Olen lähemmäs kolmekymppinen nainen, kärsin masennuksesta, vaikeasta sos.tilanteiden pelosta, muistiongelmista sekä fyysisistä sairauksista.
Taustalla 2 keskeytynyttä koulutusta, useita keskeytyneitä työharjoitteluja sekä yksi 4kk kestänyt palkkatyö.
Ammatinvalintapsykologi ei pysty löytämään minulle mitään ammattia, vaan totesi, että todennäköisesti joudun ennemmin tai myöhemmin pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle.
Jos näin käy niin tuntuu, ettei elämälläni ole mitään tarkoitusta ja masennun kenties pysyvästi.
Onko muita samassa tilanteessa olevia? Kertoisitteko kokemuksistanne?
Työkyvyttömyyseläkkeelle alle 30-vuotiaana?
varjojen leidi
66
6665
Vastaukset
- ----
Eläke on mahdollisuus levätä ja kerätä voimia. Pysähtyä ja antaa itselleen anteeksi. Jos sen mahdollisuuden saa niin käyttää hyväksi. Kyllä elämä kantaa.
- ,.ysimillinen sovite
Pidän sinua aika terveenä kusi päässä ei paljon työtekoa häiritse,mene töihin ja anna mahdollisuus tosisairaille joilla elinaikaa ei ole paljon päästä työkyvyttömyys eläkkeelle.
On paljon mm.haimasyöpää sairastavia joilla on koko ajan valtavat kivut,nivelrikot
turvotukset joiden seurauksena pahat vuosia kestävät säärihaavat.
Nämä henkilöt elävät 501€/kk,kun minullekin kuuluisi työkyvyttömyyseläke bruttona 1600€ ja lisäksi saisi tienata 700€/kk.
Mutta kelalta on kerrottu itsemurhan olevan hyvä vaihtoeto minulle ja työkyvyttömyyseläkettä ei minulle myönnetä koskaan.
Minä olen täysin psyykkisesti kunnossa joten en silloin hae epäreilusti eläkettä mielenterveysongelmiin vedoten..,,
- Vanhempi ihminen
Minkälaista hoitoa tai kuntoutusta olet saanut?
Oletko työkkärin kuntoutusosastolla?
Ammatillinen kuntoutus voisi vielä auttaa, mutta oletko saanut edes kunnollista hoitoa?- varjojen leidi
Kiitokset kaikille vastanneille! Olen työvoimatoimiston reitti-palvelun asiakkaana, joka on tarkoitettu vajaakuntoisille työnhakijoille.
Minulle on tehty 2 kuntoutustutkimusta, olen käynyt terapiassa 5 vuotta, syönyt monia eri psyykenlääkkeitä. Myös fysioterapiaa olen saanut.
Kuntoutustukea sain 5 vuotta putkeen, se loppui viime keväänä.
2 psykiatria on ollut sitä mieltä, etten todennäköisesti parane. Sekä ammatinvalintapsykologi.
2 koulutusta on myönnetty ammatillisena kuntoutuksena.
Yritän pitää toivoa yllä, mutta silti masentaa ajatus siitä, ettei koskaan kuntoutuisi enää työkykyiseksi... - Latvainvalidi
varjojen leidi kirjoitti:
Kiitokset kaikille vastanneille! Olen työvoimatoimiston reitti-palvelun asiakkaana, joka on tarkoitettu vajaakuntoisille työnhakijoille.
Minulle on tehty 2 kuntoutustutkimusta, olen käynyt terapiassa 5 vuotta, syönyt monia eri psyykenlääkkeitä. Myös fysioterapiaa olen saanut.
Kuntoutustukea sain 5 vuotta putkeen, se loppui viime keväänä.
2 psykiatria on ollut sitä mieltä, etten todennäköisesti parane. Sekä ammatinvalintapsykologi.
2 koulutusta on myönnetty ammatillisena kuntoutuksena.
Yritän pitää toivoa yllä, mutta silti masentaa ajatus siitä, ettei koskaan kuntoutuisi enää työkykyiseksi..."Kuntoutustukea sain 5 vuotta putkeen, se loppui viime keväänä. "
Siis pidettiinkö sinua kuntoutuneena? Pitikö hoitava lääkäri sinua kuntoutuneena?
Millä elät nyt?
Nyt kipin kapin hakemaan uutta lääkärinodistusta ja haet sairauslomaa tai kuntoutustukea. Työkykytutkimukseen kannattaa sitten seuraavaksi mennä.
Miten elämäsi muuten? Onko hyviä tai huonoa ihmissuhteita? Harrastuksia? Muuten elämä hyvässä vai huonossa mallissa eli olisiko muutostarpeita? - Herttilei sentään.
Latvainvalidi kirjoitti:
"Kuntoutustukea sain 5 vuotta putkeen, se loppui viime keväänä. "
Siis pidettiinkö sinua kuntoutuneena? Pitikö hoitava lääkäri sinua kuntoutuneena?
Millä elät nyt?
Nyt kipin kapin hakemaan uutta lääkärinodistusta ja haet sairauslomaa tai kuntoutustukea. Työkykytutkimukseen kannattaa sitten seuraavaksi mennä.
Miten elämäsi muuten? Onko hyviä tai huonoa ihmissuhteita? Harrastuksia? Muuten elämä hyvässä vai huonossa mallissa eli olisiko muutostarpeita?Se on hieno muoti-ilmiö tuo masennus. Sen taakse pystyy pakenemaan kaikkea.
Kuitenkin tänne palstoille kirjoitellaan suht loogisesti ja teräväpäisesti, ei niin kuten masentuneet tekee...
Nimittäin oikeasti masentuneet ja psyykevammaiset lähinnä kuolaa, makaa sängyssä, ovat toimintakyvyttömiä, ovat pois kaikistra järjestelmistä yhteiskunnassamme.
Mutta nämä muotimasentuneet, ne surfailevat palstoilla, käyvät terapiassa koska se on siistiä se on muotia sellaista on ollut telkkarissakin, he shoppailevat, lorvivat, elävät yhteiskunnan siivellä.
Työterapeuttinen keskitysleiri olisi oikea paikka teille tekolatvalahoiset. Vittuun eläkkeet ja sosiaalituet, ei mitään armoa yhteiskuntamme taholta. Silloin pääsisimme oikean totuuden tasolle. Oikeasti masentuneet tekisivät itsarin ja pääsisimme heistä eroon laakista ja nämä palstoille kirjoittelevat muotimasentuneet lopettaisivat siivellä olemisen ja ryhtyisivät hyödyntämään yhteiskuntaa. Voisi työttömyyslukematkin laskea merkittävästi.
Minäkin voisin palkata kotisiivoojan yhdestä lurvi toukasta. - mk1
Herttilei sentään. kirjoitti:
Se on hieno muoti-ilmiö tuo masennus. Sen taakse pystyy pakenemaan kaikkea.
Kuitenkin tänne palstoille kirjoitellaan suht loogisesti ja teräväpäisesti, ei niin kuten masentuneet tekee...
Nimittäin oikeasti masentuneet ja psyykevammaiset lähinnä kuolaa, makaa sängyssä, ovat toimintakyvyttömiä, ovat pois kaikistra järjestelmistä yhteiskunnassamme.
Mutta nämä muotimasentuneet, ne surfailevat palstoilla, käyvät terapiassa koska se on siistiä se on muotia sellaista on ollut telkkarissakin, he shoppailevat, lorvivat, elävät yhteiskunnan siivellä.
