörjestelmästä
- edullisesta hankintahinnasta (ed. Vene käsintehty suomivene)
- hyvästä sitloodasta
- toimivista ja innovatiivisista ratkaisuista (mm. Haitariluukku)
Puutteet:
- muovinen, asuntovaunumainen sisustus
- kapeus (nykyveneisiin verrattuna)
Vastaukset 136
Vanhimmat
"- hyvistä purjehdusominaisuuksista"
http://www.avomeripurjehtijat.fi/vanhatsivut/lys/lystodistukset2005.pdf
lys 1.19-1.23. Ei mikään päätä huimaava 36 jalkaiselle, vrt vaikka x-332.
Veneen purjehdusominaisuudet ovat paljon muutakin kuin LYS-luku. Samalla tavalla kuin autoissakin ajo-ominaisuudet ovat paljon muuta kuin huippunopeus. Jos veneen osto olisi pelkkä LYS-lukuun tuijottamista niin silloinhan olisi helppoa katsoa a) paljonko on rahaa ja b) mikä on paras LYS-vene jonka sillä rahalla voi hankkia.
Aarrgghhh!
Sä olet niiiin väsynyt!
Valitseeko purjehtijat auton sen perusteella mikä on nopein radalla? Autoissa ja veneissä on niin paljon muutakin kuin vain nopeus, että on todella tyhmää tuijottaa vain lukuja. Edellisen veneeni lys oli 1.24. Nykyisen vain 1.05 ja viihdyn nykyisessä paremmin.
Jäi ilmeisesti tämän ketjun pointti ymmärtämättä! Tarkoitus oli kehua omaa venettä eikä arvostella toisten venettä. Tietenkin jos lusikalla on annettu niin ......
Dehler 36 on varmasti ihan jees vene. Itselläni on Joe 17. Pääsen sillä vesille silloin harvoin kun seilausta haluan harrastaa. Siihen en ole viitsinyt mitään kummempia varusteita hankkia kun ei ole tarvetta ilmaantunut. Halpa hankkia, eikä paljoa menetä vaikka sen joku varastaisi. Olen luultavasti tyytyväisempi veneeseeni kun monet suurempien veneiden omistajat koska en keksi siitä mitään vikaa.
Jep. Hyvät purjehdusominaisuudet MINUN
tarpeisiini:
- Itämerelle tyypillisen jyrkän aallokon vastaanotto
- hyvä luovimaan (syvä köli, genuan jaluskiskot katolla) eikä huono myötäiselläkään
- helppo purjehdittava, kaikki säätököydet ruorimiehen lähellä, helposti trimmattava masto
LYS -luku ei todellakaan ollut ensimmäinen asia joka tuli mieleeni...
"Valitseeko purjehtijat auton sen perusteella mikä on nopein radalla? Autoissa ja veneissä on niin paljon muutakin kuin vain nopeus"
Typerää verrata matkantekoa autolla ja purjeveneellä. Autoilussa vaikuttaa nopeusrajoitukset, purjehduksessa ei, mutta eteneminen on niin hidasta, että tottakai matkapurren kannattaa olla mahdollisimman nopea.
Oletko varma ettei veneesi ole 35 cws?
Valmistuvuosi antaisi olettaa.
Lys olisi tällöin 1.16, joka on todella huono tuon pituiselle veneelle.
Hei haloo! Purjeveneen etenemisnopeus erilaisissa olosuhteissa on aika nopeasti purjehtijalle selvä asia. Ei tarvitse kovin pitkää harrasamisaikaa tämän salaisuuden oppimiseen. Nopeusskaalaa löytyy eri venetyypeille ja tuuliolosuhteille 0 - 60 solmun väliltä.
Tuo matkaveneen mahdollisimman suuri nopeus ei suinkaan ole kenenkään matkaveneilijän ykkösprioriteetti. Jos matkaveneilijä olisi matkalla esimerkiksi Espoosta Tukholmaan mahdollisimman nopeasti, hän ilmeisesti valitsisi lentokoneen kulkuvälineekseen, eikö? Se, että hän valitsee kuitenkin oman purtensa, osoittaa jotakin ihan muunlaista tavoitteenasetantaa, eikö?
"Tuo matkaveneen mahdollisimman suuri nopeus ei suinkaan ole kenenkään matkaveneilijän ykkösprioriteetti"
Lapset kysyy, koska ollaan rannassa, niin varmasti on purjeveneen nopeus useamman matkaveneilijän ykkösprioriteetti.
Myöskin jokainen merellä vietetty tunti lisää onnettomuuden riskiä.
Riippuu vähän lapsista ja kipparistakin milloin moinen kysymys "Koska ollaan rannassa" esitetään. Onko se yhden vai kahden vuorokauden jälkeen - eikä siinä paljon veneen nopeus vaikuta, mukavuus merenkäynnissä voisi suurempi prioriteetti.
Suurin osa onnettomuuksista sattuu kuitenkin maalla...
Jokainen kotona vietetty tunti lisää kuoleman riskiä (kotiin moni on kuollut :(
"mukavuus merenkäynnissä voisi suurempi prioriteetti"
Silloinkin nopea vene voittaa prioriteettiasteikolla hitaamman. Nopea vene etenee mukavasti, hidas keinuu aallokossa aiheuttaen pahoinvointia.
http://www.youtube.com/watch?v=ZzGJp9Tvq_8
http://www.youtube.com/watch?v=5x2sk3LmFKE
Purjehtiessa sattuu väsyneenä onnettomuuksia, jotka eivät päädy tilastoihin, kuten kaatumiset, kolhut, naarmut, navigointivirheet.
Purjehtiessa sattuu väsyneenä onnettomuuksia, jotka eivät päädy tilastoihin, kuten kaatumiset, kolhut, naarmut, navigointivirheet.
Kotona väsyneenä voi mennä nukkumaan tai tehdä jotain turvallista.
Jos nopeus olisi ykkösprioriteetti, niin eikös sitten suurin osa matkaveneistä olisi monirunkoveneitä?
Jos purjehdus tuntuu noin vaaralliselta, on varmasti parasta pysyä kotona näppiksen ääressä, kuten sinä.
"Jos nopeus olisi ykkösprioriteetti, niin eikös sitten suurin osa matkaveneistä olisi monirunkoveneitä? "
Monirunkoisten matkapursien levinneisyytta rajoittaa seuraavat seikat:
- hinta
- käyttäjän kannalta monimutkaisempi runkorakenne kuin monohullissa
- mutli jos kaatuu, se pysyy kaatuneena. Mono nousee pystyyn.
- sisätilat usein ovat multihullissa pienemmät kuin vastaavan pituisessa monohullissa
Hyviä matkapursia ovat nämä jokatapauksessa:
http://www.trimarans.com/boats/dragonfly-35/presentation.aspx
Sähän jaksat purjehtia enemmän kuin 6 tuntia aktiivisesti putkeen;-)
Matkapurjehtijan ei tarvitse purjehtia niin aktiivisesti. Ja jos ei ole kyse yksinpurjehduksesta, niin voi jakaa vahteja, toinen vahdissa ja toinen lepää.
Unohdit järkyttävät laituri-, telakointi- ja satamaksut. Nopeita ovat kyllä, yksi ohitti meidät genaakkerilla heittämällä viime syksynä vaikka mekin olimme spinnulla ohitelleet kaikki selällä samaan suuntaan edenneet genoaveneet. Vauhtia oli varmaan 14 kn.
Onpa tullut monta kertaa jaksettua paljon pidempiäkin aikoja putkeen, ei 6 h vielä ole aika eikä mikään. Joskus matkaa on vain enemmän nopeudesta riippumatta ja joskus muu miehistö on joutunut pois pelistä. Eivät ne tilanteet minua ole pelottaneet, kuten sinua. Aina on myös pahempia virheitä tekemättä tultu perille.
Oliko se sulla nyt niin, että mielestäsi vain hullut purjehtivat avomerellä, eivätkä tule yöksi rantaan?
Purjehdin joitakin legejä Euroopan länsirantaa pitkin yksin matkalla Kanarialle. Liikenteen ja hankalasti navigoitavien väylien johdosta on koko ajan oltava tarkkana ruorissa. Noin 10 tunnin legit olivat yleisiä ja riittäviä. Kun lähdet aamuhämärissä ja tulet perille satamaan iltahämärissä, olet tehnyt kovan työpäivän.
Onpas vaikea tapa mennä Kanarialle. Tuon mittaiset legit tekisin mieluummin itse lähtien illalla ja tullen päivänvalossa perille. Pidemmät legit ovat avomerellä sitten helpommin navigoitavia ja vähemmän liikennettä ympärillä. Päiväpurjehduksina edeten menee puolet matkastakin hukkaan väylillä satamiin sisään ja niistä ulos. Mutta kyllä, tehden kaiken yksin lähtöineen ja tuloineen, 10 h päiväpurjehdus saaristossakin on kovan päivän työ. Itse asiassa sama matka kuudessa tai kahdeksassa tunnissa sisältää yhtä monta mutkaa ja on yhtä kova päivä.
Oletko tosiaan ollut itse tuollaisella matkalla? Nukkuisit siis päivät satamissa ja purjehtisit yöt? Empä oikein usko, että kovin montaa yötä peräkkäin noin tekisit. Kannattaisi mennä kokeileman.
En ole tuon aiemman kirjoittaja, mutta olen "ollut matkalla" eli harrastan matkapurjehdusta, joskus myös yksin. Pelkkinä 10 tunnin päiväpurjehduksina matka etenisi hitaasti, jos kaikki yöt pitää pyhittää nukkumiseen. Mieluummin 16-20 tunnin yhtämittainen legi, valoisassa satamaan jolloin ehtii käydä iltalenkillä katsomassa uutta paikkaa ja sen päälle pitkät yöunet. Jos sää sallii niin sitten taas merelle, mikäli kauemmas matka.
Puolitoista vuorokauttakin menee, mutta yhden yön yli valvoo nyt jokainen normaalikuntoinen kippari, ei tarvitse edes torkkukelloa.
Heh, virkamiesmeinigillä mennään jos aamulla varhain pitää lähteä satamasta ja illalla ennen hämärää ehtiä seuraavaan :)
Minä olen sen aiemman kirjoittaja. Ja tuon 17 9 tekstin allekirjoitan sanasta sanaan. Mieluummin se pidempi legi joka toinen päivä kuin mahdollisimman raskaalla tavalla hitaasti joka päivä edeten. Iltalähtö 50-100 mpk legille on koetusti hyvä ratkaisu. Illansuussa perilletulo johtaa aivan liian helpolla pimeässäpuoliväkisin satamaan tuloon ja siinä on oudossa paikassa aina riskinsä.
