Mitä mieltä olette siitä, että kohtelen ihmisiä sen mukaan, kuinka he kohtelivat minua silloin, kun olin lapsi? Muistan hyvin tunnelmat, jotka kuhunkin ihmiseen liittyivät.
Lapsuusajan merkitys
for ever
5106
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ihminen se on lapsikin.
Kauniisti kohteleva aikuinen jää mieleen loppuiäksi, varsinkin jos lähettyvillä on ärtyviä ja äkkipikaisia aikuisia, joiden mielialasta riippuu koko päivä.
Muistan itsekin kauppiaat ja myyjät, jotka äksyilivät pienelle ostajalle. Erään kaupan ovella päätin, että en koskaan enää mene tuon tädin kauppaan, siitäs saa, minustakin tulee vielä aikuinen ostaja.
Enkä mennyt.
Lasta pitää kohdella kunnioittavasti, vaikka joutuu silloin tällöin `"komentamaan". Omalla kohdallani olen aina pitänyt huolen siitä, etten ole nimitellyt lapsia rumasti kiukuspäissänikään, sillä ilkeät sanat jäävät kummittelemaan mielessä vuosiksi, vaikka itse tapahtuma olisi unohtunut.
Onhan näistä kaltoinkohtelijoista moni kuollutkin, että sillee.
Ei kovin aikuista, ehkä kenties. Keskustelemalla, puheeksiottamalla voi ainakin osasta omasta mahdollisesta katkeruudestaan päästä- jos on kokenut kaltoinkohtelua. Jatkamalla, sen mukaan kohtelemalla saattaa vain jatkaa pahanolon ketjua eteenpäin. Tietysti hyvään voi vastata hyvällä, se on kantava voima, mutta epäoikeudenmukaisuuteen vastaamalla epäoikeudenmukaisuudella ei ole kovinkaan eheyttävää voimaa.
Eikö se ole työntämistä pahanolon ketjua taaksepäin, kun kohdistaa kaltoinkohtelun sinne, mistä se on lähtenytkin? En minä kohtele lapsia huonosti enkä hauku kenenkään vanhempia näiden omille lapsille.
Itse asiassa toivon, että ne näennäis-hyvät ihmiset (joista minulla on huonoja kokemuksia) pysyisivät vain kaukana minusta eivätkä esittäisi mitään.
Sanalla "jatkamalla" tarkoitin juuri sitä, että jatkaa kaltoinkohtelua tai epäoikeudenmukaisuutta tms. kohtelemalla niitä, jotka ovat siten kohdelleet aiemmin samoin nyt. Eli toisin sanoen, jos he olivat vaikka ilkeitä, olisi heitä kohtaan nyt ilkeä. Voimien tuhlaamista, etenkään kun menneitä asioita ei voi muuttaa, ehkä korjata puhumalla.
Lapsiin omakokemaa kaltoinkohtelua ei tarvitse suoraan kohdistaa, mutta nuo luojan luomat tuntosarvet, ilmapuntarit kuitenkin vaistoavat ja aistivat miten suhtaudut esimerkisi vanhempiisi tai ketä nyt kohtaatkaan, jos yrität väkisin olla väleissä.
Samoin arvioni siitä, ettei ehkä ole kovin aikuista noin käyttäytyä juontaa siitä, että sinä et aikaisempien vuosien kaltoinkohtelijoihin enää ole samassa suhteessa, eivätkä he sinuun, elleivät ole suorastaan sinun huollettavana ja hoidettavana. Eli, tokko on alistussuhteet ovat muuttuneet. Ja jos olisikin, jos nuo ihmiset ovat nyt samalla tavoin sinun hoidosta ja huolenpidosta riippuvaisia, kuin sinä olet joskus ollut, on tilanne ihan sama. Silloinkaan ei voi kostaa pahaa pahalla, vaan nimenomaan asioitten selvittäminen on paikallaan.
Näennäishyvät ihmiset on lupa pitää edempänä, olivatpa sukulaisia tai ventovieraita, aivan oman tuntemuksensa mukaan. Kotiinsa ei esimerkiksi tarvitse kutsua eikä päästää ketään, ketä ei halua, olipa kyse omista vanhemmistaan tai sisaruksista. Myöskään kenenkään luokse ei tarvitse mennä, jos ei halua.
Oma lapsuuteni ja nuoruuteni oli sen ajan mittapuissa melkoisen turvatonta. Turvattomuutta aiheutti omat vanhemmat, heidän ongelmansa. Olen saanut rakentaa oman elämäni aivan omin nokin jo varhaisteinistä. Tuolloin jo tiesin, etten tule pitämään vanhempiini mitään yhteyttä. Samoin olen toiminut muitten sellaisten ihmisten kanssa, joita en halua lähelleni. Onko se sitten heidän kaltoinkohtelua, mielestäni ei. Se on totaalista huomiomattomuutta.
Vanhempani elivät omaa elämäänsä silloin kuin minun olisi pitänyt kuulua heidän elämäänsä. Edelleenkin saavat elää, minä pärjään jo. Katkeruutta tai kaunaa heitä kohtaan en kanna, koska heitä ei ole minulle olemassa sen paremmin kuin minua heille.
Elikä, mielummin riittävän pitkä välimatka, kun koston kierre. Tai mikä parempi, selvittää tuntemukset, ja katsoa, voiko rehellisesti jatkaa lähekkäin, vai onko viisainta pysyä eri seuroissa.