MAKUASIOISTA EI VOI KIISTELLÄ

http://muistot.hs.fi/muistokirjoitus/238/erkki-salmenhaara

Erkki Salmenhaara
s. 12.3.1941 k. 19.3.2002

Erkki Salmenhaara kuuluu musiikkielämämme suuriin vaikuttajahahmoihin. Säveltäjänä hän lukeutui aluksi 1960-luvun alun johtaviin nuoriin avantgardisteihin, mutta 1960-luvun jälkipuoliskolla Salmenhaaran tyylissä tapahtui jyrkkä, epäsovinnainen käänne yksinkertaisempaan tonaaliseen tyyliin.
Hänen mielestään musiikin modernismin suuri ongelma oli sen historiattomuus, ja Salmenhaara halusi tonaalisia elementtejä käyttämällä palauttaa nykymusiikkiin sellaisen puhuttelevuuden ja merkityssisältöjen rikkauden, joka taidemusiikilla oli aikaisemmin ollut.

Salmenhaara jäi säveltäjänä kuitenkin valtavirtojen ulkopuolella olevaksi ulkopuoliseksi hahmoksi, ja hänen tuotantonsa, johon kuuluu muun muassa viisi sinfoniaa, ooppera Portugalin nainen, neljä konserttoa sekä paljon muuta orkesteri-, kamari- ja vokaalimusiikkia, odottaa uudelleenarvioijaansa.
Ehkä vielä säveltämistäkin keskeisemmän elämäntyönsä Erkki Salmenhaara teki musiikintutkijana ja -historioitsijana sekä pedagogina. Hänen väitöskirjansa (1969) käsitteli unkarilaisen nykysäveltäjän György Ligetin musiikkia; teos luetaan jatkuvasti yhdeksi kaikkein tärkeimmistä Ligeti-tutkimuksista.
1960-luvulla hän kirjoitti lisäksi paljon käytetyt oppikirjat sointuanalyysistä, soinnutuksesta sekä 1900-luvun musiikista.

Samaan aikaan Erkki Salmenhaara toimi musiikkiarvostelijana, aluksi Ylioppilaslehdessä ja Kauppalehdessä sekä 1963-72 Helsingin Sanomissa. Arvostelijana hän kuuluu etevimpiin Suomessa koskaan vaikuttaneista musiikkikriitikoista.

1970-luvulta lähtien hänen päämielenkiintonsa suuntautui suomalaisen musiikin tutkimiseen ja monien säveltäjien unohdettujen teosten uudelleenarviointiin.

Hän on kirjoittanut elämäkerrat Leevi Madetojasta ja Jean Sibeliuksesta sekä tutkinut lisäksi muun muassa Uuno Klamin, Erkki Melartinin, Ernest Pingoud'n, Aarre Merikannon ja Joonas Kokkosen tuotantoa, kuten myös Johannes Brahmsin sinfonioita ja Gustav Mahlerin musiikkia.

1980-luvulla aloitetussa Suomen musiikin historia -hankkeessa Salmenhaaran panos oli keskeinen - hänen osuutensa käsitti musiikkimme vaiheet 1800-luvun alkupuolelta aina toiseen maailmansotaan saakka, eli sivumääräisesti lähes kaksi kolmasosaa kokonaisuudesta.

Neliosainen historia (1996) sai 1997 Tieto-Finlandia-palkinnon.
Salmenhaara oli myös Erik Tawaststjernalle ratkaisevana apuna tämän luodessa suurta Sibelius-elämäkertaansa, ja hän toimitti lopulliseen julkaisukuntoon Tawaststjernan elämäkerran viidennen osan. Hän on toimittanut lisäksi useita kokoomateoksia ja julkaissut yhdessä muiden kanssa kaksi teosta Suomen musiikista.

Monissa esseissään ja kritiikeissään hän paljastuu edelläkävijäksi, joka hämmästyttävän terävänäköisesti kykeni ennakoimaan nykymusiikissa tapahtuneita arvostusten muutoksia.