"Tuo matkaveneen mahdollisimman suuri nopeus ei suinkaan ole kenenkään matkaveneilijän ykkösprioriteetti"
Lapset kysyy, koska ollaan rannassa, niin varmasti on purjeveneen nopeus useamman matkaveneilijän ykkösprioriteetti."
Oletko sä oikeesti tosissas???
Bavaria 33 CR 2006
Pidän:
- kohtuullisista purjehdusominaisuuksista
- hyvästä matkavenevarustelusta, tilavista vesi- ja polttoainetankeista
- edullisesta hankintahinnasta (oli uutena noin 50 000 € edullisempi kuin kokoluokan kotimainen)
- järkevistä rakenne- ja tilaratkaisuista
- luotettavuus/vähävikaisuus pitkällä valtamerimatkalla
Puutteet:
- ei ole vanhan klassikon tunnelmaa
- sitloodassa ei saa hyvää lepoasentoa yövahtivuorolaiselle (ei tosin nukahdakaan siksi helposti)
- kone alitehoinen vakiona (19 hv)
http://avomeripurjehtijat.fi/lysmittakirjat/taulukko.php?bid=71
33ft ja lys 1.15, todellinen saksanseisoja.
http://www.hauva.com/files/saksanseisoja karkeakarvainen.jpg
Bavaria 30 Cruiser
plussat:
- ei erotu porukasta
- mukava menijä moottorilla
- ehtii purjehtiessa nauttimaan maisemista kun ei ole kovin nopea
miinukset:
- en millään löydä kylkiraidan sävyyn sopiva Pelle P - takkia
- homeskandien omistajat hymyilevät oudosti satamissa, lienevät kateellisia
- Lidlin vissypullot ei mahdu salongin pöydän sisään kunnolla
Pää pystyyn vaan Leif. Kyllä sinä saat sen oman veneen ennen pitkää. Sinun tarvitsee vaan käydä koulusi loppuun ja hankkia hyvä työpaikka.
Touché!
Bavoillee pitkä miinus kapeista sitlooran kohdalta sivukanneista ja syvästä ja hataista sitloorista, jossa teloo omat jalat ja muuta miehistöä.
Luetun ymmärtäminen ei taida olla vahvimpia puoliasi? Tässä oli tarkoitus keskittyä omaan veneeseen, ei arvostella toisten. Mitä jos siis seuraavaksi postaisit ihan omasta veneestäsi. Ja tällä kertaa ei siis myöskään mistään mielikuvituksellisista veneistä...
Toi on tota suomalaisen miehen heikkoa itsetuntoa, jos on ostanut pskaa, niin ei voi myöntää esitettyjä faktoja.
Olisiko se myös huonoa itsetuntoa, että kun ei ole omaa venettä, niin arvostelet muiden valintoja...
Harmiksesi kunnon sitloorissa voi pelata vaikka koronaa ja sitloora on helppokulkuinen purjehtiessa ja satamissa, koska syvennyksiä ja penkkejä ei ole.
http://www.yachtsandyachting.com/photos/corel45/yandy61350.jpg
Tuollainen sitloora nimenomaan ei ole helppokulkuinen purjehtiessa, koska siinä ei saa kunnolla tukea eikä otetta mistään. Yksi perussääntö merellä on se, että yhden käden pitää aina olla jossain kiinni, kun liikutaan veeessä.
Tuo käsityksesi on kyllä täysin luulopohjainen. Kilpaveneessä jos missä on tarpeellinen tuki isommallekin miehistöllä. Ja kulku kannelle sekä sieltä takaisin on helppoa. Eroa tuskin uskot ennen kuin pääset kokeilemaan. Joku pitää suojattomana, minä en siihen näkemykseen yhdy. Toki sprayhoodin alla ei kökötä kukaan.
Äärimmäisen hämmästyttävästi on muutamia tapauksia, joissa pitää olla yhtä mieltä jodlarin kanssa. Hän vain esitystavallaan aina pilaa hyvätkin asiat.
nykyisin moottoriveneilijä, mutta edelliset purkkarini kehun mielelläni:
Joe 17
- hyvä, edullinen ja sopivan kokoinen retkivene
- nostoköli, "asuttavuus"
- aikaan sai pysyvän innostuksen purjehdukseen (tärkeä pointti!)
Sunwind 26/27
- turvallinen, vankkarakenteinen
- purjehtii perheveneeksi hyvin myös luovilla
- myös yksinpurjehtijalle, erityisesti 27 itseskuuttavan fokan ansiosta
- tilava sitlooda
- uskomattoman tilava ja toimiva sisältä
- edullinen käytettynä
sy Snoopy
Kokoluokassa tuskin löytyy turvallisempaa valtameripurtta ei ainakaan siihen hintaan. Helppo purjehtia yksinkin, rautatiekalustoa.
_ _ _
Ison reivaus voisi olla helpompaa. Sisusta, eikä muukaan olemus, ole tehty hienohelmoille.
Turvallisuus on subjektiivinen käsitys, meikäläinen ahdistuu jo pelkästä ajatuksesta purjehtia painavalla ja hitaalla veneellä.
Niin on. Toiset pelekää. Toiset ei.
"Toiset ei. "
Olisi syytä, hitaan ja painavan veneen kippari voi esim luulla liikoja itsestään ja veneestään. Myöskin aallokossa meno on yrjöttävää.
Tällä hetkellä on tavallaan kaksi venettä, kaveriporukan kanssa kimppaveneenä Maxi 999 ja mökillä perheen/suvun käytössä Guy 22. Maxi hankittiin loppuvuodesta 2010, joten ihan mahdottoman suuria kokemuksia ei vielä ole. Guyn isä hankki joskus 80-luvun lopulla, siitä asti sillä on seilattu sellaista 1000 mailia kesässä 1-6 hlön miehistöllä, 1-30pv reissuja.
Lyhyesti alla kommentit näistä.
Guy:
Ehkäpä nerokkain konstruktio koskaan 6hlön majoittamiseksi
Aitoa purjehtimisen iloa, purjeiden trimmaus helppoa ja hauskaa
Ei juuri hajoavia kohtia, halpa ylläpitää kaikin tavoin
Ovellinen takakajuutta (oli mahtava juttu aikanaan lasten ollessa pieniä, saivat nukahtaa rauhassa ja nukkua aamulla niin pitkään kuin halusivat)
- Korkea (avomeri)aallokko tekee menosta hyppivää, vauhti kuolee aaltojen välissä veneen lyhyyden vuoksi
- Seisomakorkeuden puute ns normikokoisella miehellä
- Vaatii ehdottomasti erikoispitkän perämoottorin (vähintään 5hv), edes jonkinlaisen manööveerauskyvyn saavuttamiseksi ahtaissa paikoissa ja etenemisen nimissä kovemmassa aallokossa
- Rajoitetut varastointitilat
Maxi:
Tilava! Kaikin tavoin ... ovi- ja muut kulkuaukot leveitä.
Siistiä työn jälkeä, kestää aikaa hyvin näemmä
Jopa 8 hlöä mahtuu siedettävästi sitloodaan yhtä aikaa
- Osoittautunut hitaammaksi purjehdittavaksi kuin mitä oletimme (treenataan lisää)
- Alkuperäinen moottori alimittainen (18hv)
- Veneen perä "läpsyttää" häiritsevästi pienessäkin aallokossa, kovahkoa meteliä kuunneltu monena yönä
- Skuuttivinssien sijoittelu outo (turhan edessä)
" Ehkäpä nerokkain konstruktio koskaan 6hlön majoittamiseksi"
http://sailboatdata.com/viewrecord.asp?class_id=6406
2 peräkajuuttaa keulakajuutta on nerokkaampi ratkaisu. Tuollaiset istumalaatikon hehtaarilaatikot ovat yleensä tyhjiä tai sisältävät turhaa roinaa.
"Veneen perä "läpsyttää" häiritsevästi pienessäkin aallokossa, kovahkoa meteliä kuunneltu monena yönä"
Kannattaa valita yöpymispaikat paremmin, mahdollisimman suojaisa paikka ja keula päin tuulta tai aaltoja.
Noissa 70- ja 80-luvun Maxeissa on satamaraatien mukaan kuulemma aina ollut tuota "läpsytysongelmaa" (mm Fenix ja 95). Peräpeili on "nostettu" hieman, joka tekee pienestäkin aallokosta kovan kuuloista.
Yöpymispaikkojen valinnasta huolimatta on satamaliikennettä ja pientä lainetta aina. Harvaan luonnonsatamaan tulee peruutettua, mieluummin kuuntelen läpsytystä kuin rouhin vetolaitteen / potkurin kallioon.
Kaikki modernit perästään tasapohjaiset veneet läpsyttävät.
Luonnosatamissa ei ole mitään satamaliikennettä.
Läpsytyksestä: jotkut enemmän jotkut vähemmän. Maxit enemmän. Hyvän vertailupohjan antaa suomalainen vastine Maxille - Sunwind - joka on selvästi hiljaisempi tässä mielessä.
"Luonnosatamissa ei ole mitään satamaliikennettä. "
:-)
Moneen pystyn vaimon ja lasten mielestä, mutten vielä tuulen suuntaan vaikuta. Puolen mailin päästä ohikulkeviin veneisiinkin on vaikea puuttua.
Enpä tiedä, 2 peräkajuuttaa olisivat aika ahtaita Guy 22:ssa. Keulakajuuttakin jäisi vajaamittaiseksi, ellei sitten korvata salongin sohvia parilla tuolilla.
Noi bottitarkistuksen yhteenlaskut voisi muuten korvata monimutkaisemmilla tehtävillä, jotta pysyisi mieli virkeänä. Esim. mitkä ovat kaavan x² 5x-17 nollakohdat?
"mutten vielä tuulen suuntaan vaikuta. Puolen mailin päästä ohikulkeviin veneisiinkin on vaikea puuttua. "
Kansallispuistojen ja retkeily-yhdistysten saaret ovat monet erittäin suojaisia.
http://www.retkikartta.fi/retkikartta.php?id=862
Tuosta kelaa itään, niin löytyy Tammisaaren saariston retkisatamat.
Ja kun kelaa länteen, niin alkaa Saaristomeri. :-)
Kahdessa vastauksessa on miinukseksi mainittu alimittainen 18-19 hv kone 33-jalkaisessa. Oma vene on hiukan isompi ja sen 19 hv konetta en pidä alimittaisena. Mikä tekee mielestänne noista koneista alimittaisia? Eikö kummatkin kuitenkin kulje 7 kn koneella?