Työterapeuttinen keskitysleiri olisi oikea paikka teille tekolatvalahoiset. Vittuun eläkkeet ja sosiaalituet, ei mitään armoa yhteiskuntamme taholta. Silloin pääsisimme oikean totuuden tasolle. Oikeasti masentuneet tekisivät itsarin ja pääsisimme heistä eroon laakista ja nämä palstoille kirjoittelevat muotimasentuneet lopettaisivat siivellä olemisen ja ryhtyisivät hyödyntämään yhteiskuntaa. Voisi työttömyyslukematkin laskea merkittävästi.
Minäkin voisin palkata kotisiivoojan yhdestä lurvi toukasta.Mielenterveysongelmat on sairaus siinä kuin esim. sydänsairaudet. Sinä olet viilettänyt tähän asti tuurilla. Toivon että elämä antaa sulle jonkin kivan pikku lahjan jonain päivänä. Miten olisi vaikkapa aivoverenvuoto, sitten näet kuka elättää ja ketä.
- järki käteen
Herttilei sentään. kirjoitti:
Se on hieno muoti-ilmiö tuo masennus. Sen taakse pystyy pakenemaan kaikkea.
Kuitenkin tänne palstoille kirjoitellaan suht loogisesti ja teräväpäisesti, ei niin kuten masentuneet tekee...
Nimittäin oikeasti masentuneet ja psyykevammaiset lähinnä kuolaa, makaa sängyssä, ovat toimintakyvyttömiä, ovat pois kaikistra järjestelmistä yhteiskunnassamme.
Mutta nämä muotimasentuneet, ne surfailevat palstoilla, käyvät terapiassa koska se on siistiä se on muotia sellaista on ollut telkkarissakin, he shoppailevat, lorvivat, elävät yhteiskunnan siivellä.
Työterapeuttinen keskitysleiri olisi oikea paikka teille tekolatvalahoiset. Vittuun eläkkeet ja sosiaalituet, ei mitään armoa yhteiskuntamme taholta. Silloin pääsisimme oikean totuuden tasolle. Oikeasti masentuneet tekisivät itsarin ja pääsisimme heistä eroon laakista ja nämä palstoille kirjoittelevat muotimasentuneet lopettaisivat siivellä olemisen ja ryhtyisivät hyödyntämään yhteiskuntaa. Voisi työttömyyslukematkin laskea merkittävästi.
Minäkin voisin palkata kotisiivoojan yhdestä lurvi toukasta.Sitten on myös näitä jotka vastailevat, vaikka eivät mitään ymmärrä.
Onneksi tyhmyyden takia ei joudu eläkkeelle, vai mitä? - 12.
Herttilei sentään. kirjoitti:
Se on hieno muoti-ilmiö tuo masennus. Sen taakse pystyy pakenemaan kaikkea.
Kuitenkin tänne palstoille kirjoitellaan suht loogisesti ja teräväpäisesti, ei niin kuten masentuneet tekee...
Nimittäin oikeasti masentuneet ja psyykevammaiset lähinnä kuolaa, makaa sängyssä, ovat toimintakyvyttömiä, ovat pois kaikistra järjestelmistä yhteiskunnassamme.
Mutta nämä muotimasentuneet, ne surfailevat palstoilla, käyvät terapiassa koska se on siistiä se on muotia sellaista on ollut telkkarissakin, he shoppailevat, lorvivat, elävät yhteiskunnan siivellä.
Työterapeuttinen keskitysleiri olisi oikea paikka teille tekolatvalahoiset. Vittuun eläkkeet ja sosiaalituet, ei mitään armoa yhteiskuntamme taholta. Silloin pääsisimme oikean totuuden tasolle. Oikeasti masentuneet tekisivät itsarin ja pääsisimme heistä eroon laakista ja nämä palstoille kirjoittelevat muotimasentuneet lopettaisivat siivellä olemisen ja ryhtyisivät hyödyntämään yhteiskuntaa. Voisi työttömyyslukematkin laskea merkittävästi.
Minäkin voisin palkata kotisiivoojan yhdestä lurvi toukasta.Kylläpäs sitä nyt ollaan niin tietäviä, Herttilei sentään.. et todellakaan tiedä yhtään mitään masennuksesta joka on todellakin sairaus muiden rinnalla...kuten esim. syöpä.
Sinulla on elämää vielä paljon oppimatta....kuinka voit edes ajatella, saatikka kirjoittaa että oikeasti masentuneet tekevät itsarin!
ookkona jokin pölijä? - .LAUPESKUNNIAAN
12. kirjoitti:
Kylläpäs sitä nyt ollaan niin tietäviä, Herttilei sentään.. et todellakaan tiedä yhtään mitään masennuksesta joka on todellakin sairaus muiden rinnalla...kuten esim. syöpä.
Sinulla on elämää vielä paljon oppimatta....kuinka voit edes ajatella, saatikka kirjoittaa että oikeasti masentuneet tekevät itsarin!
ookkona jokin pölijä?Kyllä on vaikea ymmärtää ihmistä joka tykkää matkustella tehdä kaikkea kivaa ja on saanut diagnoosin mielenterveysongelma,pysyvä eläke jalat ja kädet toimivat
ja varmasti muutkin elintoiminnot hyvin.
Sitten on meitä osittain halvaantuneita,pitkälle invalidisointuneita,kuolemaan johtavaan syöpään sairastavia eli elämä on hyvin vaikeaa,mm,virtsan ja ulosteen pidätyskyvyn puute.
Ajatelkaa daijut eikö meidän kuuluisi olla etusijalla eläkkeelle pääsyssä.
Kokoomuslainen aate on valehtelijat ja huijarit pärjäävät,kukaan ei auta oikeasti sairaita.
HÄVETKÄÄ SUOMEN KANSA JOTKA ÄÄNESTÄVÄT KOK,SDP,KESK,VIHR JA KAIKKEIN RIISTÄVINTÄ ELI RKP............................................. - vitun sovinisti!
Herttilei sentään. kirjoitti:
Se on hieno muoti-ilmiö tuo masennus. Sen taakse pystyy pakenemaan kaikkea.
Kuitenkin tänne palstoille kirjoitellaan suht loogisesti ja teräväpäisesti, ei niin kuten masentuneet tekee...
Nimittäin oikeasti masentuneet ja psyykevammaiset lähinnä kuolaa, makaa sängyssä, ovat toimintakyvyttömiä, ovat pois kaikistra järjestelmistä yhteiskunnassamme.
Mutta nämä muotimasentuneet, ne surfailevat palstoilla, käyvät terapiassa koska se on siistiä se on muotia sellaista on ollut telkkarissakin, he shoppailevat, lorvivat, elävät yhteiskunnan siivellä.
Työterapeuttinen keskitysleiri olisi oikea paikka teille tekolatvalahoiset. Vittuun eläkkeet ja sosiaalituet, ei mitään armoa yhteiskuntamme taholta. Silloin pääsisimme oikean totuuden tasolle. Oikeasti masentuneet tekisivät itsarin ja pääsisimme heistä eroon laakista ja nämä palstoille kirjoittelevat muotimasentuneet lopettaisivat siivellä olemisen ja ryhtyisivät hyödyntämään yhteiskuntaa. Voisi työttömyyslukematkin laskea merkittävästi.
Minäkin voisin palkata kotisiivoojan yhdestä lurvi toukasta.sano paikka ja aika.. niin katsotaan kuka pakenee ja ketä!!