Vuosina 1966-74 Salmenhaara toimi Helsingin yliopiston musiikkitieteen lehtorina, 1975-98 apulaisprofessorina ja 1998-99 professorina. Yliopistotyössä hänen panoksensa suomalaisen musiikkitieteen hyväksi oli ratkaisevan tärkeä.
Hän oli pitkään Suomen musiikkitieteellisen seuran julkaiseman Musiikki-lehden päätoimittajana ja kuului seuran hallitukseen 1969-99.
Erkki Salmenhaara toimi lisäksi Suomen sinfoniaorkesterit ry:n puheenjohtajana 1974-78 ja Suomen säveltäjät -yhdistyksen puheenjohtajana 1974-76 sekä vaikutti säveltäjäyhdistyksen johtokunnassa 1966-74 ja 1990-96.
Vuonna 1994 hän kirjoitti yhdistyksen historiikin, jossa hän käsittelee yleisemminkin säveltäjän yhteiskunnallisen aseman muutoksia Suomessa.
Ihmisenä, opettajana ja kollegana Erkki Salmenhaara oli erittäin pidetty itseään korostamattoman luonteensa ja maamme musiikkielämän hyväksi tekemänsä keskeisen tärkeän, uhrautuvaisen toimintansa takia.

Ansioistaan pedagogina ja tiedemiehenä hänet nimitettiin 1996 vuoden professoriksi.

Kolme viikkoa ennen kuolemaansa hän ehti saada Suomen Kulttuurirahaston suuren tunnustuspalkinnon elämäntyöstään.

Toisaalta sama mies on kirjoittanut artikkelin http://www.finna.fi/Record/arto.829149
Samainen mies totesi Beatlesin kehittäneet uuden sävellystekniikan studiossa.

http://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=erkki salmenhaara beatles&source=web&cd=6&cad=rja&ved=0CGAQFjAF&url=http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00361.pdf&ei=TvXrUPLnGeSK4gSj8ICIAw&usg=AFQjCNG6oermqvjrAptfGG76YWfueln8AA&bvm=bv.1357316858,d.bGE


Kuten Kari Rydman on kirjoittanut blogissaan vielä 2010: "Kauhistuksen kanahäkki: tulin maininneeksi, että Beatles-kappale Help! oli ilmiselvästi barokkialkusoiton pienoismalli, ja että muutamat muutkin Beatles-hitit olivat klassisen musiikin edustajalle täysin vakavasti otettavia ja mielenkiintoisia."

Paino kohdassa kauhistuksen kanahäkki - sen vertaa ei löydy avaruutta dhommimaisesta mielestä.

Lisää luettavaa:
http://www.finna.fi/Record/arto.829149

http://www.finna.fi/Record/arto.1389185

Tai hieman helpommin Tuomas Eerolan nettiartikkeli:

http://www.icce.rug.nl/~soundscapes/VOLUME03/Rise_and_fall1.shtml

Tuomas jätti syvemmät intialaisen musiikin vaikutteet huomiotta, ne ilmenevät mm. sinänsä länsimaiselta popbiisiltä kuullostavan kappaleen rytmiikassa. Täät tekivät ainakin Harrison ja Lennon.

sdsdsdsdsf kirjoitti:

Toisaalta sama mies on kirjoittanut artikkelin http://www.finna.fi/Record/arto.829149
Samainen mies totesi Beatlesin kehittäneet uuden sävellystekniikan studiossa.

http://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=erkki salmenhaara beatles&source=web&cd=6&cad=rja&ved=0CGAQFjAF&url=http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00361.pdf&ei=TvXrUPLnGeSK4gSj8ICIAw&usg=AFQjCNG6oermqvjrAptfGG76YWfueln8AA&bvm=bv.1357316858,d.bGE


Kuten Kari Rydman on kirjoittanut blogissaan vielä 2010: "Kauhistuksen kanahäkki: tulin maininneeksi, että Beatles-kappale Help! oli ilmiselvästi barokkialkusoiton pienoismalli, ja että muutamat muutkin Beatles-hitit olivat klassisen musiikin edustajalle täysin vakavasti otettavia ja mielenkiintoisia."

Paino kohdassa kauhistuksen kanahäkki - sen vertaa ei löydy avaruutta dhommimaisesta mielestä.

Lisää luettavaa:
http://www.finna.fi/Record/arto.829149

http://www.finna.fi/Record/arto.1389185

Tai hieman helpommin Tuomas Eerolan nettiartikkeli:

http://www.icce.rug.nl/~soundscapes/VOLUME03/Rise_and_fall1.shtml

Tuomas jätti syvemmät intialaisen musiikin vaikutteet huomiotta, ne ilmenevät mm. sinänsä länsimaiselta popbiisiltä kuullostavan kappaleen rytmiikassa. Täät tekivät ainakin Harrison ja Lennon.