Itsellä oli pari venettä sitten HR P 28 jossa oli 1 pyttyinen Volvon 10 HV kone.Teho riitti tyynessä ihan hyvin 30 " pitkäkölisen liikuttamiseen. Kerran tosi tilanteessa koetusti 17 ms vastatuulessa nopeus putosi 1, 5 solmuun. Mailin matka kesti melkein tunnin. Retkiveneessä tehoreserviä on mielestäni hyvä olla juuri näitä harvoin vastaan tulevia tilanteita varten jolloin kovasta kelistä on jostain syystä päästävä pois tai suojaan vastatuuleen. Suurempi moottori ei tavallisesti paina merkittävästi pienempää enenpää ja esim. laturi on valmiiksi suurempi. Jos uusii vanhan koneen uusi tehokkaampi on tod.näk. kevyempi. Ainoaksi perusteeksi valita pienempi jää mielestäni hinta.
Se mikä kullekin veneelle/kipparille on "riittävä" koneteho on tietysti riippuvainen monesta tekijästä eikä riittävyyttä voida kuvata pelkästään huippuvauhdilla tasaisella merellä.
Merivaihteen välitys, potkuri ja tietysti veneen paino vaikuttavat. Vanhan nyrkkisäännön mukaan pitkänmatkan pursiin suositeltiin minimitehoksi 5hv/tn. Konetehoa tarvitaan vuorovesialueella enemmän kuin Itämerellä, jossa pärjää pienelläkin koneella.
30-jalkaisen 4tn painoisen pitkäkölisen puuveneeni 1-syl. 5 hv Albin riitti mainiosti Itämerellä.
Uskon hyvin, että Joakimin 19hv riittää hänen purjehdusreviirillään. En ole varma riittääkö se kovassa vastavirrassa ja -aallokossa. Oma brittiläisvalmisteinen paattini lienee samaa kokoluokkaa, mutta sen kone on 4 syl 40hv ja täyttä tehoa on silloin tällöin todella tarvittu...
"Uskon hyvin, että Joakimin 19hv riittää hänen purjehdusreviirillään"
Meidän valtamerikilpapurressa on 18 hv moottori.
"En ole varma riittääkö se kovassa vastavirrassa ja -aallokossa. "
Minun pursilla moisissa tilanteissa purjehditaan, saa paremman vmgn ja matkanteko on koneajoa mukavampaa.
teholtaan tuo 5hv/t on aika hyvä sääntö. Itsellä 6t/28 hv ja aivan riittävä tehoreservi. Isompi ei kyllä mahtuisikaan. 4 syl. käy aina huomattavasti tasaisemmin, jos on valinnan mahdollisuus...
Tietoni 19 hv:n alitehoisuuteen perustuu kokemukseen Pohjanmeren vastavirtaan ja vastatuuleen. Kun nopeus täydellä kaasulla putoaa kapeassa väylässä hiekkasärkkien väliss alle 2 knts, tule helposti mieleen sen pykälää tehokkaamman moottorinvalinnan järkevyys uudessa valossa. Tilanne on tietenkin melko harvinainen, mutta kertoo siitä, että varsin usein konetta joutuu käyttämään turhan äärirajoilla.
Kertoohan tuo myös siitä, että noita miinuspuolia oli vaikeahkoa keksiä;)
On hiekkäsärkkiä, vastavirtaa ja vastatuulta itämerelläkin. Mikään pakko ei ole niihin paikkoihin mennä.
Mikään pakko ei ole ylipäätään veneillä. Saaristomeri on niin nähty. Minunkin aiemmasta veneestä koneen raja tuli vastaan kapealla satamaväylällä Kattegatissa virtauksessa, terävässä aallokossa ja 20 ms puuskissa. Tämän kokemuksen ja veneen jälkeen koneet ovat olleet myöhemmissä veneissäni riittäviä.
Kokemukseni vuorovesialueelta on varsin rajallinen, yksi reissu Emsiltä Elbelle, jonka ajoitin niin, että vastavirtaa ei tullut kuin avomerellä hiukan.
Virta tietysti muuttaa SOGia huomattavasti, mutta veneen käytös, ohjailtavuus ja moottoriteho riippuvat vain nopeudesta veden suhteen. Jos nyt noihin Maxi 999, Bavaria 33 tai omaan veneeseeni laitettaisiin 29 hv kone (isommasta noissa en ole koskaan kuullut noissa), nopeus veden suhteen kasvaisi n. 0,5 kn. Tietysti 4 kn vastavirtaan puskiessa on mukavampaa, että SOG on 3,5 kn 3 kn sijaan, mutta onko tuokaan ero niin suuri ja kuinka usein on tarve pidempään ajaa vastavirtaan. Huomatkaa, että SOGin tippuminen nollaankaan ei vie ohjailtavuutta eikä ole vielä riskiä siitä, että ajautuisi sivulla olevaan hiekkasärkkään.
Vasta-aallokossa ja -tuulessa tilanne on toinen. Jos nopeus veden suhteen tippuu kovin pieneksi, ohjailukyky menetetään ja silloin ollaan helposti pulassa, jos lähellä on karikkoja. Oman veneeni nopeus tyynessä on n. 7,4 kn. En ole vielä kokeillut kuin n. 10 m/s tuulessa, mutta silloin vielä avomerellä vastatuuleen pääsin n. 7 kn. Matkakierroksilla (~6,5 kn tyynessä) vauhti tippui melko radikaalisti, mutta kierroksia nostamalla vene liikkui edelleen vaivatta.
Dieselithän yleensä pitävät siitä, että niitä kuormitetaan. Yleisesti sanotaan 80-85% kuorman olevan optimaalinen niille. 80-85% tehosta tarkoittaa selkeästi yli 90% maksimikierroksista. Ei ole mitään syytä arastella koneen käyttöä täydelläkään teholla, jos sitä tuntee tarvitsevansa.
Minulla on ollut kolme venettä, joissa kaikissa on ollut tehoa melko tarkasti 3 hv/tonni, mutta veneen koon kasvaessa koneet ovat suurentuneet. Jokaisessa vaihdossa uuden kone on tuntunut selkeästi paremmin riittävältä, mutta vain ensimmäisessä tuntui kone joskus riittämättömältä. Siinä oli perämoottori, jolla varsinkin pakittaminen oli tehotonta. Kerran olimme melkolailla pulassa Hangon Itäsatamassa, johon osui ikävän hyvin 15 m/s länsituuli. Puuskassa vene ei pysynyt edes paikallaan pakki täysillä. Erehdyimme menemään Itämeren portin ahtaisiin laituriväleihin, joissa näytti olevan paikkoja, mutta niissä olikin varauskartiot. Sieltä poispääsy oli hyvin vaikeaa kunnes veneen sai käännettyä.
Isompi kone joutuu työskentelemään hyvin pienellä teholla suuren osan ajasta ja/tai teet turhaan suuria aaltoja ja polttoainekuluja. Isompi kone tietyti myös maksaa hiukan enemmän, on hiukan kalliimpi ylläidettävä ja painaa hiukan enemmän, mutta näissä erot ovat pieniä.
On sitä purjehtijoilla koneet hyytyneet ihan kotivesilläkin, eikä ole ollut tarvetta isompiin koneisiin, toisin kuin mökkeilijöillä.
Et ole ollut vuorovesissä sen enempää kuin valtamerilläkään.
Joakim otti esille käsityksen, että dieseliä pitäisi kuormittaa 80-85%. Itse en vieläkään tiedä onko vähäisestä kuormituksesta käytännön haittaa.
Nykyisellä koneellani on nyt ajettu yli 4000 tuntia ja pääosin pienillä kierroksilla - yleensä n 1700-1800 RPM koneen maksimikierrosluvun ollessa 3000 RPM (täyskaasulla kone ottaa 2900 RPM). Mitä käytännön haittaa on pienillä kierroksilla ajamisesta?
Minusta tehoreservi on ollut hyvä ja sitä on tarvittu vuorovesialueella mm. kapeissa salmissa ja aallonmurtajien suuaukoilla, kun on sattunut olemaan hankala aallokko+virta. Pari kertaa on päästy irti matalikolta konevoimalla.
Mitä haittaa on tehokkkasta apumoottorista?
Perinteisellä turbottomalla dieselillä ei matalat kierrokset haittaa todellakaan, päinvastoin. Esim. Nykyinen Yanmar veneessäni vm. 2006, ohjekirjassa sanotaan, että konetta on hyvä käyttää max. kuormalla korkeintaan 10% ajoajasta. Toisaalta tämä lyhytaikainen nokitus on hyväksi. Sitten on erikseen isommat nykyaikaiset dieselit, joissa on kompressorit ja turboahtimet, näillä on tietyt kierrosalueet, joita tulee välttää.
Tuo on hyvin yleinen kanta, että diesel voi parhaiten tuolla 80-85% kuormituksella eikä tuo liity turboihin. Itse en myöskään usko, että alhainen kuormitus pilaa, ainakaan nykyisiä, dieseleitä. Peruste tuolle alikuormituksen haitallisuudelle on ollut liian alhainen käyntilämpötila ja lasittuminen, joka johtaa ohivuotoihin.
Mutta en myöskään usko siihen, että tuo 80-85% kuormitus olisi haitallisempaa. Dieseleillehän yleensä määritellään huipputeho ja jatkuva teho. Vaikkapa Yanmar 2GM20:lle mainitaan huipputehoksi 18 hv/3600 rpm ja jatkuva teho 16 hv/3400 rpm. Tuota jatkuvaa tehoa uskon voivan ajaa "ikuisesti". Laivoissa tuo on tyypillinen käyttö, mutta koneet ovat tietysti isompia ja kierrokset alempia.
ja vielä yksi yleinen huomio; veneissä eritoten 3-sylinterisillä koneilla on tietyt kierrosalueet, joilla käynti on epätasaisempaa, joten näitä on luonnollisesti hyvä välttää ja ajaa kullekin moottorille tasaisemmilla kierrosluvuilla.
Alla lyhennelmä miten tuo " engine rating" tyypillisesti menee..., käytännön vertailu esimerkkinä, huom suuntaa antavasti,
- rating 5 kone 200kW ( maksimi tehon käyttö sallittu 1h / 12h periodi )
voi olla sama kuin
- rating 1 kone 140kW ( maksimi tehon käyttö sallittu jatkuvasti )
RATING 1 (Heavy Duty Commercial)
For commercial vessels, full power can be used
without interruption.