- 0+2
mk1 kirjoitti:
Mielenterveysongelmat on sairaus siinä kuin esim. sydänsairaudet. Sinä olet viilettänyt tähän asti tuurilla. Toivon että elämä antaa sulle jonkin kivan pikku lahjan jonain päivänä. Miten olisi vaikkapa aivoverenvuoto, sitten näet kuka elättää ja ketä.
Mielenterveysongelmat eivät ole sairauksia kirjaimellisessa mielessä toisin kuin esim. sydänsairaudet. Nimim. 'Herttilei sentään.' kirjoittelee kyllä omastakin mielestäni asiattomia.
- Kärpix
varjojen leidi kirjoitti:
Kiitokset kaikille vastanneille! Olen työvoimatoimiston reitti-palvelun asiakkaana, joka on tarkoitettu vajaakuntoisille työnhakijoille.
Minulle on tehty 2 kuntoutustutkimusta, olen käynyt terapiassa 5 vuotta, syönyt monia eri psyykenlääkkeitä. Myös fysioterapiaa olen saanut.
Kuntoutustukea sain 5 vuotta putkeen, se loppui viime keväänä.
2 psykiatria on ollut sitä mieltä, etten todennäköisesti parane. Sekä ammatinvalintapsykologi.
2 koulutusta on myönnetty ammatillisena kuntoutuksena.
Yritän pitää toivoa yllä, mutta silti masentaa ajatus siitä, ettei koskaan kuntoutuisi enää työkykyiseksi...Miksi olet masentunut? Fyysisiä töitä kyllä löytyy, jossa ei tarvitse olla yhtään ns. sosiaalisesti orientoitunut. Kyllähän sitä reipas nuori nainen aina töitä halutessaan löytää tai sitten pistää oman yrityksen pystyyn.
- Anonyymi
mk1 kirjoitti:
Mielenterveysongelmat on sairaus siinä kuin esim. sydänsairaudet. Sinä olet viilettänyt tähän asti tuurilla. Toivon että elämä antaa sulle jonkin kivan pikku lahjan jonain päivänä. Miten olisi vaikkapa aivoverenvuoto, sitten näet kuka elättää ja ketä.
"Miten olisi vaikkapa aivoverenvuoto, sitten näet kuka elättää ja ketä."
Jos aivoverenvuoto ei kaiken lisäksi näkyisi magneettikuvissa ja diagnosoitaisiin vaikkapa psykoottiseksi masennukseksi, saisi ilkkuja tuta, millainen on maanpäällinen helvetti. Samalla kun hänelle lyötäisiin masennuslääkkeet kouraan ja jätettäisiin vaille kunnollista hoitoa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Miten olisi vaikkapa aivoverenvuoto, sitten näet kuka elättää ja ketä."
Jos aivoverenvuoto ei kaiken lisäksi näkyisi magneettikuvissa ja diagnosoitaisiin vaikkapa psykoottiseksi masennukseksi, saisi ilkkuja tuta, millainen on maanpäällinen helvetti. Samalla kun hänelle lyötäisiin masennuslääkkeet kouraan ja jätettäisiin vaille kunnollista hoitoa.Pidätyskyvytön vammainenhan ei varmaankaan ilkkuja saa?
Masentuneet ovat kaiken lisäksi vielä empatiakyvyttömiä ymmärtämään mitään muuta kuin omaa tilannettsansa. Sellaiseksi se tunnevammaisuus näyttää tekevän.
Kerran se vain kirpaisee kun sinäkin ilkkuja saat. Kellekään ei enää sen jälkeen tarvitse mainostaa olevansa työkyvyttömyyseläkkeellä. Sen sijaan fyysisesti rajoittuneen vammat näkyvät 24/7. - Anonyymi
varjojen leidi kirjoitti:
Kiitokset kaikille vastanneille! Olen työvoimatoimiston reitti-palvelun asiakkaana, joka on tarkoitettu vajaakuntoisille työnhakijoille.
Minulle on tehty 2 kuntoutustutkimusta, olen käynyt terapiassa 5 vuotta, syönyt monia eri psyykenlääkkeitä. Myös fysioterapiaa olen saanut.
Kuntoutustukea sain 5 vuotta putkeen, se loppui viime keväänä.
2 psykiatria on ollut sitä mieltä, etten todennäköisesti parane. Sekä ammatinvalintapsykologi.
2 koulutusta on myönnetty ammatillisena kuntoutuksena.
Yritän pitää toivoa yllä, mutta silti masentaa ajatus siitä, ettei koskaan kuntoutuisi enää työkykyiseksi...No täällä toinen 34-vuotias sekasotku, joka on todettu työkyvyttömäksi ja saanu pysyvät eläkepaperit eikä meikää haittaa toisaalta yhtään............. 😉😄
Kyllä, haluaisin kyllä tehä jotain osa-aika-pätkätöitä, mutta noh, entisenä koulukiusattuna mun itsetunto on suht. hauras ja pelkään työelämässä joutuvani silmätikuksi ja työpaikkakiusatuksi............ Mulla on todettu lapsena kielellisen kehityksen erityishäiriö, mikä vaikuttaa niin, etten hahmota kaikkia käytännön juttuja, mistä mua kiusattiin peruskoulussa ikäänkuin ne kusipäät ois muka ollu mua jotenki parempia, ku sama ongelma heilläkin............ Noh, sit mulla on todettu Asperger ja myös masennus ja sit joku skitsoaffektiivinen häiriö ja pakko-oireet siihe päälle...........
Tiedän ainakin itsestäni, etten ole täysin työkykyinen, mutta se ei mua haittaa - onpahan ainaki itselle aikaa, kun on eläkkeellä............ 😉😆😆
Joten mä sanon sulle, että ei sen takia kannata masentua, voihan sitä hakea töitä, jos haluaa ja jaksaa vaan töissä olla - ite en ainakaan jaksaisi kokoaikatyötä enkä jaksaisi myöskään pienen lapsen äitinä, vaikka niin haluaisinkin, mutta arki pienen lapsen kanssa on raskasta ja myös töissä käynti on raskasta omalta osaltaan, joten olen tyytyväinen elämäntilanteeseeni tällaisenaan........
Toki sitä kaipaa arkeen jotakin mielekästä tekemistä ja sisältöä, mutta sitä voi olla harrastukset yms.
Myös oma jaksamiseni vaihtelee, jos en ole nukkunu hyvin, en jaksa mennä esim. suihkuun jne, mutta mun mielestä maailma ei siihen kaadu, yleensä meen sit suihkuun kiukkuisena, ku on oikeen likainen olo ja käytän vettä runsaasti, vaikka yritän olla lotraamatta, mutta ku on pakko-oireita, ni se ei aina onnistu...........😶😆
Joo, aika voi käydä välillä pitkäksi, mutta mulla se ei haittaa, mulla on ihana sekarotuinen koira, jonka kanssa mä käyn pitkiäkin lenkkejä myös yöllä, ku tuntuu, että seinät tulee vastaan kotona ja mun päivärytmi ei ole mikään paras, tykkään valvoa myöhään ja juon aamukahvit ns. sellaset vasta iltapäivällä/illalla, ku nukuttaa pitkään ja itekin käytän psyyken lääkkeitä..........
Haluaisin olla myös työkykyinen ja perustaa perhettä yms, mutta en tiiä, jaksaisinko sitä kaikkea, joten ei - ei käy kateeksi työssäkäyvien ja lapsiperheiden arkea..........
