Kertokaas rautalangasta vääntäen.. Jos kennona on täyskokoinen FF eli kinokokoinen kenno ja siinä olis vaikka 2Mpix ja toisessa FF kennossa vaikka 18Mpix. Teoriassahan valoa lankeaa molemmille kennoille kuvaustilanteessa yhtä paljon, eli niitä fotoneita osuu kennoille yhtä paljon. Kysymykseni kuuluukin: Kumpiko kenno tuottaa enemmän kohinaa ja MIKSI?
Kunnon selityksiä kiitos!
Kohisee.. vai kohiseeko?
10+2=12
39
280
Vastaukset
- optikko ottopuola
" Kumpiko kenno tuottaa enemmän kohinaa ja MIKSI? Kunnon selityksiä kiitos!"
Ensimmäiseen on helppo antaa vastaus.
Se jossa on vähemmän pikseleitä, eli pikselit ovat isonpia, eli 2mpx kenno.
Se taasen että miksi näin on edellyttää suhteettoman pitkää vastausta sekä asiantuntemusta kvanttimekaniikasta alkaen signaalinkäsittelyyn yms....
Mutta vastaan lyhyesti että mitä isompi pikseli, sitä enemmän dataa ja siitä sitten seuraa myön parempi signaali-kohina -suhde, josta seuraa parempi dynamiikka ja parempi tekninen kuvan laatu.- optikko ottopuola
Optikko saikin heti näkövirheen.
Eli siis se missä vähemmän pikseleitä tuottaa tietenkin -vähemmän- kohinaa:-) optikko ottopuola kirjoitti:
Optikko saikin heti näkövirheen.
Eli siis se missä vähemmän pikseleitä tuottaa tietenkin -vähemmän- kohinaa:-)Kaikki riippuu valmistustekniikasta. Kennossa jossa FF koossa on vain 2M pikseliä on valmistustekniikka varmuudella jostain kymmenen vuoden takaa ja niiden pikseleiden herkkyys ja koko saattavat poiketa siitä mikä nykyään on mahdollista tuon 18M pikselin osalta.
Vaikka silmä meillä jokaisella näkee valon jatkumona on joku fyysikko kokeissaan kehitellyt teorioita valokvanteista eli pikkupaketeista joiden värähtelytaajuus näkyy silmissä eri valon väreinä. Montako noita kvantteja tarvitaan antamaan riittävä signaali moitteettoman kuvan aikaan saamiseksi on taas kiinni kennon yhden pikselin ominaisuuksista ja tuota ominaisuutta on viimeisten kymmenen vuoden aikana rustattu parempaan suuntaan varsin merkittävästi.
Pikselin pinta-alahan määrää sen kvanttimäärän joka sille osuu ja se taas sen signaalin mikrovoltteina/millivoltteina. Tuo signaali vahvistetaan uusilla cmos kennoilla heti miten samalla piikiekolla johon on integroiotu esivahvistimet joiten signaali taas johdetaan prosessorin A/D sisäänmenoon jatkokäsittelyyn josta sitten ihmisen näkemä kuva kehittyy. Mitä suurempi vahvistus tarvitaan sitä suurempi kohina, mitä pidemmät linjat sitä suurempi kohina, mitä kuumempi kamera sitä suurempi kohina jne.
Kohinaan vaikuttavat monet tekijät ja niitä pyritään koko ajan parantamaan. Ensimmäinen digirunkoni D70 ei juurikaan antanut kunnon kuvaa ISO1600 herkkyydellä ja nyt D300s tekee sen saman kokoisella kennolla (kroppi) helposti. 10v aikana moni muukin asia on siis muuttunut kuin saman suuruinen lisäys meidän jokaisen vuosiimme.- optikko ottopuola
Työeläkeläinen kirjoitti:
Kaikki riippuu valmistustekniikasta. Kennossa jossa FF koossa on vain 2M pikseliä on valmistustekniikka varmuudella jostain kymmenen vuoden takaa ja niiden pikseleiden herkkyys ja koko saattavat poiketa siitä mikä nykyään on mahdollista tuon 18M pikselin osalta.
Vaikka silmä meillä jokaisella näkee valon jatkumona on joku fyysikko kokeissaan kehitellyt teorioita valokvanteista eli pikkupaketeista joiden värähtelytaajuus näkyy silmissä eri valon väreinä. Montako noita kvantteja tarvitaan antamaan riittävä signaali moitteettoman kuvan aikaan saamiseksi on taas kiinni kennon yhden pikselin ominaisuuksista ja tuota ominaisuutta on viimeisten kymmenen vuoden aikana rustattu parempaan suuntaan varsin merkittävästi.
Pikselin pinta-alahan määrää sen kvanttimäärän joka sille osuu ja se taas sen signaalin mikrovoltteina/millivoltteina. Tuo signaali vahvistetaan uusilla cmos kennoilla heti miten samalla piikiekolla johon on integroiotu esivahvistimet joiten signaali taas johdetaan prosessorin A/D sisäänmenoon jatkokäsittelyyn josta sitten ihmisen näkemä kuva kehittyy. Mitä suurempi vahvistus tarvitaan sitä suurempi kohina, mitä pidemmät linjat sitä suurempi kohina, mitä kuumempi kamera sitä suurempi kohina jne.