RATING 2 (Medium Duty Commercial)
For commercial vessels, full power could be utilized max 4 h per 12 h
operation period.
RATING 3 (Light Duty Commercial)
For commercial vessels, full power could be utilized maximum 2 h per
12 h operation period.
RATING 4 (Special Light Duty Commercial)
For light planing craft in commercial operation, full power could be utilized max 1h per 12 operation period.
RATING 5 ( Pleasure crafts )
This power is intendend for pleasure craft applications,
For continuous service – overloadable by 10% for
one hour within an operating period of 12 hours.
Nykyisestä Yanmarin YM-sarjan manuaalista:
YM-sarjan moottorit on suunniteltu käytettäviksi
maksimikaasulla (3600 kierr/min) alle 5
% moottorin koko käyttöajasta (30 minuuttia
jokaisesta 10 tunnista) ja risteilynopeudella
(3400 kierr/min tai alle) alle 90 % koko käyttöajasta
(9 tuntia jokaisesta 10 tunnista).
Eli tuolla 3400 rpm:llä tai paremminkin 200 rpm alle maksimikierrosten ko. tilanteessa voi huolletta ajaa kokoajan (10% tulee satamissa ja nopeusrajoitusalueilla).
VP:n manuaalissa taas suositellaan matkanopeudeksi 300-500 rpm (MD-sarja) tai 500-1000 rpm (D1-sarja) alle maksimin. En löytänyt mitään kieltoa suuremman tehon käytöstä.
Olin reilun kymmen vuotta sitten tekemisissä metsäkoneiden kanssa. Näissä moottoria ajetaan paljon vakiokierroksilla ja tehon säätö tapahtuu sähköohjatusti sulautetulla ohjaustietokoneella (hydrostaattiveto, kuormantuntevat nosturi- jne hydrauliikat) . Ongelmana Perkinsin moottoreissa oli tuolloin sylinteriputkien lasittuminen joka aiheutti jonkin verran lisääntynyttä öljyn kulutusta. Korjaustoimena takuuaikaan jonkun asiasta valittaessa putket oli mahdollista naarmuttaa piippurassin tapaisella työkalulla hoonaamalla. Sallittu öljynkulutus oli tosin valmistajan toimesta määritetty niin suureksi, että nämä arvot eivät käytännössä koskaan ylittyneet. Perkinssin mukaan konetta olisi pitänyt välillä "rääkätä" jotta putket pysyisivät (miksoskoopilla tarkasteltuna) epätasaisina jotta pinnalla pysyisi riittävän paksu öljykalvo.
Volvon merimoottoreista ainakin osa on ollu t ja on Perkinsin tekeleitä. En tiedä onko tässä asiassa tapahtunut jotain kehitystä. Toisaalta metsäkoneeseen tuli tunteja jopa yli 7000 vuodessa, omaan veneeseeni alle 100 vuodessa. Veneen moottori pilaantuukinkäytännössä seisottamalla, ei ajamalla.
Sinähän sen tiedät, missä kukin on purjehtinut, ääliö.
YBV:n keskustelupalstalta kopioituna....
All the small VP engines for the last 10-12 years or so have been made by Perkins from Japanese base engines. The 2030 like yours is the same basic engine that was offered by Perkins as the Perama. The latest D series engines are also Perkins but a different design.
Ishikawajima Shibaura Machinery, lienee firman alkuperää, yksinkertaisemmin kuitenkin Japanese Perkins..., hyvin pelittää joka tapauksessa kone, itselleni oli yllätys että uudet saildrive vetolaitteet valmistavat Bukh ?
Kaikista ei tiedetä. Jodlarista tiedetään, että sen suuri valtamerikokemus on kerätty Turun ja Saimaan välisiltä hurjilta ulapoilta.
Jep. Juuri näin. Suurin osa Volvon merimoottoreista on Perkinsin valmistamia. Myös Industrial moottoreista pienemmät ovat Deutzin valmisteita. No, ei vaikuta asiaan. Perkins ja Deutz osaavat valmistaa koneita.
Tuo sylinteriputkien lasittuminen on off highway applikaatioissa ongelma juuri VolvoPerkins nimimerkin kertomalla tavalla. Olisi hyvä antaa joskus runtua kunnolla ja toinen asia on, että ei saa käyttää liian hyviä öljyjä. En tarkoita mitään jäteöljyjä vaan sitä että ei pitäisi käyttää synteettisiä öljyjä. Perus maatalous 10W30 on paras.
Purjevenekäytössä ei hirveästi näillä asioilla ole väliä, koska vanha totuus on että ei näitä käytöllä rikota vaan huonolla huollolla ennen seisontakautta. Silti käytössä paras tapa olisi ajaa ensin maltillisilla kierroksilla kone lämpimäksi ja sitten sopiva kuormitus, Joakimin ohje 80-85% voisi olla aika passeli. Ei se nyt prosentin tarkkaa ole, itse sanoisin Volvolle tasaluku 3000 rpm (maksimi 3600). Helppo muistaa.
"Perus maatalous 10W30 on paras."
Äläs nyt, pitää käyttää Volvopenteleen perus 10W30 öljyä 12 euroa litra eikä 3 euron litrahintaista Monitraa sanoo jälkimarkkinointimies ;) (Ei vaineskaan, Monitraa tms. olen käyttänyt sekä moottorissa että vetolaitteessa, no problem)
Yksi pointti tuossa marssivauhdin eli rpm eli moottorista otetun tehon kysymyksessä on se, paljonko haluaa maksaa polttoaineista, kun purkkareissa on niin tehokkaita koneita nykyisin. 7-8 m vesilinjalla 3-4 tn veneellä 15-20 hp koneella voi käyttää 80-85 % tehosta (3000 rpm) ja vene kyntää lähellä runkonopeuttaa kuutta solmua. Voi myös käyttää n. 40 % tehosta (2400 rpm) ja marssivauhti on 5 solmua tai vähän yli. Polttoaineenkulutus per tunti tippuu puoleen (1-1,5 l/h) ja taloudellisuus paranee 3 mailia/l vs 5 mailia/l.
Siksi tuo 80-85 % teho on meikäläisellä varattu vain vasta-aaltoon ajeluun, pläkässä plätkytellään pintakaasulla. Toinen pointti myös se että vene on purjevene, ja mikäli joutuu ajamaan koneella niin mahdollisimman äänettömästi. Vasta-aaltoonkin purjeilla pääsee mukavammin, mutta joskus satamaväylillä tai muussa rännissä pitää jättää kryssimättä.
Ei tosiaan ole polttoainetalouden (ja aaltojen teon) kannalta mitään järkeä ajaa useimmilla veneillä tuolla 80-85% teholla. En tiedä millaisesta veneestä puhut, mutta edellinen veneeni painoi n. 3 tn ja siinä oli 7,5 m vesilinja. Se kulki 9 hv koneella 6,4 kn ja sopiva matkanopeus oli 5,6-5,8 kn kulutuksella n. 1 l/h. Kierrokset olivat 3450 ja 2800 rpm. Kulutus täysillä 2,3 l/h manuaalin mukaan.
Nykyinen vene (6 tn 10 m vesilinja) kulkee 7,4 kn 19 hv koneella 3350 rpm (kulutus lienee ~4,5 l/h). Matkavauhtina 6,5 kn, 2500 rpm, jolloin kulutus reilut 2 l/h. Voisi tietysti vielä pudottaa matkavauhtia kulutuksen kannalta.
Jos tuon nykyisen veneen koneen olisi laittanut edelliseen, olisi se kulkenut suunnilleen 6,4 kn jo tuolla 2500 rpm:llä ja kuluttanut samaiset 2,3 l/h tehden isoja aaltoja ja vettä olisi tullut uimatasolle. Ko. veneiden vastus on identtinen tuossa vauhdissa.
Koneen suurennus ei olisi nostanut järkevää matkanopeutta tuosta 5,6-5,8 solmusta, joka tuolla tulisi jo alle 2000 rpm:llä ja edelleen n. 1 l/h kulutuksella.
Nykyisellä veneellä taas kulutus vielä tuolla 5,6-5,8 kn vauhdissa olisi ~1,5 l/h johtuen suuremmasta märkäpinta-alasta. Vastaasti vanha vene ei olisi isommalla koneellakaan kulkenut 7,4 kn, johtuen lyhyemmästä vesilinjasta.
Venemoottorista ei oikeastaan saa perstuntumalla käsitystä siitä kuinka suurella teholla sitä kulloinkin käytetään. Jos moottorin teho on vaikka 30 hv/3000 rpm ja moottori saavuttaa "täydellä kaasulla" tuon kierrosluvun, ei siltikään tiedä rajoittaako kierroksia kuormitus vai moottorin kierrosluvunrajoitin. Jos oletetaan että rajoitin ei rajoita, saadaan moottorista silloin sen tehokäyrän mukainen teho, 30 hv. Jos rajoitin rajoittaa, saadaan moottorista joku alempi teho riippuen potkurista ja ääritapauksena vaihteen ollessa vapaalla 0 hv. Eli moottorista saatava teho kierrosluvun funktiona pitää katsoa potkurikäyrästä, eikä moottorin teho- tai momenttikäyrällä ole tässä mitään tekemistä (paitsi että pitää olla tietysti riittävä potkuriin nähden).
Dieselin ominaiskulutus g/kWh on parhaimmillaan noin 80% vääntömomentilla maksimista ja siksi paikallismoottoreissa halutaan optimoida moottorin kuormitus siihen. Sylinteriputkien kiillottuminen on tuttu ilmiö ajoneuvokäytössäkin 60-ja 70-luvulta asti, sen aikaisilla öljyillä. Ongelma liittyy materiaalien yhteensopimattomuuteen, männän nopeuteen yms, ei niinkään voiteluaineisiin. Esim. generaattorikäytössä moottorit yleensä jaksavat vuodesta toiseen samalla kierrosluvulla ilman sylinteriputkien lasittumista ja tarvetta ryntäyttää niitä aika-ajoin.
Ainakin perinteisissä governorikoneissa kierroslukurajoitus tulee vasta selkeästi korkeammalla. Vaikkapa Yamnar GM-sarjassa huipputeho on ilmoitettu 3600 rpm:llä ja vapaalla maksimikierrokset säädetään lukuun 3825 rpm. Edellisessä veneessä oli ostettaessa alimittainen potkuri, jolla 1GM10 kiersi yli 3700 rpm. Tuossa ehkä jo governori rajoitti polttoaineensyöttöä, mutta myöskin teho laskee muutenkin kuin lehmän häntä ylikierroksilla.