Eipähän tarvi ajatella ketään muuta kuin itteään, kyllä sitä aina jotenki saa ajan kulumaan.........😉😊
Ei kannata masentua moisesta, ainakin sulla on aikaa itelles............ 🙂
Tulot on suht. pienet, mutta kyllä tuo eläke nyt parempi on ku esim. työttömyyspäiväraha tai toimeentulotuki.......... Nykyajan työelämä on aika vaativaa ja raskasta ja sit, jos kohtaa vielä työpaikkakiusaamista, mitä on paljon, ni ei kiitos, ei ole kaipuuta työelämään, vaikka kaikilla työpaikoilla nyt ei kiusatakaan eikä sallita kiusaamista.........
Aloita jokin harrastus tai vapaaehtoistyö tai jotain pätkäduuneja, kyllähän nekin tuo jo sisältöä elämään, mutta ei kannata masentua sen takia, että ei ole täysin työkykyinen, ku en ole minäkään kaikkine rajoitteineni, mutta ite ainaki hyväksyn itteni tämmösenä sekopäänä ku oon, jos ei joku toinen hyväksy mua, ni nussikoon persettään, erilaisuus on rikkautta,,........ 🙂🙂
Ihmiset. jotka ei ymmärrä erilaisuutta, voivat katsoa itteään peiliin.......... Asiat vois olla kuitenki paljon huonomminkin kuin se, että on työkyvyttömyyseläkkeellä......... 😉 - Anonyymi
mk1 kirjoitti:
Mielenterveysongelmat on sairaus siinä kuin esim. sydänsairaudet. Sinä olet viilettänyt tähän asti tuurilla. Toivon että elämä antaa sulle jonkin kivan pikku lahjan jonain päivänä. Miten olisi vaikkapa aivoverenvuoto, sitten näet kuka elättää ja ketä.
Juuri näin. Kun on pumpulissa kasvanut, eikä ole koskaan ollut elämässä oikeita ongelmia, on helppo moittia toisia.
- toivottanparasta
Mielestäni olisi outoa, jos mt-ongelmien vuoksi ei pääsisi eläkkeelle. Ei kai kukaan ehdointahdoin kaipaa kotona lojumista?
Minulla ainakin takana sellainen ongelmien vyyhti, ettei työnteosta tulee koskaan mitään. Ikää 43v ammattina sairaanhoitaja- Anonyymi
Kyllä sitä kuule yllättävän moni kaipaa omaa aikaa kotona lorvimiselle. On nettiriippuvaisiakin ketkä masennuksen ja muiden ongelmien nojalla haluavat täyden vapauden riippuvuudelleen.
Ironia on onneksi se, että rahaa ei ole mielin määrin harrastaa, vaikka aikaa onkin. Se on mielestäni ihan oikein.
- en ole samassa
tilanteessa tuon suhteen, että olisi eläkettä ehdoteltu, ongelmia kyllä piisaa. Mitä olen seurannut yleistä keskustelua näistä mt-syistä myönnettävistä eläkkeistä, niin tuntuu siltä, että ainakin pysyvälle eläkkeelle on todella hankala päästä. Eläkettä pitää myös erikseen hakea, joten et sinä niin vain sellaiselle joudu, kaikki muut keinot varmasti kokeillaan ensin. Jos taas joudut jäämään eläkkeelle, niin käytännössä varmasti ensin määräaikaiselle, sehän uusitaan puolen vuoden tai vuoden välein, joten ei ole millään tavalla lopullista. Mitä kuntoutusta sinulle on kokeiltu?
- -----
Minulle kirjoitettiin heti kaksi vuotta kuntoutustukea. Nyt viimeinen vuosi alkamassa ja aloitin amk:ssa opiskelun. Että toivoa on.
- ph+vaikea depr.+inso
Ensin on 365 vrk sairauslomaa, sitten mahdollinen kuntoutustuki (entinen määräaikainen eläke), ja vasta sen jälkeen toistaiseksi eläke, eli ihan turhaan pelkäät mahdollista eläkkeelle joutumista. Siis psyykensairauksien puolelta. Et tarkentanut millaisia somaattisia sairauksia sinulla on, joten tilanne voi olla eläkkeelle siirt.kohdalla toinen.
- ed.
Ai niin, sen toistaiseksi eläkkeenkin voi laittaa ns. lepäämään, itse olin työelämässä liki vuoden, eläke lepäämässä.
- w.d.
mulla oli ensin kolme vuotta sairastamista työmarkkinatuella, sitten vuosi sairaslomaa ja kesäkuussa alkaa eläke, toistaiseksi.
- eipääseei
Oli just uutisissa että joka kolmas eläkehakemus hylätään (kela). Työeläkeyhtiöissä joka neljäs. Nuorimmat usein kohteena. Alle 30v on vaikea päästä eläkkeelle. Oon kymmenettä vuotta "kuntoutustuella". Viimeksi meni paperit eläkkeen hakemisesta 2v sitten, sain kaksi vuotta kuntotustukea lisää. Nyt pitäisi uudestaan taas hakea... huokaus.
Oon 30v.
Dg: kaksisuuntainen mielialahäiriö, ahdistuneisuushäiriö ja syömishäiriö. Ja fyysiset sairaudet: vaikea astma, sydämen rytmihäiriöitä ja selän ongelmia.- SADFGHJKLÖ
Korjauksena aiempaan väitteeseen: sairaslomaa on ensin 300 vrk ennen muita toimenpiteitä.
- Parempi näin
Pääsin eroon psyykenoireista ja rytmihäiriöistä, kun sain puhtaan asunnon.
Homekämpässä jos olisin jatkanut, niin eläkkeellä olisin ollut jo alle kolmekymppisenä. Tai mielisairaalassa. Puhtaan hengitysilman ylläpitämiseen menee nytkin paljon aikaa, toisten homeet ja hajusteet alkaa heti ahdistamaan.
Mutta kun koti on puhdas, pystyn kumminkin käymään töissä.- vihreä kaisla
Homeet on kyllä hassu juttu. Aina välillä ihmettelen, että mikäs mua nyt aivastuttaa, ja sitten löydänkin homehtuneen hedelmän/kasviksen jostain pöydältä/kaapista. Mitään varsinaisia allergioita mulla ei pitäisi olla, mutta siitä huolimatta tulee oireiluja, varsinkin aivasteluja.
- eläkeläinenkö
21v ja ehdotettiin eläkkeelle laittamista.
ahdistuneisuushäiriö, pakko-oireinen häiriö, psykoottissävytteinen ruumiinkuvahäiriö, bulimia ja vaikea toistuva depressio.- 9+15
Täytän pian 24-vuotta ja mulla on vähintään yhtä pahat ongelmat eikä ole ollut puhettakaan että pääsisin eläkkeelle vaikka diagnoosit on tehty. Yritetään vaan kuntouttaa. Miksiköhän?
- Näin Suomi toimii
Kumma juttu kun romaaneilla on aivan eri laki, he pääsevät lähes jokainen eläkkeelle heti lapsilisän loppumisen jälkeen. Outo laki! Peruskoulujakaan eivät käy, tässäkin lähistöllä nyt kulkee 2 kouluttamatonta 13 vuotiasta poikaa! Eikö heillä ole koulupakkoa??
- Eri ehdot todellakin
Olen sitä mieltä, että eläkkeelle ei tule päästä ennen kuin on peruskoulu käyty. Äiditkin huolehtisivat paremmin lastensa koulun käynnistä. He vaatisivat lapsia käymään peruskoulun loppuun ja sitten eläkkeelle.
- Latvainvalidi
"Kumma juttu kun romaaneilla on aivan eri laki, he pääsevät lähes jokainen eläkkeelle heti lapsilisän loppumisen jälkeen."