Lue lisää

Artikkelisi on kirjoittanu Terhi Nurmesjärvi, ei Erkki Salmenhaara.
Salmenhaarasta ei puhuta sanallakaan linkissäsi.

Sekoitat käsitteitä:

Terhi Nurmejäsrvi ei sano Beatlesin kehittäneen uutta sävellystekniikkaa, vaan uuden äänitystekniikan.

Beatles-poopin kohdallahan ei kukaan musiikin ammattilainen edes puhu säveltämisestä. Beatles teki poop-laulelmia, mutta ei säveltänyt mitään merkittävää.

Mars musiikkiopistoon! :)

Kari Rydman ei ole musiikin tuntija. Klassisella musiikilla vs Lennonilla ja Vanessa Maella ei ole mitään tekemistä keskenään.

Jälleen kerran viittaukset ovat pielessä:

- kuka on sekaisin
- mikä on se valhe
- mitä sanomista on vääristelty

Ansiokkaaksi ei D:n muisteta Beatlesia sanoneen millään mittapuulla. Paino sanalla ansiokas.
D sanoo ettei Beatlesia voi verrata klassiseen - kuitenkin hän on yhä ainoa, joka sitä tekee. Klassisen kuuntelijat ja ammattilaisetkin sen sijaan ovat kuunnelleet, kiinnostuneet ja jopa arvostaneet Beatlesia - arviointia on tehty klassisenkin näkökulmasta.

Kuten tiedämme, taidetta on monenlaista eikä klassinen ole taiteen mittapuu eikä klassinen maalaustaidekkaan. Taide puhuttelee.Taidetta on kaikkialla, sielläkin, missä ei ensimmäistä sinfoniaa ole kuultu.

"Kauhistuksen kanahäkki" rajoittaa taiteen näkemyksen kovin kapeaksi ja puristaa sen tiettyyn muodolliseen kaavaan. Siihen, mitä tietosanakirjoista saatettiin lukea.
Taide puhuttelee ja on innovatiivista sekä huolella tehtyä. Puhuttelu ilmenee inspiraationa ja vaikutteina muille.
The Beatles edustaa siis osaltaan taidetta.

sgsggsgdsdsdds kirjoitti:

Jälleen kerran viittaukset ovat pielessä:

- kuka on sekaisin
- mikä on se valhe
- mitä sanomista on vääristelty

Ansiokkaaksi ei D:n muisteta Beatlesia sanoneen millään mittapuulla. Paino sanalla ansiokas.
D sanoo ettei Beatlesia voi verrata klassiseen - kuitenkin hän on yhä ainoa, joka sitä tekee. Klassisen kuuntelijat ja ammattilaisetkin sen sijaan ovat kuunnelleet, kiinnostuneet ja jopa arvostaneet Beatlesia - arviointia on tehty klassisenkin näkökulmasta.

Kuten tiedämme, taidetta on monenlaista eikä klassinen ole taiteen mittapuu eikä klassinen maalaustaidekkaan. Taide puhuttelee.Taidetta on kaikkialla, sielläkin, missä ei ensimmäistä sinfoniaa ole kuultu.

"Kauhistuksen kanahäkki" rajoittaa taiteen näkemyksen kovin kapeaksi ja puristaa sen tiettyyn muodolliseen kaavaan. Siihen, mitä tietosanakirjoista saatettiin lukea.
Taide puhuttelee ja on innovatiivista sekä huolella tehtyä. Puhuttelu ilmenee inspiraationa ja vaikutteina muille.
The Beatles edustaa siis osaltaan taidetta.

Lue lisää

"arviointia on tehty klassisenkin näkökulmasta."

Kukaan ei ole koskaan arvioinut pooppia ansiokkaaksi taidemusiikin näkökulmasta.

Sellaista ei ole kukaan koskaan edes uskaltanut väittää.

Mitä tulee ilmaisuun, ilmaisu maalauksen, piirrustuksen tai kirjallisuuden tms. parissakaan ei ole automaattisesti taidetta. Sama pätee "puhuttelevuuteen".

Taide-määre annetaan yhteisön toimesta kehittyneelle ja jalostuneelle ilmaisulle ja alansa valioille.

