Löysin eräältä toiselta palstalta aika kiihkotonta ajatustenvaihtoa ariterm25 puukattilasta. Löytyisikö suoli24n kautta kattilan omistajia tai sitä harkitsevia? Hintahan tuolla on aika merkittävä, mutta toisen palsta ajatuksia lainaten, tuon ostoksen tukena saa puhelimella härmänkielistä tukea asennukseen ja käyttöön.
Ariterm25+ lämmityspuukattila
puulle sähköltä
6276
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
suomi on lämmityskattiloiden kehitysmaa, kannattaa katsoa keskieurooppalaisia merkkejä.
Täällä saa myydä vielä saastuttavia yläpalokattiloita niin valmistajat eivät jaksa panostaa tuotekehitykseen. Ei ole ollut kauaa markkinoilla kotimaiset käänteispalot joita euroopassa on tehty vuosikymmeniä.
Ei ole ollut kauaa markkinoilla kotimaiset käänteispalot joita euroopassa on tehty vuosikymmeniä.
Kyllä esim. Vedan 35M ensimmäset kattilat ovat jostain 80-luvun alkupuolelta ja se on tyypiltään käänteispaloinen. Suomalaset kuitenkin luottivat enemmän yläpaloisiin ja niin tuotanto meni enemmän Ruotsin puolelle.
Kyllä Suomen kattilatekniikka on varmasti todella laadukasta. Olin Tanskassa tutustumassa Agromeg november 2012 pohjoismaiden suurimpiin kuuluvaan bioenergia ja maatalousmessujen antiin. Kyllä siellä todella näki, että ulkomaiset systeemit jäävät kirkkaasti kakkosiksi Suomalaisille tuotteille. Hilpettä on muttei rautaa. Tosin harmi ettei ollut muita Suomalaisia mukana kuin Ala-Talkkari.
Itse kattilaan en osaa sanoa mitään, mutta kokeile googlettaa käyttäjäkokemuksia. Joka tapauksessa itsellä saman pajan 30 kW kattila. Kattila on 30 vuotta vanha ja on tulipinnoiltaan kuin uusi. Myös hyötysuhde on erinomainen.
Tuollaiselta sivustolta kuin bioenergianeuvoja.fi löydät varmasti lisää tietoa ja tukea muuttaa suorasähkö puulle tms edullisemmalle vaihtoehdolle.
vai on suomalaiset laadukkaita hehe
miksei sitten muut kuin ala-talkkari uskaltanut messuille?
saksassa ja itävallassa taidetaan tehdä nykyaikaisimmat vehkeet, johtuu osittain lainsäädännöstä jonka takia siellä ei saada myydä saastuttavia kattiloita. Se on pakottanut osaltaan kehitystyöhön.
Suomessa taas saa myydä surkeita yläpalokattiloita ja kansa ostaa. Ilmeisesti täällä on liikaa puuta kun hytötysuhteella ei ole mitään väliä.
Itsekin olen ihmetellyt kun tutut ovat ostaneet paskoja kattiloita ja perusteet ovat olleet että kattila on parempi jos siinä ei ole mitään sähköä eikä keramiikkaa. Se on toimintavarmempi kuulemma kun ei ole puhaltimia ym.
Lisäksi voi polttaa roskia siinä kuten paskavaippoja ym.
Katso vaikka sellaisia merkkejä kuin froling, heizomat ja gilles niin näät että laatutasossa suomalaisiin on aika iso ero.
Kun tunnut tuntevan noin hyvin kattilat ja kattilatekniikan, niin voisitko kertoa meille kaikille enemmän tuosta kattilan hyötysuhteesta? Kuinka se määritellään ?
Mikä on kattilan edullisin tehoalue? Avaisitko sen myös meille kaikille?
Mitä on hyvä verrata valittaessa kattilaa? Esimkuinka paljon kattilasta otetaan tehoa (kW) ulos tuli-eli lämpöpinnan yksikköä (m2) kohti (kW/m2)? Avaisitko tätä myös hivenen?
Määritteletkö vielä tulipinnan?
Kun vastaat edellä oleviin kysymyksiin asiallisesti. Uskon sinun ymmärtävän perusasiat kattilatekniikasta.
Edellä olevat kattilamerkit sekä heidän purkain tekniikka ovat tuttuja. Niitä en jaksa tässä tarkemmin rueta ruotimaan. Silti suosittelen tutustumaan Suomalaisiin valmistajiin ennen ostopäätöstä.
kattilan hyötysuhteesta:
Puussa on tietty energiasisältö MJ/kg joka riippuu puulajista ja puun kosteudesta. Löytyy taulukoita puulajien energiasiällöistä eri kosteusprosenteilla. Se on aika helppo selvittää.
Toinen puoli on se kuinka paljon siitä saadaan talteen eli vettä lämmitettyä. Se on kotikonstein hankalaa. Laboratorio-olosuhteissa se kyllä onnistuu.
Kun tiedetään kattilassa kiertävän veden lämpö alkutilanteessa ja lämpötila lopputilanteessa niin saadaan laskettua veteen sitoutunut lämpömäärä kun puumäärä on poltettu.
Keskimääräinen hyötysuhde on veteen sisältynyt lämpö jaettuna puun energiasisällöllä. Putket pitää olla hyvin eristetty ja pitää myös laskea putkiin ja varaajan metalliosiin sitoutunut lämpö.
Keskimääräinen teho saadaan laskettua kun tiedetään palotapahtumaan kulunut aika. Hetkellinen teho voi olla jonkun verran isompikin enkä tiedä miten se voidaan tarkasti mitata.
Hukkaenergiaksi lasketaan lämpö joka menee savukaasujen mukana sekä johtumalla kattilasta ilmaan.
Edullisin tehoalue on kun toisiopalossa saavutetaan yli 1000asteen lämpötila. Tämä saavutetaan helpommin kun on toisiopalopesässä ei liekki ole vasten peltiä vaan keraamia. Kattilan pikeentyminen on merkki huonosta palamisesta.
Yläpalokattiloilla on hyötysuhde 50% luokkaa ja alapalo/käänteispalokattiloilla on 70-90%. Jotta saavutetaan 90% hyötysuhde niin ensiö- ja toisioilmaa pitää säädellä palamisen aikana lambda-anturin avulla.
Eipä taida suomalaisissa alle 100kw kattiloissa olla paljon ensiö/toisiopuhaltimia sekä lambda-antureita. Sekä lisäksi käyttöä helpottavia varusteita klapikattiloissa kuten vipunuohousta, automaattisytytystä, ensiö/toisiopuhaltimia, lambda-anturia, savukaasupuhallinta ym.
Kunnon hakekattilassa on edellisten lisäksi automaattinuohous/tuhkanpoisto ja etähallintamahdolisuus. Näitä ei taida kotimaasta monestakaan löytyä ainakaan pienemmän kokoluokan kattiloista.
Niin mutta joo, eihän meidän pannuhuoneeseen tuollasta kattilaa voi laittaa jossa on avaruustekniikkaa. Eihän siihen saa kolmenkymmenen vuoden päästä varaosiakaan jos hajoaa. Kyllä sinne pitää saada joku valurautahögfors saada.
Sitten ajetaan itse jollain 2012 vuoden autolla jossa on partikkelifiltterit, ketjuvariaattoriautomaatit, parkkitutkat ja ajovakaudenhallinta ym.
Mutta meidän pannuhuoneeseen ei tule kattilaa jossa on savukaasupuhallin koska se on liian tekninen...