Kylläpäs on paksua juttua. Tunnetko edes yhtään mustalaista?
Eikä kannata kyllä mitään kansaneläkettä kadehtia, sillä ei juhlita. - Kärpix
Latvainvalidi kirjoitti:
"Kumma juttu kun romaaneilla on aivan eri laki, he pääsevät lähes jokainen eläkkeelle heti lapsilisän loppumisen jälkeen."
Kylläpäs on paksua juttua. Tunnetko edes yhtään mustalaista?
Eikä kannata kyllä mitään kansaneläkettä kadehtia, sillä ei juhlita.Samaa olen ihmetellyt. Romaneita voitaisiin kohdella eri tavalla, koska heihin sovelletaan eläkkeelle pääsyn suhteenkin eri tavalla lakeja. Ehdottaisin, että romaneille pistettäisiin Kiinan politiikan mukaisesti 1 lapsen politiikka. Jos perheeseen syntyy toinen lapsi, niin sitten joutuu töihin. Jos pystyy kärpimään päivät pitkät, niin pystyy kyllä tekemään töitäkin ja joutaa pois eläkkeeltä !!
- KALLE KELLO
Ei ole kokemusta, mutta ensinnäkin tuli mieleeni, jos pääset (kuka vain ei pääsekään) työkyvyttömyyseläkkeelle, niin oletko koskaan ajatellut vapaaehtoistyötä? Saisit päiviisi rutiineja ja olisit oikeasti myös hyödyksi.
- etsillaitaas
Aika pieneksi se sun eläke kyllä jää!! Toisaalta en muista sovelletaanko 30-vuotiaisiin enään sitä nuorena eläköitynyt pykälää joka saa parempaa työkyvyttömyyseläkettä. Ite jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle 43v juuri vaikean masennuksen, paniikkihäiriön ja maanisuuden takia. Ihan hyvää elämä on ollut sen jälkeen ja rahallakin tulee toimeen kun rakentaa elämän sen mukaan mitä rahaa saa. loppupahan se hemmetin 23 vuoden kidutus koluajat jolloin oli vaikeaa olla koulussa ahdistuksen takia. Ei tarvi enään välittää moisista asioista!!
- tulevaisuusonharmaa
Itse vähän alta nelikymppinen. Kuntoutustuella vuoden putkeen ja nyt myönnettiin toinen vuoden putki. Diagnoosi tällä hetkellä skitsoaffektiivinen häiriö, masennuspohjainen.
Töitä tehnyt nuoresta asti ja opiskellut kunnes sairaus iski päälle. On kysytty elämän suuntaviivoja, joihin olen vastannut että haluaisin vielä töihin, mutta minun on välillä vaikea mennä edes kauppaan kun saan sosiaalisia ahdistuskohtauksia. Lisäksi on muitakin oireita, joiden vuoksi en voisi pärjätä työelämässä tällä hetkellä. Itseäkin pelottaa oma kohtalo...kun katson tulevaan, en näe siellä mitään. Siis siellä ei ole mitään konkreettista 'näkyvissä'. On kaksi vaihtoehtoa; yrittää kuntoutua tai sitten eläke. Pelottaa! Tässäkö elämä oli...koen kokoajan syyllisyyttä, että 'pitäisi olla töissä ja pitäisi ja pitäisi...' Hyvää vuoden jatkoa aloittajalle ja kaikille muillekin!!- Yli viisikymppinen
Oletko käynyt terapiassa läpi lapsuuttasi/nuoruusikääsi? Sieltä omalla kohdallani ilmeni hyväksikäyttöä, koulukiusaamista, epäterveitä ihmissuhteita. Nämä asiat tulivat pinnalle vasta myöhemmin, pahimman kriisin ohimentyä. Olin tuolloin ikäisesi. Epäonnistuneita, työkyvyttömyyteen johtaneita (loppuunpalamisen kautta) työharjoitteluita takanani. Lopulta eläköityminen 42 v:na. Tällä hetkellä olen tyytyväinen elämääni. Helppoa ei ole ollut. Laihduin vähävaraisuuteni takia 10 kg, on pitänyt opetella olemaan armollinen itseä kohtaan. Kaikkia ei ole siunattu hyvillä perhesuhteilla, eikä hopealusikalla ole syötetty! Katkera en kuitenkaan ole.
Oletko ajatellut, että eläke voisi olla myös mahdollisuus. Voit antaa aikaa itsellesi muodostaa oma näkemyksesi elämästä, itsestäsi ym. Ulkoilu on yksi tärkeimmistä terapeuttisista lähteistä. Säännöllisen päivärytmin saaminen jokapäiväiseen elämään on tärkeää.
Minullekin on sanottu, että ainahan eläkkeltä voi jopa kuntoutua työelämään! - kaltoinkohtelu on
Yli viisikymppinen kirjoitti:
Oletko käynyt terapiassa läpi lapsuuttasi/nuoruusikääsi? Sieltä omalla kohdallani ilmeni hyväksikäyttöä, koulukiusaamista, epäterveitä ihmissuhteita. Nämä asiat tulivat pinnalle vasta myöhemmin, pahimman kriisin ohimentyä. Olin tuolloin ikäisesi. Epäonnistuneita, työkyvyttömyyteen johtaneita (loppuunpalamisen kautta) työharjoitteluita takanani. Lopulta eläköityminen 42 v:na. Tällä hetkellä olen tyytyväinen elämääni. Helppoa ei ole ollut. Laihduin vähävaraisuuteni takia 10 kg, on pitänyt opetella olemaan armollinen itseä kohtaan. Kaikkia ei ole siunattu hyvillä perhesuhteilla, eikä hopealusikalla ole syötetty! Katkera en kuitenkaan ole.
Oletko ajatellut, että eläke voisi olla myös mahdollisuus. Voit antaa aikaa itsellesi muodostaa oma näkemyksesi elämästä, itsestäsi ym. Ulkoilu on yksi tärkeimmistä terapeuttisista lähteistä. Säännöllisen päivärytmin saaminen jokapäiväiseen elämään on tärkeää.
Minullekin on sanottu, että ainahan eläkkeltä voi jopa kuntoutua työelämään!Hyvin usein se sieltä kaukaa jo kumpuaa.. todella harmillista. Usein jopa niin kaukaa, että ihminen on liian pieni edes puolustaakseen itseään. Jotkut aikuiset ovat psykopaatteja ja vihan kyllästämiä, purkavat pahaa oloaan lapsiin. Kieroilemalla, vähättelemällä, kiusaamalla, latistamalla.. saavat pysyvää vahinkoa aikaan. Eikä näitä asioita edes välttämättä muista lainkaan.
Epäilen itse joutuneeni päiväkoti-iässä kaltoinkohdelluksi, ei huono itsetunto ole lapsen perusominaisuus. Joku sen istuttaa ja se ei itsestään synny.
- Ihme touhua
"Ammatinvalintapsykologi ei pysty löytämään minulle mitään ammattia, vaan totesi, että todennäköisesti joudun ennemmin tai myöhemmin pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle."
Mikset sitten itse etsi sopivaa ammattia? Sinähän itsesi parhaiten tunnet? Eikä mielestäni kukaan JOUDU työkyvyttömyyseläkkeelle, eläkkeelle yleensäkin PÄÄSTÄÄN. Sanavalinnastasi päättelen, että työhaluja sinulla olisi, ei muuta kuin luuri kouraan ja soittamaan! Työtä on, kun vaan haluaa tehdä. Asia on tietysti eri, jos haluaa vain kotona lusmuilla..