Koska poopkin on tekemisissä soivan äänimaailman kanssa, ns. vakava tai "klassinen" musiikki nappaa aina taide-määreen sen nenän edestä.

Jotta pooppia voisi harkita taiteeksi, se pitäisi sijoittaa johonkin muuhun kuin musiikki-kategoriaan.

Jos siis myönnettäisiin, että poop on enemmän pyllyn keikutusta kuin musiikkia, tällöin voitaisiin alkaa harkita poopille pyllynkeikutuksen "taiteen" tai "taidon" määrettä.

Voisi tietysti myös miettiä luokitellako poop alushousun heittelyn "taiteeksi".

Taide siis on innovatiivista, mutta populaarikulttuuri ei ole innovatiivista musiikillisilla mittapuilla, eikä pelkkä innovatiivisuus vielä tee asiasta taidetta.

-poiuyt kirjoitti:

"arviointia on tehty klassisenkin näkökulmasta."

Kukaan ei ole koskaan arvioinut pooppia ansiokkaaksi taidemusiikin näkökulmasta.

Sellaista ei ole kukaan koskaan edes uskaltanut väittää.

Mitä tulee ilmaisuun, ilmaisu maalauksen, piirrustuksen tai kirjallisuuden tms. parissakaan ei ole automaattisesti taidetta. Sama pätee "puhuttelevuuteen".

Taide-määre annetaan yhteisön toimesta kehittyneelle ja jalostuneelle ilmaisulle ja alansa valioille.

Koska poopkin on tekemisissä soivan äänimaailman kanssa, ns. vakava tai "klassinen" musiikki nappaa aina taide-määreen sen nenän edestä.

Jotta pooppia voisi harkita taiteeksi, se pitäisi sijoittaa johonkin muuhun kuin musiikki-kategoriaan.

Jos siis myönnettäisiin, että poop on enemmän pyllyn keikutusta kuin musiikkia, tällöin voitaisiin alkaa harkita poopille pyllynkeikutuksen "taiteen" tai "taidon" määrettä.

Voisi tietysti myös miettiä luokitellako poop alushousun heittelyn "taiteeksi".

Taide siis on innovatiivista, mutta populaarikulttuuri ei ole innovatiivista musiikillisilla mittapuilla, eikä pelkkä innovatiivisuus vielä tee asiasta taidetta.

Lue lisää

No, sinua viisaammat ovat todenneet osan populaarimusiikista täyttävän "taiteen kriteerit".
Saati monen muun musiikin, sen klassisen lisäksi. Voidaan epäillä, täyttääkö kaikki klassinen musiikki taiteen kriteerejä. Sehän on vain vanhan toistoa.

Usein kulttuuri-institutiot pitäytyvät vanhassa taiteen määrittelyssä - söisihän muu niiden leipää.

Miksi taas uusi nikki, Dhommi?

sggsgsgsgsgs kirjoitti:

No, sinua viisaammat ovat todenneet osan populaarimusiikista täyttävän "taiteen kriteerit".
Saati monen muun musiikin, sen klassisen lisäksi. Voidaan epäillä, täyttääkö kaikki klassinen musiikki taiteen kriteerejä. Sehän on vain vanhan toistoa.

Usein kulttuuri-institutiot pitäytyvät vanhassa taiteen määrittelyssä - söisihän muu niiden leipää.

Miksi taas uusi nikki, Dhommi?

Lue lisää

Kukaan maailman musiikin tuntijoista ei ole koskaan edes kehdannut väittää, että poopmusiiki olisi taidetta.

http://en.wikipedia.org/wiki/Art_music

"Syntyykö taide pelkästään siitä tekemisestä vai siitä, millaisia ajatuksia tai tunteita se muissa herättää?"

Sinun henkilökohtainen kokemuksesi lääketieteestä, fysiikasta, matematiikasta, musiikista tai mistään muustakaan ei ole näitten laadun tai mahdollisuuksien mittapuu.

Se tavara itsessään - riippumatta sinun osallisuudestasi siihen - on se mittapuu. Näin on siksi, että kaikilla ei ole yhtä kehittyneitä antenneja vastaanottaa musiikillisia asioita. Sama pätee tietysti muissakin tieteissä ja taiteissa.