Vaihtamalla potkuri suurempinousuiseksi (muuten identtinen) kierrokset tippuivat tuonne 3450 rpm:ään, mutta nopeus kaasu pohjassa ei muuttunut miksikään. Matkanopeus kyllä parani huomattavasti, kun tuota konetta ei viitsi matka-ajossa huudattaa yli 3000 rpm.
Marieholm If
Tor Sundenin piirtämä ”parannettu folkkari”. Veneellä on ikää 40 vuotta, mutta se on täysin ehjä ja siisti ja kuiva sisältä. Helppo ja hauska purjehtia ja avomerikelpoinen kaikissa keleissä, ei pompi kovassakaan aallokossa. On suuntavakaa ja kohtuullisen hyväkulkuinen. Joku on kai pallonkin tällaisella kiertänyt. Klassisen kaunis design ja toimiva, kätevä sisustus. Hyväkulkuinen, takila antaa trimmausmahdollisuuksia. Täydellinen vene hintaluokassaan (4-8ke).
Miinuksia: ei seisomakorkeutta sisällä. Kevyillä avotuulilla tylsän hidas etenkin ilman spinaakkeria.
Ei purjevene ole mikään "peli"!!!
Sanasta tulee mieleen lähinnä erään etnisen ryhmän autotrokareiden kielenkäyttö: "Hai sie, osta miult oikee hyvää pelii kaikil herkuil!"
Tai sitten kaksimielisyyteen taipuva vitsikkyys "kehu (pip)pelisi :)".
Joten, olen tylsä ja väärän sekä purttani loukkaavan terminologian vuoksi jätän ottamatta osaa galluppiin!
"Ei purjevene ole mikään "peli"!!!"
On olemassa purjevene peli.
http://www.virtualskipper.com/
Rivien välistä sain kuitenkin sen käsityksen että taas on yksi kesä tulossa, jolloin sinä jäät laiturille seisomaan pippeli kourassa kun muut purjehtivat vanhoilla ylihintaisilla veneillään.
Mun 3. kölivene on Scanmar 33. En osaa vielä sanoa jääkö viimeiseksi, mutta mahdollista se on.
oikean kokoinen, tilaa riittää hyvin yhden perheen retkeilyyn, kilpahommiin saa tarvittaessa kasattua miehistön ilman pinnistelyjä. Koon takia en ainakaan vaihda.
onnistunut design, soveltuu erittäin hyvin just meidän tarpeeseen: itämeren retkeilyä, avoverellä ja saaristossa
tilava pilssi, mahtuu 5 laatikkoa olutta, on kokeiltu
- perämiehellä vähän ahdasta
- vesitankki keulassa, väärä paikka
- väärä väri
- baarikaappi tyhjenee ilman ennakoilmoituksia
Itsellä tuon "isoveli" eli 345. Saattaa hyvinkin olla loppuelämäni vene, varsinaista moittimisen aihetta ei vielä ole löytynyt 6 vuoden aikana. Jossain vaiheessa tietysti kone ja ehkä mastokin pitää uusia, jos meinaan sillä vielä 20-30 vuotta seilata. Tilaa on hyvin ja vene on helppo purjehtia jopa yksin. Tukevasti rakennettu.
Jos nyt jotain pientä moittimista pitäisi löytää, niin se 33:n sivuikkuna perähyttiin olisi varmaan ihan kiva tässäkin. Ja nykymallin mukaiset avoimet perät ovat sikäli käteviä, että veneen voi pistää perä laituriin ja myös kulku apujollaan on helppoa. Veneen keskikohdilla voisi myös olla knaapit, jos joskus sattuisi tarvetta käyttää springiä.
Scanmar 33:n pikkuikkuna ei mun mielestä paljoa anna takakajuuttaan. Pieni avattava ikkuna avotilaan sen sijaan voisi olla kiva. Samaa mieltä, keskiveneessä saisi olla knaapi tai ainakin klyyssi.
Jatketaan vielä oman "pelin" kehuja: uusi moottori, uusi masto, uudet purjeet, maalatut kyljet (helpompi pitää puhtaana ja siistinä kuin gelcoat pinta), uudet instrumentit, pohjassa uusi epoksipinnoite ja läpiviennit uutta, uudet mantookit, köysistö ja sprayhood hyvässä kuosissa, sähköjärjestelmä tarkoituksenmukainen.
Ei niin kehuttavaa: lämmitin alkaa olla ehtoopuolella, samaten kylmäkone. Patjat voisi ehostaa. Joku saisi lakkailla sisällä. VHF:stä puuttuu DSC. AIS olisi kiva. Kantta voisi ehostaa.
Suurimmat tyyppihaukut kohdistuu Scanmarin 33:ssa kahteen rakenteelliseen puutteeseen, jotka luultavasti lähes kaikissa korjattu (meillä molemmat korjattu):
- alkuperäinen rustihela on heikko ja aiheuttanut mastohavereita
- alkuperäinen kölipalkisto liian heppoinen, pohja notkuu
Sekä muutamaan ei niin vakavaan piirteeeseen:
- niukasti ulkosäilytystilaa (toisaalta täyskokoinen takakajuutta)
- vesitankki keulassa, väärä paikka
- ruorimiehen tila niukahko
Oma veneeni Finn Flyer 27 (Bensow) on mielestäni ollut varsin hyvä valinta ensimmäiseksi köliveneeksi.
Pidän:
- hyvä trimmattavuus; osatakila, leveä levanki, erilliset skuuttikiskot fokalle ja genualle.
- yksinpurjehdittavuus; nostimet tuotu sitloodaan, ketterä satamassa
- purjehdusominaisuudet; nousee tuuleen hyvin, ei broutsaa hallitsemattomasti (hyvä pito ja tuntuma peräsimessä), runkonopeus (n. 6,4 solmua) suhteellisen helppo saavuttaa, spinnuvarustus (isommat virsikirjailijat jää helposti taakse)
- luja rakenne; ei nitise eikä natise kelissä
- leveät sivukannet; helppo kulku keulaan (lapset)
- lyijyköli; ei ruostu ja kohtuullisen kapea
- perinteinen layout sisällä, nätti puusisustus ja hyvät kaapistot salongissa
- pistopunkkaan mahtuu pidempikin kippari (2 m)
- tehokas sisäkone 9 hv
- hinta (hintapyynnöt 1/3 vastaavasta puolitonnarista)
Puutteet:
- ei plaanaa
- sitlooda saisi olla pidempi (kuten FE 83)
- originaaliversiossa puutteita juoksevassa rikissä; reivaus vaatii mastolla käynnin, spinnussa ei barbereita, ei cunninghamia. Kaikki nuo kuitenkin lisättävissä.
- 1-pyttyinen kone
- alle 4 m/s tuulilla vaatisi code 0:n tai kevyen kelin genoan
Kyllä autoilukin voi olla purjehdukseen verrattavissa.
Minulla oli aikoinani rättisitikka. Se oli aina johonkin suuntaan kallellaan ja perilletuloajankohtakin oli arvailujen varassa.
Juuri näin ! Aina voi kääntää jutun siihen suuntaan joka on helpompi itselle,
purjehdus kun on niin vaikeaa....
Mosquito88, lys 1.11
Plussat
runkomuoto: Tasainen leveä perä antaa hyvät purjehdus ominaisuudet
riki: ns inline riki, vantit suoraan sivulla, barduunat ja hoikka putki antaa mahdollisuuden taivuttaa masto juuri haluamaani asentoon.
keveys: kulkee kevyesti ja surffaa hyvin, kuiva
kansi layout: hyvä geometria purjehtia ja liikkua kannella.
korkea varalaita. Kokoisekseen hyvät sisätilat, kuiva
matala syväys. Pääsee kaikkiin satamiin ja matalille väylille
Miinukset
- aavistuksen niukka purjepinta-ala: Hiukan tahmea kevyessä tuulessa. Korjaisin etuharuksen paikkaa ylemmäksi mastossa.
Oma vene Antilla 30. Plussat:
tehty hyvin, konstailematonta yksikerosrakennetta kauttaaltaan,
lyijyköli, jonka kiinnitys oikeaoppinen. Samoin hyvä heloitus
sisustus ja avotila purjehduksellisesti pääosin toimivaa
hyvä kryssipaatti, myös kovemmissa keleissä
perinteinen käsityön leima
yksikertainen toppiriki, joka toimii varsin hyvin tri-radial leikatun rullagenuan kanssa
kapea perä, johon ei laineet läpsytä
selkeä moottoriasennus, hyvä mylly (20 hp) ja akseliveto
sympaatinen ja persoonallinen imago
Sparkman & Stephens/Antinoja-laatua
Miinukset
-avotuulilla jää jälkeen mederneista pursista
-tasapainottamaton lapioperäsin, vaatii aktiivista trimmaamista, jottei paineet kasva liikaa,
-avotilan sivukansille ei mahdu kryssin aika istumaan
-sisustus uusiin veneisiin verratuna pimeä
-Flush-kansi vatii totuttelua. Vieraita pitää aina briiffata, miten kulkea avotilaan.
Mikä/millainen on "flush-kansi"?
Oikeastaan tuo flushkansi (Flushdeck) ei ole paras mahdollinen kuvaus Antillan kannesta. Yleensähän sillä tarkoitetaan tasaista kantta, jossa ei ole erillisiä hyttikorotuksia.
Antilan kansi on piemminkin pyöreähkö ja tasaiset sivulaidat melko kapoisia. Niillä pystyy kulkemaan, mutta pitää osasta valita reitti oikein. Veneen ollessa linkussa ja kulussa kansi toimii suhteellisen hyvin.
Hyvä ominaisuus em. rakenteessa on ilmeinen tukevuus. Sitä kai Antinojakin on aikoinaan tavoitellut. Samaan liityy myös myös pienet valoventtiilit, joita ei oikein kehtaa ikkunoiksi kutsua.
Olisi mukava kuulla myös muiden Antilla-kippareiden kokemuksia pursistaan.
Olisiko tuolle Antillan kansityypille oikeampi kuvaus valaskansi?
Tarkoitetaanko nyt siis melko tavanomaista purjeveneiden kansirakennetta, jossa on keskellä korotus salongin yms. katon vuoksi seisomakorkeuden saavuttamiseksi sisällä ja kulkukannet muutama kymmenen senttiä tämän korotuksen ja varvaslistan välillä?