Muutenkin masennuksesta on tullut tosiaan muoti-ilmiö. Toki on oikeasti masentuneita ihmisiä, mutta nykyään liian helposti haetaan pillereitä (jotka taatusti sekoittavat pään vielä pahemmaksi) ja mennään terapioihin, joissa heitetään vettä myllyyn.
Minulla on ollut paljon vastoinkäymisiä, enkä ole vielä edes kolmea kymmentä! Olisi siis ollut aihetta vetäytyä pois työelämästä, ruveta kieriskelemään itsesäälissä ja syömään pillereitä. Mutta halusin taistella vastaan ja jatkaa elämää normaalisti, ja oli muuten hyvä valinta! Vastatuulten jälkeen alkoi puhaltamaan myötätuuli. Sekin tosin hiipumassa, tällä kertaa lapsettomuuden vuoksi. En kuitenkaan anna senkään lannistaa! Aina löytyy ilon aiheita elämään, en voisi kuvitellakaan luovuttavani. Sen verran minusta löytyy taistelutahtoa, ja sitä suosittelen kaikkien muidenkin kehittävän!- quetiapine66
Lääkkeet onkin niitä varten jotka niitä tarvii!! Itse tarvin niitä koska parantavat elämänlaatua reilusti. Aivoissa voi olla jo syntymässä tietty rakennevika ja sitä ei korjata ns "talvisodan hengellä". Ennenhän ...hieman poikkeavatkin kuskattiin Seilin saarelle ja sieltä et päässyt pois muuta kun hautuumaan kautta. Ihan hyvä että nykyään on lääkkeitä että voi edes elää niiden avulla suhtkoht normaalia elämää ja joskus kenties hieman onnellistakin!!!
Itse olin 27 vuotta työelämässä kunnes jäin työkyvyttömyys eläkkeelle. Tiedän siis jotain myös työelämästäkin. Lopultakin eihän ihmistä ole suunniteltu alkujakaan mihinkään määrättyyn 8 tunnin pakkotyöhön josta saat juuri ostettua elämiseen tarvittavat vermeet. Ei ihmistä ole tarkoitettu ns "ajan orjaksi"...vaan alkujaan ihmiset ovat eläneet varmaankin paljon onnellisempaa elämäänsä oli olosuhteet sitten kuinka kurjat tahansa. Ihminenhän on onnellinen kun ei tiedä paremmasta!! Eihän dementikkokaan kärsi omasta sairaudestaan vaan tuskaa se aiheuttaa hänelle läheisille ihmisille. Hän elää omaa elämäänsä ja saa uusia kavereita joka päivä .-) - schtzen
Haista paska, et todellakaan tiedä mistä puhut! "Luuri kouraan ja soittamaan..." Miten sairas ihminen ensinkään voi tehdä töitä ja toiseksi, miten ITSE voi löytää sopivan ammatin, jos ei edes koulutettu asiantuntija kykene siihen??? V...u mikä urpo...
- Anonyymi
schtzen kirjoitti:
Haista paska, et todellakaan tiedä mistä puhut! "Luuri kouraan ja soittamaan..." Miten sairas ihminen ensinkään voi tehdä töitä ja toiseksi, miten ITSE voi löytää sopivan ammatin, jos ei edes koulutettu asiantuntija kykene siihen??? V...u mikä urpo...
Nämä "koulutetut asiantuntijat" ovat usein Kelan kukkahattuja, jotka eivät tiedä oikeasta työelämästä mitään. Ovat keränneet kokemuksia kuntoutujilta ja nivonneet nämä yhteen, joka vastaa heidän mielestään koko totuutta. Hekin ovat valmiita luovuttamaan asiakkaan kohdalla jos heidän resurssiensa mukaista työtä ei tunnu löytyvän.
Etsivä ja itse aktiivinen ihminen löytää töitä kyllä ja kun tietää mistä etsii ja opettelee vähän tuntemaan itseään.
- talviharmaa
Omalla kohdalla auttoi 2 vuotta tiivistä terapiaa, oikean lääkityksen löytyminen ja noin 3 vuotta olin vielä työttömänä/sairaslomalla/työkokeiluissa jne. Lopulta löysin oman alani ja kouluttauduin työllistyin aika pian valmistumiseni jälkeen 33 vuotiaana. Ensimmäinen ammattini siis ja opiskeluaika oli todella rankkaa mm. itseluottamuksen puutteen, muistihäiriöiden ja jännittämisen suhteen.
Takana mulla oli 5 (!) kesken jäänyttä koulutusta, syömishäiriö, vähän liikaa päihteitä, keskivaikea masennus, rahaongelmat, paniikkikohtaukset, joiden takia olin lähes aina kotona, yksinäisyys jne. Toisinsanoen olin lähestulkoon umpikujassa asioideni kanssa enkä enää uskonut tervehtymiseeni itsekään. Lisäksi olin niin saamaton sekä osaamaton, etten osannut asioida KELA:n enkä sossun kanssa kunnes pelastukseni = terapeuttini auttoi alkuun kaikkien näiden suhteen.
Nyt on itselläni mukava työpaikka, luotettava elämänkumppani ja jonkin verran olen löytänyt harrastuksiakin. Sairastamiseni näkyy ainoastaan siten, että kovin sosiaalinen en vieläkään ole vapaa-aikana, lääkitys on päällä varmaan lopun ikääni enkä lapsista edes haaveile. Väsyn helpommin kuin muut ikäiseni, joten rakkaat lemmikit saavat meille riittää.
Vielä kun olisi kotinani oma punainen tupa perunamaan kera, ei sen suurempia tulevaisuuden suunnitelmia mulla taida olla. Lisäksi ammatissani olen nyt auttamassa muita, jotka eivät omillaan pärjää ja tarvitsevat tukea arkeensa...ympyrä on siis sulkeutunut kohdallani aika kivasti. Kyllä se elämä voi tarjota vielä ihan mukavia asioita, vaikka olisi monta vuotta mennyt ihan penkin alle sairastaessa tai muissa ongelmissa. Pitää vaan jotenkin saada usko, että elämä kantaa! - psycedelic infection
Kommenttini ei koske työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä, mutta muutamaa aijempaa viestiä jotka pisti silmään todella ärsyttävällä tavalla. Mielenterveysongelmat/sairaudet on vakavasti otettava asia, siinä missä fyysiset sairaudet jotka estävät työnteon. Ne jotka masennuksesta ei ole kärsinyt ei voi tietää kuin vaikeaksi se arkielämän voi tehdä. Asiat jotka johtavat masennukseen eivät välttämättä aina itsestä riipu, kuten jonkun tärkeän tai läheisen ihmisen menettäminen. Jotkut pääsee eteenpäin, mutta joillekkin tapahtuma voi aiheuttaa depression tai erilaisia traumoja. Kuten jokainen tietää, ihmiset ovat erilaisia ja jokaisella on erilainen psyyke, joillakin se kestää koviakin kolauksia ja joillakin pienikin voi olla kohtalokas. Niinkuin joku kirjoitti aijemmin "muoti" ilmiöstä, että ihmiset hakevat mielenterveysongelmien takia diagnoosin ja elelee tuilla sun muilla niin miettisi vähän mitä puhuu. Vaikka keho on fyysisesti työkuntoinen niin vakavasti masentuneen aivotoiminta tekee siitä työkyvyttömän useasti. Muistutuksena, että aivotoimintahan kehoa ohjaa! Voi olla, että nykymaailmassa useat hakevat diagnoosin puoliturhaan ja tiedän omasta kokemuksestanikin, että kun menet lääkäriin kertomaan asioista niin melkeimpä ensimmäisenä kirjoitetaan resepti. Niin ainakin täällä päin. Itse olen kohta kaksikymppinen nuori mies jolla selvät masennuksen oireet ja tunnetilat johtuen menetyksistä ja peruuttamattomista asioista jotka vaikuttavat lopun ikääni minuun negatiivisesti, mutta terveyskeskukseen en ole mennyt asiasta puhumaan, koska tiedän että resepti tulee 100% varmasti, ja lääkkeet ei ole ratkaisu ongelmiin. Kaikin voimin koitan taistella ammattikoulun loppuun saakka ja koittaa saavuttaa jotakin merkitystä elämälle. Vaikeaa se on, mutta ennemmin yritän kuin haen heti diagnoosin ja heittäydyn makuulleen.
