Huomautuksia ministeriöiden LAGUNA-päätöksen johdosta
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö julkaisivat 21.12.2012 tiedotteen, jonka mukaan Suomi ei tavoittele isäntämaan asemaa LAGUNA-hankkeessa. Päätöstä perusteltiin hankkeen kalleudella ja ko. tutkimusalan suomalaisen tutkimusyhteisön pienuudella.
Päätöksen ajankohta on yllättävä. Hanke on vielä valmisteluvaiheessa. Sitä valmistellaan vuoteen 2014 asti Euroopan komission myöntämällä FP7 Infrastructures –rahoituksella. Ministeriöiden ja hankkeen johtoryhmän välillä ei ole käyty neuvotteluja. Päätöksen ajankohta on yllätävä myös siksi, että parhaillaan on käynnissä Euroopan hiukkasfysiikan strategian uudistaminen. Uusi strategia julkaistaan loppukeväällä 2013. Strategiassa linjataan myös Euroopan neutriinofysiikan tutkimusta, johon LAGUNA kuuluu keskeisimpänä suunniteltavana hankkeena.
Valmisteilla ollut tapaaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön edustajien ja Euroopan hiukkasfysiikan strategiaa valmistelevan työryhmän koordinaattorin professori Tatsuya Nakadan, CERNin tutkimusjohtajan professori Sergio Bertoluccin ja LAGUNAn johtajan professori Andre Rubbian kanssa peruuntui päätöksen tultua.
Päätöksen tärkein perustelu oli hankkeen kalleus. Käytetyt hinta-arviot ovat hyvin epävarmalla pohjalla, koska sitä, missä laajuudessa hanke toteutetaan, ei ole päätetty. Ministeriöiden päätöksessä mainittu 900-1600 M€:n rakentamiskustannus perustuu laskelmaan, johon on sisällytetty kaikki selvittelyssä esillä olleet kokeen laitevaihtoehdot. Sitä, missä laajuudessa hanke toteutetaan, ei ole vielä päätetty, koska suunnittelu on yhä käynnissä. Asia riippuu käytettävissä olevasta rahoituksesta ja siitä, mitä tieteellisiä päämääriä kokeelle asetetaan. Tieteelliset päämäärät voivat muuttua portaattaisesti etenevän toteutusvaiheen aikana tieteessä tapahtuvan kehityksen myötä. Yksinkertaisin tieteellisesti kilpailukykyinen toteutus maksaa arvion mukaan noin 300-400 M€, ja sen kustannukset jakautuisivat noin 10-15 vuoden ajalle. Hanke on tarkoitus aloittaa tätä pienemmällä piloottihankkeella, jonka rakennuskustannukset ovat arvion mukaan noin 35 – 50 M€.
Päätöksessä esitetyt arviot Suomen maksuosuudesta perustuvat isäntämaiden osuuksiin eräissä rakenteilla olevissa muissa hankkeissa (FAIR, ESS). Nämä hankkeet ovat luonteeltaan erilaisia, sillä esimerkiksi ESS-hankkeen Ruotsi sai kovan kilpailun jälkeen lupautumalla maksamaan siitä enemmän kuin kilpailijat. LAGUNA-hankkeessa tilanne on toinen: Suomella on tarjota tutkimuskeskukselle ylivoimainen paikka eli hanke halutaan sijoittaa tänne. Neuvotteluasetelma on kutakuinkin päinvastainen kuin ESS:n tapauksessa. Mitään neuvotteluja Suomen mahdollisesta maksuosuudesta ei ole vielä käyty. Pidämme Suomen rahoitusosasta esitettyä arviota liian suurena.
Hankkeen piirissä ei ole esitetty sellaista ajatusta, että Suomi toimisi hankkeen isäntämaana vastaten hankkeen toteuttamisesta ja johtamisesta. Kaavailujen mukaan hankkeen isäntänä toimisi kansainvälinen organisaatio. Suomessa ja missään muussakaan hankkeessa mukana olevassa Euroopan maassa ei ole niin suurta alan tutkijayhteisöä, että se voisi yksin ottaa vastuulleen tämän suuruusluokan hankkeen johtamisen vaan kyse on kansainvälisestä hankkeesta myös hallinnollisesti.
27.12.2212
Suomen Laguna-tiimi
Jukka Maalampi
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö julkaisivat 21.12.2012 tiedotteen, jonka mukaan Suomi ei tavoittele isäntämaan asemaa LAGUNA-hankkeessa. Päätöstä perusteltiin hankkeen kalleudella ja ko. tutkimusalan suomalaisen tutkimusyhteisön pienuudella.