Valaskansi-nimike liitetään yleensä Laurin-kosterin tyyppisiin. Siis kansi kiinnittyy runkoon pyöristyksellä. Periaate on sama kuin Sunwindit ja Maxit käyttävät. Niissä tosin kyse ei ole rakenteellinen, vaan ratkaisulla saadaan osa rungon korkeudesta piilotettua silmältä.
Tarkoitetaan:
http://image.annonsborsen.se/raw/940000/940820_0.jpg
Ikävä satamissa tuollainen vino sivukansi.
Tuossa kuvassahan on tosiaan Antilla 30. On totta, että tuo vino sivukansi ei ole satamassa parhaasta päästä. Eikä ehkä visuaalisestikaan tyylikkäimmästä päästä.
Mutta kaikkeen tottuu. Kulkeminen sujuu varsin hyvin, kun tietää laskea jalkansa oikeaan paikkaan. Vesillä kansi ei ole myöskään ongelma. Lohduttautua voi myös sillä, ettei ole paljoa vuotavia ikkunoita ongelmana..
Eihän Antillan sivukansi ole sen kapeampi kuin modernin samankokoisen cruiserinkaan. Kun sisätilavuus maksimoidaan, minimoituvat tilat kannella. Purjehtiessa Antillan kansi onkin jo sitten mukava, sen cruiserin ei. Cruiserissa on ajatuksena, että kannelle ei tarvitse kenenkään mennä.
Ja mulla ei Antillaa sitten ole. Joskus aikanaan olin kyllä vähällä ostaa.
Tässä jotain!
Itsellä siis Antilla-36. (Suunnittelupituus on alunperin alle 35-jalkaa ks. S&S specsit).
Helppo purjehtia ja kevyellä varsin nopea jopa nykypursiin verrattuna.
Lyhyt vesilinja (vähän yli 8m) eli tuulen voimistuessa tulee runkonopeus aika nopeasti vastaan.
Vanhanaikainen tuplabarduunainen osatakila ehkä hieman hankala käsitellä, mutta toisaalta erittäin helppo trimmata.
Istumalaatikko hieman turhan avoin, kun ei ole roiskereunoja, mutta osittain tuosta johtuen sisätilat jopa suuremmat, kuin useimmat osaavat odottaa.
Tasainen kansi on helppo kulkea. Hieman askeettinen sisältä, mutta itse pidän sitä vain etuna. Tukevat kiinteät meripunkat, joissa nukkuu mielellään merenkäynnissä. Sellaisia ei enää nykyveneistä löydy.
Sisällä liian vähän kaappeja ja läyout on avoin perästä keulaan tai wc:n oveen asti. Wc siis keulassa ja ihan keulapiikki täysin tyhjä. Toimii retkipurjehduksessa purjevarastona. Kuitenkin 6-makuupaikkaa, joista siis kaksi meripunkissa (näissä on erittäin hyvä nukuttaa lapsia sekä mererellä että satamassa).
Muutenkin tukevasti ja hyvin rakennettu ja tämä malli on vielä rowinkia sekä suunnattua kuitua, veden alta umpilaminaattia ja kyljet sekä kansi balsa-sandwitch rakennetta. Paino lähinnä sisustuksesta johtuen vain 4,7t (tyhjänä).
Koneena vielä ihan hyväkuntoinen (kansi tosin vaihdettu 2004) Perkins 50hp eli ei lopu potku kesken vaikka myrskyssä joutuisi vastaiseen puskemaan.
Tuskin vaihdan koskaan pois, vaikka joskus sekin vaihtoehto on käynyt mielessä.
Vanha veneeni Lohi 25
Yksinkertainen, jollamainen purjehdittava
Kuiva, harvoin sai vettä naamalleen
Erillinen iso takahytti on tämänkokoisessa veneessä luksusta
Matala syväys (1,45) on kätevä
Pärjäsi yllättävän hyvin kovassa kelissä, ei tullut koskaan tunnetta, että vene ei kestä enempää
Hinta-laatu-suhde kohdallaan
-Ei nopea
-Veneet ovat vanhoja, ja etenkin sähköissä on jos jonkinlaista viritystä
-Sisätiloista puuttuu hienot yksityiskohdat, vaikka ne ovatkin toimivat
Inferno 28 (Finngulf 28), Tabasco marine
Rakennettu hyvin. Kölipultit, laipoiden laminointi, pilssi.
Purjehtii hyvin, etenkin keveissä tuulissa
Itseskuuttaava fokka yksinpurjehdittaessa
Sisätilat. Kokoluokassaan todella toimivat. mm neljä henkeä majoittuu eikä salongissa tarvitse nukkua. Erillinen wc. Pentterissä uuniliesi.
- Reivattava ajoissa. Kryssillä 6-7ms. ( Nykyään usein, kun tuntuu nuo tuulet voimistuneen kesäisin....)
- Teräsköli
- Skuuttivinssit vakiona liian pienet
- Kryssillä voisi nousta paremminkin tuuleen
Kiinnitin huomiota pieneen yksityiskohtaasi. Mainitsit positiivisena asiana kölipultit? Eikö ne ole sellainen tekninen ominaisuus, että niiden pitääkin olla aina rakennettu hyvin. Itse en tiedä yhtäkään, ainakaan sarjavalmisteista venettä, jonka kölipultit eivät olisi ajantasalla.
Toki pitää olla. Edellisessä veneessäni ne vain oli laminoitu umpeen, eikä niitä ollut vierekkäin. Näinollen köli heilui.
Nykyään kun lapset on lentäneet pesästä ja purjehdus omalla veneellä on yksin/kaksinpurjehdusta saaristomerellä, niin vene on muotoutunut sen mukaisesti.
Nykyinen veneeni on Inferno 29.
Pidän:
-Pienen veneen käsiteltävyydestä yksin rantautuessa/lähtiessä.
-yksinpurjehdittavuudesta muutenkin. Kaikki tarpeellinen on pinnamiehen ulottuvilla.
-Hyvistä purjehdusominaisuuksista erityisesti olemattoman keveissä tuulissa.
-Trimmattavuudesta. Esim koko varvaslista on plokikiskoa. Aina löytyy barberille/jennin ulkoskuutille oikea kohta ilman heittoplokeja ym virittelyjä.
-Asuttavuudesta yhdelle/kahdelle hengelle. Jopa kolmelle, jos "me kaksi" ollaan pariskunta.
-ST-fokan tuomaa helppoutta keskituulien yksinpurjehduksissa.
-"Jollamaisudesta" hyvässä mielessä, ketterä ja osin myös vaativa.
-Edullinen hankkia. Nää on kahdenkympin veneitä.
-Akseliveto. Varmatoiminen ja vähemmän huoltoa vaativa.
-Eväköliseksi syvä pilssi, ei tule vedet turkille veneen kallistuessa.
-Hyvä purjevalikoima. Joka keliin löytyy sopiva keulapurje. Mulla on ykkösiä laitti ja medium, kakkonen on medium, kolmonen on hevi, ST-fokka ja myrskyfokka paksua dacronia, kestää ja toimii. Spinnuja Allaround ja heavy. Ja ne kaikki purjeet mahtuu sitlootan purjeboxiin. Yhtään purjetta ei tarvitse viedä kajuuttaan.
Puutteet:
-Vene on pieni, esim. kylmäboxille ei löydy järkevää sijoituspaikkaa.
-Ei erillistä naviskaa.
-"Jollamaisuus" huonossa merkityksessä.Esim autopilottia ei voi käyttää yhtään vaativammassa kelissä.
-Reivatessa on mentävä mastolle.
-Kovan tuulen kryssillä ikävä vene. Märkä ja jopa hidas.
-Liian pieni peräsin, broutsaa herkästi jos ei ole tarkkana.
-Jälleemyyntiarvo huono (nää on kahdenkympin..jne).
-Rakenne kokonaan sandwichia. Sen kestävyys arveluttaa.
-Konetilan pilssi todella pieni. Muutama litra vettä siellä, niin se tulee turkille veneen kallistuessa.
Monenlaisia veneitä olen viimeisen viiden vuoden aikana käynyt katselemassa ja kokeilemassa tuon korvaajaksi. Ei vaan ole löytynyt sellasta, mikä olisi kokonaisuutena *minulle* tuota nykyistä parempi.
Mulla on ollut aina joku Swan. Ei tarvitse kehua. Huonona puolena on koko joko liian pieni tai liian suuri riippu veneestä ja paikasta.
Joakin on ihan oikeassa moottoritehojen suhteen. Viestiketjussa kuvatut tehot riittävät vallan hyvin yleensä. Toisin kuin tyhmemmät luulevat ei moottoritehon lisäyksellä ole mitään merkitystä vuorovesissä ja virtauksissa. Vene kulkee aina suhteessa veteen ja veden liikettä eli (vasta) virtausta ei uppoamarunkoisella voi eliminoida koska runkonopeus tulee esteeksi. Se on siis ihan sama jos saavuttaa ns alitehoisellä lähes runkonopeuden seisovassa vedessä, ei se tuplateholla varustettu vene mene sen kovempaa ohi vastavirrassa kuin seisovassakaan vedessä!
Minulla on jonkin verran vuorovesikokemusta eli noin 30.000 mailia varsinaisilla vuorovesialueilla. Kanaalissa ns. race paikoissa on jotenkin vaan järjenvastainen tunne puskea täysillä ja mennä taaksepäin 1,5 solmua. Ohjaus onnistuu vallan mainiosti joko styyrpuuriin tai paarpuuriin, mutta veneen keinunta ja liikkeet ovat järkyttävän äkkinäisiä ja väkivaltaisia jos on edes vähänkin aallokkoa. Isomassa aallokossa meno on oikeasti vaarallista.
Moottoritehot yleensä alenevat jonkun verran vuosien saatossa. Tällöin lievästi alitehoinen saattaa muuttua selvästi alitehoiseksi. Lisäksi tehokkampi moottori on suorituskyvyltään selkeästi parempi vastatuuleen ja/tai vastapattiin. Tämä on siis ihan eri tilanne kuin" urbaanilegenda" vastavirrasta. Jos pelkällä rikillä mennään lähes runkonopeutta myötätuuleen, niin on selvää, että vastatuuleen tarvitaan tällöin aika paljon tehoja jos aikoo edetä. Lisäksi vastatuulessa veneen vauhti hidastuu vastapatissa niin, että moottorista tuppaa vääntö loppumaan, kierrokset putoaa eikä moottori pääse väännön kannalta optimaalisille kierroksille (80% maximista). Pahoja paikkoja varten potkurin nousua voi keväällä pienentää, silloin alitehoinen kone jaksaa vääntää paremmin.