- Ei tartte huolestua
Eläkkeelle joutumista ei tarvitse pelätä, koska eläkkeellä oleminen ei ole este työntekoon. Työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi saa tienata tietyn määrän rahaa per kuukausi ilman että se vaikuttaa eläkkeen määrään. Eli siinä mielessä eläkkeelle pääseminen on nimenomaan mahdollisuus, koska töitä voi tehdä jaksamisensa mukaan sen sijaan että tarttisi pakertaa täydet 37,5 tuntia viikossa.
- Eräkoitunut ukko36
Kolmekymppinen kohta neljäkymppinen mies joka työeläkkeellä masennuksen ja lähimuistiongelmia on jotka johtuu päähän iskuista ja parin viikon koomasta mut näinkin pystyy oppia elämään vaikka ei kyl mitään luksus ja rikasta elämää mut pikku hiljaa vähän kerrallaan! Talvisin enemmän lepoa vaan ja kesät landelle harrastamaan ns..hyötyliikuntaa (mettähommia ja frendejen jeesaaminen eri hommissa et pysyy kunto jotenkin yllä.
Ei nyt tunnu et masentais niin hirveesti mut lekurin diagnoosin perusteella niin okei vaikka nyt vituttaakin välillä niin ketä ei?!? Mulla on vähän sellanen ongelma että haluaisin jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle mutta haluaisin kuitenkin yrittää tehdä jotain töitä. Mulla on siis vaikea masennus, ahdistuneisuushäiriö ja uusi diagnoosi estynyt persoonallisuus, joka tekee vieraiden ihmisten kanssa olemisesta todella vaikeaa. En ole koskaan tehnyt töitä tai opiskellut, peruskoulun sain hädin tuskin suoritettua loppuun. En haluaisi kuitenkaan olla tekemättä mitään vaan mieluiten tekisin vähän töitä, esim. muutaman päivän viikossa vaikka neljäkin tuntia. Mutta kun mihinkään ei tunnu pääsevän jos on eläkkeellä, nyt siis saan ilmeisesti kuntoutustukea enkä nytkään ole päässyt töihin. Eräälle työpajalle ehkä pääsisin mutta sekään ei ole vielä varmaa. Mutta mitä sen jälkeen, onko mulla mahdollisuuksia työskennellä missään muutama tunti päivässä? Haluaisin kauppaan hyllyttämään tavaroita mutten tiedä onnistuuko sekään..
- Ahdisunut 24/7
Minä taas olisin vain tyytyväinen, jos pääsisin pysyvälle eläkkeelle, vaikka en ole kuin vasta 25-vuotias mies. Olen tiennyt sen jo joskus 16-vuotiaana ettei minusta ole opiskelu tai työelämään. Ehkä jo silloin jotenkin aavistin, että elämäni tulee olemaan pelkkä suuri ongelmavyyhti hautaan saakka.
- Ahdistunut 24/7
Olen toki yrittänyt olla normaali yhteiskunnan jäsen mutta pieleen on mennyt kerta toisensa jälkeen, eikä se siitä miksikään tule muuttumaan. Silti on pakko hampaat irvessä yrittää kun ei sitä tässä yhteiskunnassa kenellekkään noin vain pysyviä eläkkeitä myönnetä. Ei sittenkään, vaikka olis melkein pää irti.
- Ahdistunut 24/7
Ahdistunut 24/7 kirjoitti:
Olen toki yrittänyt olla normaali yhteiskunnan jäsen mutta pieleen on mennyt kerta toisensa jälkeen, eikä se siitä miksikään tule muuttumaan. Silti on pakko hampaat irvessä yrittää kun ei sitä tässä yhteiskunnassa kenellekkään noin vain pysyviä eläkkeitä myönnetä. Ei sittenkään, vaikka olis melkein pää irti.
Olen kyllä ajatellut että voisin jollakin keinolla itse elättää itseni niin että ei tarvitse olla muiden ihmisten kanssa missään tekemisissä. Ne ei ole mitään rikollisia keinoja mutta en siitä huolimatta taida niitä tässä mainita.
- Ahdistunut 24/7
Ahdistunut 24/7 kirjoitti:
Olen kyllä ajatellut että voisin jollakin keinolla itse elättää itseni niin että ei tarvitse olla muiden ihmisten kanssa missään tekemisissä. Ne ei ole mitään rikollisia keinoja mutta en siitä huolimatta taida niitä tässä mainita.
Se keino ei ole kuitenkaan työelämään meneminen.
Onko kellään mitään ideoita missä voisi työskennellä eläkkeellä ollessaan? Kun ite oon vähän hukassa näiden asioiden kanssa enkä oikeen keksi mihin voisin päästä töihin.
- päätös on sinun
Ei pahalla, mutta jos olet eläkkeellä niin eikö se ole se mitä olet tavoitellut? Ja nyt sitten ei tämäkään ratkaisu ollut hyvä ja toivotkin töihin?
En käsitä, mikä tässä hommassa on niin kuin se punainen lanka? Tiedätkö itsekään mitä haluat? Olet tilassa jossa vain ajelehdit päämäärättömästi?
Selvitä hyvä ihminen mitä haluat elämältäsi.
Sinuna aloittaisin vaikka opiskelut ja sitä kautta työelämään.
No kun ongelma onkin siinä etten oo täysin työkykyinen enkä tiedä tulenko koskaan olemaan. Mutten uskalla jäädä kokonaan vaan kotiin tekemättä mitään. Ei musta oo siihen että kävisin töissä viitenä päivänä viikossa ja kahdeksan tuntia joka päivä mutta ehkä muutaman tunnin voisin kestääkin muutamana päivänä. Sitä paitsi kun nyt asun asuntolassa ja mun on pakko mennä töihin että pääsen muuttamaan omaan asuntoon, mun on pakko tehdä jotain työtä joten nyt oon menossa yhdelle työpajalle jos vaan pääsen sinne. Mutten tiedä kuinka kauan siellä saa olla. Ja pelkään että jos tästä muutan omaan kotiin enkä löydä työtä, mitäs sitten jos mut viedään taas laitokseen enkä saa taaskaan asua omassa kodissa yksin. Pelkään sitä tosi paljon, oon elänyt laitoksissa monta vuotta ja mua vahditaan ihan liikaa.
- Minua onnisti
Minä jäin työkyvyttömyyseläkkeelle 23-vuotiaana. Vastoin yleistä luuloa lääkärisihän ei määrää sinua eläkkeelle, vaan hänen kirjoittamansa ns. B-lausunnon pohjalta KELAn lääkärit (sinua tuntematta ja näkemättä) päättävät asiasta.