Pyllynpyörittäjien ongelma on että kartoitatte ympäristöänne pelkästään perstuntumalla, ettekä suostu kasvattamaan ymmärrystänne.

Marketta Möttönen kirjoitti:

Kukaan maailman musiikin tuntijoista ei ole koskaan edes kehdannut väittää, että poopmusiiki olisi taidetta.

http://en.wikipedia.org/wiki/Art_music

"Syntyykö taide pelkästään siitä tekemisestä vai siitä, millaisia ajatuksia tai tunteita se muissa herättää?"

Sinun henkilökohtainen kokemuksesi lääketieteestä, fysiikasta, matematiikasta, musiikista tai mistään muustakaan ei ole näitten laadun tai mahdollisuuksien mittapuu.

Se tavara itsessään - riippumatta sinun osallisuudestasi siihen - on se mittapuu. Näin on siksi, että kaikilla ei ole yhtä kehittyneitä antenneja vastaanottaa musiikillisia asioita. Sama pätee tietysti muissakin tieteissä ja taiteissa.

Pyllynpyörittäjien ongelma on että kartoitatte ympäristöänne pelkästään perstuntumalla, ettekä suostu kasvattamaan ymmärrystänne.

Lue lisää

marketan tavara on löysää

Marketta Möttönen kirjoitti:

Kukaan maailman musiikin tuntijoista ei ole koskaan edes kehdannut väittää, että poopmusiiki olisi taidetta.

http://en.wikipedia.org/wiki/Art_music

"Syntyykö taide pelkästään siitä tekemisestä vai siitä, millaisia ajatuksia tai tunteita se muissa herättää?"

Sinun henkilökohtainen kokemuksesi lääketieteestä, fysiikasta, matematiikasta, musiikista tai mistään muustakaan ei ole näitten laadun tai mahdollisuuksien mittapuu.

Se tavara itsessään - riippumatta sinun osallisuudestasi siihen - on se mittapuu. Näin on siksi, että kaikilla ei ole yhtä kehittyneitä antenneja vastaanottaa musiikillisia asioita. Sama pätee tietysti muissakin tieteissä ja taiteissa.

Pyllynpyörittäjien ongelma on että kartoitatte ympäristöänne pelkästään perstuntumalla, ettekä suostu kasvattamaan ymmärrystänne.

Lue lisää

Voiko tuota paremmin sanoa?

realiszti kirjoitti:

Voiko tuota paremmin sanoa?

Marketta kiteyttää asian loistavasti.

realiszti kirjoitti:

Marketta kiteyttää asian loistavasti.

Alter ego-mielisairautesi vain pahenee, joten ota viipymättä yhteys lähimpään lääkäriin. Terapialla ja oikealla lääkityksellä vaiva paranee.

Dhommi Marketta kirjoitti:

Alter ego-mielisairautesi vain pahenee, joten ota viipymättä yhteys lähimpään lääkäriin. Terapialla ja oikealla lääkityksellä vaiva paranee.

Marketta kiteyttää loistavasti taiteen käsitteen sinulle mahdollisimman helposti omaksuttavaan muotoon. :)

Ken lie Esa Järvi - Dhommin oma harha.

Lueskeleppa noita tekstejä niin mielesi voisi muuttua.

Osaatko ymmärtää lukemaasi?

Tuo Järvi -illuusio antaa ymmärtää kaiken muun ohella, että tilanteesi on toivoton.

sgsgsggsgsg kirjoitti:

Ken lie Esa Järvi - Dhommin oma harha.

Lueskeleppa noita tekstejä niin mielesi voisi muuttua.

Osaatko ymmärtää lukemaasi?

Tuo Järvi -illuusio antaa ymmärtää kaiken muun ohella, että tilanteesi on toivoton.

Lue lisää

Esa Järven, kuka lieneekään, pitäisi ottaa taikalasit silmiltä ja kohdata realiteetit.

Ja mitenhän se ylivertaisuus ilmenee?

Dhommin ylimielisyytenä ensisijaisesti.

sddsfsfdsfsdf kirjoitti:

Ja mitenhän se ylivertaisuus ilmenee?

Dhommin ylimielisyytenä ensisijaisesti.

Mitenkähän se ylivertaisuus ei ilmenisi?

Voisin kuvitella, että kakkakärpäsiä pyöri ympärillään tiiviisti odottamassa almua.