Itse arvon Paroni von Münchhausen on suvainnut lentää tykinkuulallansa palstallemme. Kertoisitteko vielä siitä kuinka selvisitte hirmumyrskystä sulkemalla luukut ja sukeltamalla veneellänne mastoa snorkkelina käyttäen 15 m syvyydessä Biskajan poikki.
"Itse arvon Paroni von Münchhausen on suvainnut lentää tykinkuulallansa palstallemme. Kertoisitteko vielä siitä kuinka selvisitte hirmumyrskystä sulkemalla luukut ja sukeltamalla veneellänne mastoa snorkkelina käyttäen 15 m syvyydessä Biskajan poikki."
Suorastaan nerokas kommentti. Miksi et voi jättää kirjoittamatta, mikäli tekstilläsi ei ole minkäänlaista arvoa?
Kirjoitin tämän, jotta mahdollisesti ymmärrät, että juuri kaltaistesi kirjoittelijoiden johdosta tämä Suomi24 purjehdus - keskustelut ovat todella ala-arvoisia valitettavan suurelta osin. Aloitusten jälkeen järkevä keskustelu katoaa/hukkuu kaikenlaisten threadiin kuulumattomien kirjoitusten (sonnan) joukkoon.
Joten jos sinulla ei ole tuon järkevämpää sanottavaa, niin älä vaivaudu osallistumaan samalla sotkien asiallista keskustelua.
KIITOS!
Occeanis Clipper 343 . Maanmainio hyvin purjehtiva lomakoto
Tyylikäs, valoisa ja pituisekseen todella tilava. Sisätiloissa poikkeuksellisen asiallinen seisomakorkeus
3 tilavaa makuuhyttiä ja tuplapunkkaa. Erinomaiset patjastot ja verhoilut.
mukava salonki
hyvä pentteri, /- 130 jääkaappi, helppo ladata, kylmät karkaa ovea avatessa
suojaisa avotila, hyvä sprayhood, ruoripedestaaliin integroitu tiikkipöytä, mahtava uimataso
keulataso jossa intgroitu kasettiporras ja ankkuriteline - toimii
rullagenoa lazyback, ei rullaisopurjetta, spinaakkeri 86 m2, riittävän nopea, lys 1,20, pitkä vesilinja
Kaikki itämerelle tarvittavat härvelit löytyvät, plotteri, ais, loki kaiku, autopilotti, vhf, aurinkopaneelit x 2, lämminvesi, lämppäri, led valot, stereot, taulutelkka, dvd, maasähköt, köysirulla...
asialliset 3 x ulkosäilytystilat, ankkuriketjun olen kantanut autotallin nurkkaan
asialliset komponentit ja heloitus, Harken, Lewmar, Yanmar 29 hv, suora akseli, Flexofold 3 lapainen taitto
alumiinikehysikkunat
toistaiseksi vähän käytetty, hallissa säilytetty
/- isopurjeen skuutti tallin katolla - saisihan sen sieltä todella halutessa muuallekin
/- kohtuullinen 1,9 m syväys. Selällä voisi olla syvempikin, saaristossa matalampikin
hyvä trailerpukki
- originaalina liian pienet 2 x 2 kg kaasupullot
- takastaagista puuttuu toistaiseksi ajon aikainen säätö
Itsellä saman konsernin pari jalkaa pitempi, alle 5 vuotta vanha "sisarmalli" ja hyvin pitkälti samoilla spekseillä ja plussilla/miinuksilla. Eroina mm. vähän isompi jääkaappi (arkkumalli). Ankkuri on vintturilla, AIS puuttuu, rikissä on enemmän säätöjä, purjehdusvarustusta muutenkin "upgreidattu", erillinen suihku WC:n lisäksi (hyvä sadeasujen säilytykseen). Sähköä on AGM-akuissa 70 Ah moottorille ja 340 muuhun käyttöön, lataus koneen lisäksi maasähköllä ja aurinkopaneelilla. Tankkeihin mahtuu n. 250 litraa makeaa vettä ja reilusti toistasataa litraa dieseliä. Diesel-lämppärin kanavat on eristetty ja ulostuloja on useita kaikissa sisätiloissa. Septi (50 litraa) voisi olla isompi.
Vene on nyt "parempi kuin uusi" ja yleisluonnehdintana on helppous ja mukavuus niin purjehduksessa kuin asumisessakin. Sisätilat ovat valoisat, lämpimät ja kuivat, vuoteet ovat oikeasti sellaiset, että aikuiset niihin mahtuvat nukkumaan, keittiöhommat sujuvat kaasukäyttöisen uunilieden, hyvien säilytystilojen, lämpimän veden ja kahden asaillisen tiskialtaan ansiosta ilman soraääniä. Tässä maistuu niin lomailu kuin ruokakin. Eikä kulkupuolikaan ole huono. päinvastoin.
Hieno aloitus ja kiinnostava asia!
Erikoista on se, että heti ensimmäinen vastaus on asian vierestä.
Meidän veneemme on Inferno 31
turvallinen ja luja rakenne
lyijyköli ja syväys 1,65m
masto läpi kannen, osatakila
sopii hyvin kahdelle aikuiselle pidemmällekin purjehdukselle
paljon säilytystilaa perässä ja penkin alla purjeille ynnä muille
riittävästi purjepinta-alaa kesän kevyisiin tuuliin, matka taittuu sopivasti eikä konetta tarvitse käyttää
kovassakin tuulessa turvallinen
kryssii riittävän hyvin
helppo purjehtia yksin, kaikki köydet tulevat sitloodaan
- kovassa kryssissä märkä, sprayhood on tarpeeseen
- sitlooda alkaa olla ahdas neljälle aikuiselle
- keulahytti ahdas, mutta tila riittää hyvin seurustelun alkuvaiheessa
- ei kuivatustilaa sadevaatteille
- alkuperäinen peräsin liian pieni, akseliputki väsyy ja taipuu ajan mittaan
Olen veneeseen erittäin tyytyväinen, ei ollenkaan tee mieli vaihtaa mihinkään muuhun tällä hetkellä.
t. Armas
Armas kertoi mukavasti Infernosta, ko. venetyyppi oli yksi vaihtoehto viimeeksi kun haimme venettä. Erityisesti yhden omistajan luonnehdinta Sailguidessa: "Liukuu kuin saippuapala kaakelilattialla" teki vaikutuksen, varmaan hyvä vene muutenkin mutta melko kallis ikäisekseen ja kokoisekseen.
Mutta meidän veneemme on Granada 31
turvallinen ja luja rakenne
masto kannella, (ei vuotoja pilssiin, helppo pystyttää) ja tukiputki ei salongin pöydän keskellä
sopii hyvin kahdelle aikuiselle pidemmällekin purjehdukselle
viihtyisä veistämön tekemä tiikkisisustus, iso pöytä ja ympärillä istumapaikat ainakin 8:lle, muutenkin nerokkaat tilaratkaisut
seisomakorkeus 1,85 koko salongissa
paljon säilytystilaa perässä ja penkin alla purjeille ynnä muille, hyvä ankkuriboxi keulassa
riittävästi purjepinta-alaa kesän kevyisiin tuuliin, matka taittuu sopivasti eikä konetta tarvitse käyttää
kovassakin tuulessa turvallinen
kryssii riittävän hyvin
helppo purjehtia yksin, kaikki köydet tulevat sitloodaan
nautittavat purjehdusominaisuudet, herkkä jollamainen pinnatuntuma, ketterä satamissa
pehmeä kulku kryssissä isoa aaltoa vastaan
lys 1,11 (kevyen tuulen kisoissa erinomaisen matala)
löydettiin hyvin hoidettu ja päivitetty yksilö jossa yli 30 vuoden ikä ei juuri näy
omasta mielestäni nätti vene
kerrosrakenne, myös rungossa (kuiva, ei kondenssia, lämpöeristys kylmän veden aikaan)
ostohinta edullinen vastaavankokoiseen esim. Infernoon verraten (mahd. johtuen kerrosrakenteen riskeistä vanhassa veneessä?)
- keulahytti ahdas, mutta tila riittää hyvin jos puolisot tykkäävät toisistaan ;)
- vähän kuivatustilaa sadevaatteille (mutta tuossa kokoluokassa harvassa on)
- rautaköli
- masto pumppaa eli tärisee tuulessa, kun vene on laiturissa (takilan tyyppivika)
- toppiriki (suuri genua kryssillä, säädöt verrattuna osatakilaan)
- kerrosrakenne rungossa, ei saa päästää vettymään (pilssi pidettävä kuivana ja ulkopuoliset vauriot korjattava heti)
- syväys 1,75
- suuntavakavuus olematon (jollamainen pinnatuntuma)
- ei plaanaa (heh, heh - tämä on vitsi)
/- raskas (4,2 tn, köli 1,8 tn) kokoisekseen
/- kone alkuperäinen (VP 7A), 13 hp mutta teho riittää koska vene purjehtii hyvin, ja makeavesijäähdytys estänee korroosio-ongelmat
/- myyntihinta matala (vitsin puolelle menee tämäkin :)
Sinänsä mukava avaus tämä "kehu veneesi" juttu, mutta kaikenmaailman häiriköt sotkevat. Se yhdistettynä näiden keskustelujen vaikeaan luettavuuteen tekee asian etsimisestä ärsyttävää (kunnon puu-näkymä josta voi poimia uudet viestit kuten joskus oli, puuttuu) Jos haluaa lueskella vastaavia omistajien arvioita veneestään niin suosittelen www.sailguide.com sivustoa, sieltä båtfakta ja veneen faktasivun alareunasta "läs egna synpunkter på båten här".
Se luopuminen puunäkymästä muka lukijoiden tahdosta oli todella päätön päätös ylläpitäjiltä ja saivat siitä melkoisen haukkuryöpyn aivan aiheellisesti. Osittain puutetta pystyy paikkaamaan, kun huomaa ensimmäisen kommentin yläreunasta kohdan "supista kaikki kommentit". Klikkaaminen tekee lukemisesta lähes mahdollista, jos ei nyt helppoa sentään.