Sen verran voin sanoa, että B-lausunnon kirjoittavan, siis oman lääkärisi,, määrätyt asiat voivat vaikuttaa päätökseen enemmän kuin sinun terveydentilasi. - .................
up
- Moi.moi
Kela nyt ei saa edes rutiininomaisia kuntoutustukihakemuksia hoidettua kuin kolme kuukautta myöhässä joka saatanan kerta. Elät ilman tukia ja alennuksia omista varoistasi sen ajan, jos et jo valmiiksi ole persaukinen. Näin niitä köyhiä köyhdytetään...
Vitun turha kuvitella mitään eläkkeitä, jos et ole kuolleena syntynyt vähintään. "Aktiivimalleihin" vaan pyörimään, kunnes olet kuolleena syntynyt vähintään.
Ei minua ainakaan kiinnosta tämä yhteiskunta enää. Ihmisetkin on jotain vitun kyborgeja nykyään. Ihan sama.- Moi.moi
...Ja myönsivät lopulta lyhennettynä kaiken byrokraattisen viivyttelyn jälkeen, meinaavat ajaa uusiin byrokratioihin pyörimään... xD KELAn kasvoton ja nimetön lääkäri, joka ei ole minua koskaan tavannut, jyrää paitsi asioita pitempään käsitelleiden lääkärien ym. terveydenhuoltohenkilöiden töiden tulokset myös oman instituutionsa muut viimeaikaiset päätökset ja kannanotot, jotka ovat nyt avoimessa ristiriidassa keskenään. :''D
Tähän tarvittiin siis taas kerran reilu hakemusten käsittelyn määräajan ylitys (eivät koskaan ole ajoissa, keskimääräiset määräajat ovat pelkkiä valheita). Ja tuloksena vain se, että tilataan lisää byrokratiaa jatkoon.
Niille varmaan maksetaan tästä kipeiden kiusaamisesta ihan rahaa palkaksi siellä? Kuka tämän touhun kustantaakaan, ei varmaan veronmaksajat?
Menen tappamaan itseni KELAn toimiston eteen sitten, kun se aika tulee. Taas yksi menoerä poistuu - onneksi byrokraateille ja viskaaleille riittää aina lisää verta imettäväksi.
- huolestunutkansalainen
Itse selvästi eläkkeelle kuuluvien henkilöiden parissa työskennelleenä näkisin tilanteen niin että, on perinjuurin edesvastuutonta jättää etuusmyöntämättä. Kun lääkäri sellaista perustellusti esittää.
Kannattaa huomata että, aiemmin oli mahdollisuus myös ko.asioista kärsivän olla työttömyysetuuden piirissä mutta aktiivimallin tultua se on tehty mahdottomaksi, kriteerit on tehty työkykyisiä ja normaalit sosiaaliset taidot silmällä pitäen ja osa heistäkin joutuu pinnistelmään suorittaakseen vaatimukset. Normaalit työkykyiset työnhakijat jne. menee aina ongelmaisen henkilön edelle.
Voisihan sitä tietysti valehdella terveydentilansa, jättää kertomatta mt-ongelmista. Tietyillä aloilla on mahdollisuus aiheuttaa hyvinkin monenlaisia työtapaturmia. Sellaisia joissa kärsii myös muut. Silloin kun millään ei ole enää mitää väliä on vain mielikuvitus rajana. Koska näille henkilöille itsemurha on useimiten vaihtoehto muiden joukossa. Pahimmillaan aiheuttaa mittavaa vahinkoa jossain työkokeilu tms. vastaavassa paikassa ja sitten ei saada vastuuseen kun henkilö on itsensä tappanut. Kaikkea vaaraa on mahdotonta edes laittaa yhteen tekstiin mahdollisuudet on niin monet.
Oli tuossa juttua armeijasta miettikää kun tälläisiä henkilöitä pääsee myös armeijaan, ja siellä oikein lainmäärämänä annetaan ase käsiin ja päästetään ajamaan panssarivaunuja jne.. Kyllä suomen asiat on hyvin retuperällä.
Perään kuuluttaisin päätöksentekijöiden vastuuta esimerkiksi Kelassa. Kela/eläkeyhtiöt haluaa ilmeisesti haluaa että, tälläiset arvaamattomat hermonsa menettäneet on muiden työturvallisuutta vaarantamassa työpaikoilla? Parempi siirtää nämä sellaisen ohjatun toiminnan piiriin joista heistä ei ole vaaraa itselleen eikä toisille. Tämä on toki vain oma näkemykseni.- Moi.moi
Vähän trollin oloinen koko kirjoitus... Mutta ne "ohjatut toiminnathan" voi tunkea kyllä viimeisenverenimijäbyrokraattien kärsiin. Mielekästä elämää vaan, sieluttomat koneen osaset...
- Totuus.uus
Siis trollin oloinen kirjoitus jota kelan tai eläkeyhtiön työntekijä nimimerkillä Moi.moi kommentoi. Ettehän te kenellekään haluaisi mitään haettua etuutta myöntää vaikka olisi mitkä perusteet. Niin niitä itsemurha tilastoja korotetaan ei kielteinen päätös ei kuitenkaan tarkoita, että hakija jaksaa jatkaa elämäänsä. Jos vaivoin jaksaisikin niin työtapaturmien riskit tosiaan on suuret. Päätöksiä tekevät haluaa lisää itsemurhia ja erilaisia ongelmia työtapaturmia ja sen sellaisia.
- Moi.moi
Ei, en ole KELAn työntekijä. Voisikin kyllä yrittää työllistyä sinne, kun ei kerran vakavasti masentuneelle, kuntoutustyöskentelyä yrittävälle kuuluvia kuntoutustukia enää saa. Tukahduttaisi jokaikisen saatanan aidon tunteensa ja lukisi vaikka nimettömäksi ja kasvottomaksi KELAN ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIKSI, niin pääsisi tuhoamaan toisten elämiä ja kiusaamaan kärsiviä.
Hienoa väkeä. Miksi ihmiset ylipäätään arvostavat jotain vitun lääkäreitä? Itse en ainakaan arvosta enää yhtään. Huvittava ammattikunta (muka-)"eettisine" kunniasääntöineen. Toivotaan lisää rahaa ja kaksinaismoralismien yltymistä kaikille lääkäreille. Sitten paskainen loppu, kuten oikein on.
- Anonyymi
Kolmekymmpisenä pysyvälle eläkkelle(35 vuotta) masennuksen takia?En ymmärrä.Väärät ajattelumallit ja niitä ylläpidetään.Niistä voi oppia pois.Kuka tahansa voi esittää ahdistunutta ja masentunutta.Mikään masennus ei johdu töistä.Pikemminkin lääke verrattuna kotiin jäämiseen.Psykiatrien/psykologien asenteessa on korjaamisen varaa.Mitä hoitoa nuorena masennuksen takia eläkkeelle kirjoittaminen on?Mikä logiikka siinä on?
- Anonyymi
Aloituksesta on jo melkein kymmenen vuotta. On varmaan työelämässä jo tai sitten todellakin mielenterveyden takia eläkkeellä. Nimittäin siihen se johtaa TE-, Kela- yms. toimistojen kanssa, erilaisten kuntoutusten, kurssitusten, koulutusten jne. kautta.
- Anonyymi
haet vaan sairaseläkettä, Kela myöntää
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1101917
Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras91569Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum131519Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.811487- 1511425
- 1071370
- 231317
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt6481239Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida161157Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih81118