Päätöksen ajankohta on yllättävä. Hanke on vielä valmisteluvaiheessa. Sitä valmistellaan vuoteen 2014 asti Euroopan komission myöntämällä FP7 Infrastructures –rahoituksella. Ministeriöiden ja hankkeen johtoryhmän välillä ei ole käyty neuvotteluja. Päätöksen ajankohta on yllätävä myös siksi, että parhaillaan on käynnissä Euroopan hiukkasfysiikan strategian uudistaminen. Uusi strategia julkaistaan loppukeväällä 2013. Strategiassa linjataan myös Euroopan neutriinofysiikan tutkimusta, johon LAGUNA kuuluu keskeisimpänä suunniteltavana hankkeena.
Valmisteilla ollut tapaaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön edustajien ja Euroopan hiukkasfysiikan strategiaa valmistelevan työryhmän koordinaattorin professori Tatsuya Nakadan, CERNin tutkimusjohtajan professori Sergio Bertoluccin ja LAGUNAn johtajan professori Andre Rubbian kanssa peruuntui päätöksen tultua.
Päätöksen tärkein perustelu oli hankkeen kalleus. Käytetyt hinta-arviot ovat hyvin epävarmalla pohjalla, koska sitä, missä laajuudessa hanke toteutetaan, ei ole päätetty. Ministeriöiden päätöksessä mainittu 900-1600 M€:n rakentamiskustannus perustuu laskelmaan, johon on sisällytetty kaikki selvittelyssä esillä olleet kokeen laitevaihtoehdot. Sitä, missä laajuudessa hanke toteutetaan, ei ole vielä päätetty, koska suunnittelu on yhä käynnissä. Asia riippuu käytettävissä olevasta rahoituksesta ja siitä, mitä tieteellisiä päämääriä kokeelle asetetaan. Tieteelliset päämäärät voivat muuttua portaattaisesti etenevän toteutusvaiheen aikana tieteessä tapahtuvan kehityksen myötä. Yksinkertaisin tieteellisesti kilpailukykyinen toteutus maksaa arvion mukaan noin 300-400 M€, ja sen kustannukset jakautuisivat noin 10-15 vuoden ajalle. Hanke on tarkoitus aloittaa tätä pienemmällä piloottihankkeella, jonka rakennuskustannukset ovat arvion mukaan noin 35 – 50 M€.
Päätöksessä esitetyt arviot Suomen maksuosuudesta perustuvat isäntämaiden osuuksiin eräissä rakenteilla olevissa muissa hankkeissa (FAIR, ESS). Nämä hankkeet ovat luonteeltaan erilaisia, sillä esimerkiksi ESS-hankkeen Ruotsi sai kovan kilpailun jälkeen lupautumalla maksamaan siitä enemmän kuin kilpailijat. LAGUNA-hankkeessa tilanne on toinen: Suomella on tarjota tutkimuskeskukselle ylivoimainen paikka eli hanke halutaan sijoittaa tänne. Neuvotteluasetelma on kutakuinkin päinvastainen kuin ESS:n tapauksessa. Mitään neuvotteluja Suomen mahdollisesta maksuosuudesta ei ole vielä käyty. Pidämme Suomen rahoitusosasta esitettyä arviota liian suurena.
Hankkeen piirissä ei ole esitetty sellaista ajatusta, että Suomi toimisi hankkeen isäntämaana vastaten hankkeen toteuttamisesta ja johtamisesta. Kaavailujen mukaan hankkeen isäntänä toimisi kansainvälinen organisaatio. Suomessa ja missään muussakaan hankkeessa mukana olevassa Euroopan maassa ei ole niin suurta alan tutkijayhteisöä, että se voisi yksin ottaa vastuulleen tämän suuruusluokan hankkeen johtamisen vaan kyse on kansainvälisestä hankkeesta myös hallinnollisesti.
27.12.2212
Suomen Laguna-tiimi
Jukka Maalampi
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voi Herra jumala!!
Tällainen tiimi on lypsänyt pyhäjärvisten veroeuroja parikymmentä vuotta.
Että, anna mun kestää!!
Laguuna-iskuryhmä
-JT; KS, TP, AK, MS, PL,KT
rahaa on ettei paskalle taivu, sanoo iskuryhmä!
Parraaseen työaikaan täällä veisaillaan!
Nyt viimestään kannattais varattomien kuntien varoa liittymästä Pyhäjärveen,saattaa helposti käyttöraha loppua tässä menossa
rohvessoori Jukka Maalampi olis voinut kirjoittaa koko tiimin nimiketjun, että massakin tietää, ketä kehua tästä loistoprojektista, joka ajautui näin pahasti karille.