Kuten näkee, kukin tykkää omastaan, usein päinvastaisin perustein kuin toinen. Laitetaanpa lisäksi kehut yhdeltä laidalta 6 mR:stä.
kauniimpi kuin mikään muu
purjehtii kuin enkeli
ei säilytystiloja > ei kerry turhaa tavaraa
rikissä on kaikki säädöt ja muut säädöt asianomaisen gastin käsillä
kiiltävä lakattu kansi pitää tasapainon miehistöllä yllä
ei moottoria > pysyy tatsi yllä
kaikki veneessä on suunniteltu ainoastaan purjehdusta varten
-hiukan kankea kääntymään satamassa
-kausi jää hiukan lyhyemmäksi kuin mun toisella veneellä
/-on siinä hiukan töitä keväisin
Vanhana kuutospurjehtijana allekirjoitan kaiken muun paitsi "kiiltävän lakatun kannen". Se ei olennaisesti kuulu kuutoseen. Meillä oli lakkaamaton tiikkikansi – vaikka oli siinäkin keulagastilla tasapainoilemista.
Se lakattu kansi nyt vain kuuluu alkuperäiseen konseptiin ja sellaisena sen ovat kaikki omistajat kautta vuosikymmenten pitäneet. Ja lopulta se on vain pieni yksityiskohta täydentämässä täydellistä epäkäytännöllisyyttä. Siis epäkäytännöllisyyttä kaiken muun kuin purjehtimisen suhteen.
Tietenkin ymmärsin, mistä lakattu kansi juontaa juurensa, mutta mielestäni lakattu kansi kuutosessa on plussaa enintään ulkonäön vuoksi ja pelkkää miinusta purjehduksen kannalta.
Mutta loppujen lopuksi kannen lakkaus tai lakkaamattomuus on täysin epäolennainen detalji kuutosen kaikkien upeiden ominaisuuksien joukossa.
Nauticat 37.
Sisäohjaamo, jonka u -sohvalta mainio näkyvyys ulos. Hyvä varsinkin luonnonsatamissa ja surkealla säällä liikuttaessa. Itse purjehdus tapahtuu aina ulkoa käsin, mutta kolean kelin koneajo myös sisältä.
Viimeisen päälle tehty joka paikasta, missään ei näy tinkimisen merkkejä.
Kotimaisen veistämön tuki erinomaista.
Tilavin tietämäni omistajan kajuutta omalla kylppärillä, vieraille oma wc.
Ohjaamon alla oleva yhden hengen vieraskajuutta on hiljainen ja hyvin sijoitettu vapaavahtilaisen lepopaikka merioloissa.
Isot tankit ja akkukapasiteetti.
Koneessa tehoreserviä joka tilanteeseen (56hp)
Istumalaatikko korkealla, hyvä näkyvyys ja pysyy kuivana aallokossa
Purjehtii sen mitä HR:t, Najadit ym. saman kokoluokan cruiserit nyt muutenkin. Suorituskykyä pidän yllättävän hyvänä Nauticatin maineeseen verrattuna. X:t, FG:t ym.menevät nopeammin tai hitaammin ohi, mutta ranskalaiset ja muut vastaavat cruiserit pääsääntöisesti eivät ohita.
-- Broutsaa joskus hyvinkin rajusti, ei ole sopiva aloittelijalle, mutta kivan haastava toki muille.
- Lievää nihkeyttä kevyissä tuulissa, kulkeminen alkaa noin 4-5 m/s tuulessa suunnasta riippuen.
Aika kauan olen kiertänyt messuja koti- / ulkomailla ja minulle sopivampaa venettä ei ole tullut missään vielä vastaan. Tämä on kolmas ja todennäköisesti viimeinen purteni.
Nauticatti näyttää tosiaan olevan hyvä esimerkki hienosta meidänkin vesille sopivasta cruiserista. Käytännössäkin toimivan sisäohjaamon ansiosta ehkä parempikin kuin vaikkapa vastaava HR. Norjalainen cattimyyjä lupaa LYS-luvuksi 1,20, joka tarkoittaa sitä, että hyvin suuri osa vesillämme liikkuvista purjeveneistä jää vanaveteen, mukaanluettuna esim. kaikki Infernot. Jollekin FG 36:llekin on mitattu sama LYS kuin Nauticatille. Kuitenkin, jos lähdetään vertailemaan saman ikäkauden (2000-luvun) samankokoisia cruisereita vastaavalla purjevarustuksella (mm. ei rullaisoja) Nauticat 37:ään, on asetelma päinvastainen, valmistusmaasta riippumatta.
Mutta kyllä kelpaisi minullekin vanhoja luita lämmittämään. Vielä pitää kuitenkin tahkoa vääntää, jotta saisi pesot kasattua ennen eläkeikää.
Lupaan LYS:istä tai sen lupauksista riippumatta jättää joka ikisen Nauticat-merkkisen purren omalla veneelläni, joka on ihan perusmallin Inferno 31, toki erittäin kattavalla purjevarustuksella. Ihan siis niinkuin kisana pisteestä A pisteeseen B, vain aika ratkaisee. Mitä keveämpi tuuli, sen helpompi suoritus.
Alea iacta est. Odotan innolla kohtaamista Nauticatin kanssa! Viimeisen 25v aikana ollut n 100 kisassa jokahinen moottoripursi puhdas vastaantulija. Tilastoja voin pistää jakoon sille joka lähtee mukaan empiiriseen kokeiluun, en kaikille huutelijoille täällä.
Jo nyt on aikoihin eletty :)
Miten olisi kisa Nauticat 385:ä vastaan, piste A olisi Hanko ja piste B Hobart?
Vaatii kyllä Infernoista version 37, jotta Nauticat 37 jää. Inferno 31 on menneiden aikojen sinänsä sievä pikkupursi ja aivan eri sarjassa.
Olet oikeassa, "eri sarjassa" ollaan asiasta riippuen. Asumisen puolesta Hepokatti pesee vanhan Infernon mennen tullen, mutta vaatii aika fakiirin jotta purjehduksella pääsee edes lähelle. Tämä nähtiin viime vuonna parissakin kisassa Ruotsin puolella. Olkoonkin että mentiin spinnulla pitkiä pätkiä, mutta olemattomassa aallokossa se nyt meno vain maittoi ikänestorille kissaa paremmin. Osaamattomuutta tai ei, mutta näin nyt kuitenkin kävi.
Onko sinulla laittaa tuloslinkkejä näistä kisoista? Mielenkiinnosta vertaisin nitä omiin käsityksiini ja kokemuksiin. Valtaosa Suomessa näkemistäni hyvin harvoista Nauticat 37 ja 385 -veneistä on hieman jo iäkkäimmillä herroilla, jotka eivät niillä virallisesti tai muutenkaan missään kisaile.
Vanha Finnflyer 31 (lys 1,14?) menee spinnulla tasoihin genoa virsarilla ajavan Nauticat 37:n kanssa.
Inferno 37 (lys 1,23?) taas hissukseen ohittaa keskituulen kryssillä Nauticatin.
Sirena 38 (lys 1,23?) menee ohi kevyen ja keskituulen slöörissä, mutta tuulen navakoituessa Nauticat pysyy hyvin mukana.
Norjalainen arvio-lys 1,20 Nauticatille lienee siten varsin oikea.
Nythän täällä oikein moottoripurjehtija avautuu. Aprillipäivä on vasta huhtikuussa.
Kaikenlaisia sitä...nojoo, ollaan kaikki onnellisia jos on viimeinen purtesi.
Oletko sinä puolestasi mahdollisesti muuten vajaa jollakin tasolla. Ainakin jutuista päätellen. Saunan taakse ja...
FOLKKARI
kaunis
ei liikaa köysiä
ei tarvi reivata
ei tarvi kutsua pariskuntia yö vieraiksi (lapsia)
wc toimii aina (laidan yli/ämpäriin)
ei öljyä pilssissä
ei muovin hajua
halpa
ei sähkö ongelmia
kevyt käsitellä
mahdut satamiin (vaikka poijuköyteen)
- lakkatöitä keväisin
- jotkut jo alkaneet snobbailla näidenkin kanssa (hipsterit??)
TT.....unohdit mainita,että folkkari on hidas ja ahdas ja useimmissa ulkolaitamoottori.Hankala käsitellä!
Eihän folkkari tarvitse moottoria ollenkaan!
persoonallinen ranskatar
kaikin puolin viihtyisät ja tilavat sisätilat, laadukas vankka käsityö
runkomuoto ilo silmälle, ahteri sykähdyttävä edelleen yli 20 v jälkeen, ketka uljas
toppiriki, vankka takila
matalalla kölillä (1.35 m) luonnonsatamat ja pikkulaiturit mahdollisia
----------
- kovemman tuulen luovissa vaatii paljon painoa laidalle tai sitten aikaista reivaamista matalan kölin vuoksi
Gph lähemmäs 600 tai alle, sellaiset ovat hyviä matkapursia.
2345tttt
Maxi Mixer Cruising vm 85
Harvinainen Suomessa, oma veneeni nro 167, tehty n.200. Mallista on myös .
Competition, tasakantinen kisamalli. Linkissä Norjalaisesta samanlaisesta kuvia:
http://home.broadpark.no/~atarnes/mixer/index.htm
Ostettu vasta syksyllä 2011, mutta viime kauden kokemuksia:
Plussat
kaunis runko ja ylärakenteet
hyvä luovivene ja muutenkin tuntuu kulkevan hienosti (Lys 1,16)
erittäin kaunis mahonkisisustus. Aiemmiissa veneissä oli tiikkisisustus
kerrosrakenne divinycelliä
tilava avotila
melko matala runko, joten satamamänööverit helpppoja
kapeana (3,25) mahtuu hyvin pikkuisen ahtaampaankin paikkaan
kuusi täysimittaista punkkaa. Itse olen 192cm ja hyvin mahtuu
konetila kokonaan erotettu sisätilasta- hiljaista koneajossa
hyvä trimmattava talkila itseskuuttavalla fokalla todella hyvä saaristossa.
iso pentteri
Miinukset
- avotilan välikansi. Kapeat ja korkeat portaat sisälle.
- ei pilssiä. Sisällä leveät palkit. Epäilin rakennetta, mutta kivilleajon seurauksena ei tullut mitän vaurioita.
- avotilan reunalla kipparin ei kovin hyvä istua luovilla
- puomi pitkä (4,4 m) ja matalalla
- perä pitkä ja luiska. joskus hankala, mutta hieno
- taittolappotkuri tehoton
- vanhan IOR-säännön tasapohja kölin etupuolella paukuttaa jonkin verran reippaammassa vasta-aallossa
Kokemukset tähän mennessä positiivisia. Siistikuntoista on mukava laittaa edelleen.
Mielenkiintoinen tuttavuus...Maxi Orust-båteista tutulla mahonkisisustuksella.