Kohinaan vaikuttavat monet tekijät ja niitä pyritään koko ajan parantamaan. Ensimmäinen digirunkoni D70 ei juurikaan antanut kunnon kuvaa ISO1600 herkkyydellä ja nyt D300s tekee sen saman kokoisella kennolla (kroppi) helposti. 10v aikana moni muukin asia on siis muuttunut kuin saman suuruinen lisäys meidän jokaisen vuosiimme."Kaikki riippuu valmistustekniikasta. Kennossa jossa FF koossa on vain 2M pikseliä on valmistustekniikka varmuudella jostain kymmenen vuoden takaa ja niiden pikseleiden herkkyys ja koko saattavat poiketa siitä mikä nykyään on mahdollista tuon 18M pikselin osalta."
tietenkin riippuu.
mutta tämän tapaisessa vertailussa tulee tietenkin olettaa, että kennotekniikka on yhtenevää. optikko ottopuola kirjoitti:
"Kaikki riippuu valmistustekniikasta. Kennossa jossa FF koossa on vain 2M pikseliä on valmistustekniikka varmuudella jostain kymmenen vuoden takaa ja niiden pikseleiden herkkyys ja koko saattavat poiketa siitä mikä nykyään on mahdollista tuon 18M pikselin osalta."
tietenkin riippuu.
mutta tämän tapaisessa vertailussa tulee tietenkin olettaa, että kennotekniikka on yhtenevää.Lienee kuitenkin syytä ottaa myös realiteetit huomioon!
- kadahfjh
Jos pikselit olisi täysin identtisiä koko kennon alueella ei kohinasta olisi haittaa.
Käytännön kennoissa voi pikselit nähdä saman valon täysin mustastana, tai max valkoisena. Mikä tietää sitä, että osa pikseleistä ei reagoi ollenkaan oli valo mikä tahansa.
En ole nähnyt yhtään kameraa, jossa ei olisi "kylmiä ja kuumia" pikseleitä. Ne toimivat on sitten jotain siltä väliltä.Ollen kuvannut lukuisilla erilaisilla digeillä pokkareilla, bridgeillä ja useilla digirungoilla niin kuumat ja kylmät pikselit eivät koskaan ole haitanneet.
Niitä varmaan esiintyy mutta ne on ohjelmallisesti häivytetty ja jos niitä on määrältään liikaa niin kenno lienee roskistavaraa. Tuo siis uusissa kameroissa.
Jos niitä ilmestyy lisää käytön aikana niin ainakin paremmissa rungoissa lienee konstit niiden sammuttamiseen ja sen voinee tehdä ainakin kuvan käsittelyssä. Kohinaan ne kuitenkaan tuskin vaikuttavat mitenkään. Jos meillä on noin 15'000'000 pikseliä ja niistä vaikka 10 on pimeänä tai kirkkaana niin prosenteissa se lienee aika vähän ja siten tuskin vaikuttaa kuvan laatuun. Ne voi kuitenkin jos ne kiusaavat silmää "vaientaa" kuvankäsittelyssä "värjäämällä" ne viereisten värisiksi. No problem!
- vai kohisee
Niin ja näin
– kohina riippuu ns. pikselien koosta ja laadusta, lukumäärällä ei ole merkitystä (esim Nikon D2 12,4 mp kohisee paljon enemmän kuin D800 36,3 mp)
– häiritsevä kohina on suurelta osin riippuvainen kennon dynamiikasta (suuri dynamiikka=vähemmän kohnaa)
– toisaalta pikselien lukumäärä ratkaisee kennon erottelukyvyn joten pikselien määrä ja kohina ovat kompleksisen kompromissin tseurauksia
– kohinaa järkevämpi valintaperuste lienee kennon dynamiikka (esim jos kuvaat maisemia niin vasta 14 Ev on hyvä)
– herkkyyden (ISO) nostaminen tuhoaa kennon dynamiikan.
Pienillä ISO-arvoilla kaikkilla nykyaikaisilla järjestelmäkameroilla kohinaa ei ole häiritsevästi kunhan valotat riittävästi (histogrammi oikealle).- optikko ottopuola
"– häiritsevä kohina on suurelta osin riippuvainen kennon dynamiikasta (suuri dynamiikka=vähemmän kohnaa)"
itse asiassa kohina määrää pitkälle kennon dynamiikan, eikä toisin päin.
"– herkkyyden (ISO) nostaminen tuhoaa kennon dynamiikan. "
ei se kennon dynamiikkaan vaikuta, vaan signaali-kohina -suhteeseen.
Kennoa alivalotetaan ja saatua (heikompaa)signaalia "ylikehitetään", josta seuraa, että kohina tulee näkyvämmäksi, kuin alhaisemmalla ISOlla kuvatessa. - kuin alhaisemmalla
optikko ottopuola kirjoitti:
"– häiritsevä kohina on suurelta osin riippuvainen kennon dynamiikasta (suuri dynamiikka=vähemmän kohnaa)"
itse asiassa kohina määrää pitkälle kennon dynamiikan, eikä toisin päin.
"– herkkyyden (ISO) nostaminen tuhoaa kennon dynamiikan. "
ei se kennon dynamiikkaan vaikuta, vaan signaali-kohina -suhteeseen.
Kennoa alivalotetaan ja saatua (heikompaa)signaalia "ylikehitetään", josta seuraa, että kohina tulee näkyvämmäksi, kuin alhaisemmalla ISOlla kuvatessa.Mitähän se ylikehitys lienee?
”itse asiassa kohina määrää pitkälle kennon dynamiikan, eikä toisin päin.”
Miksi valmistajat laittaa siihen kennoon sitä kohinaa. Eikö se kannattaisi jättää kokonaan pois niin olisi dynamiikkaa ihan sikana? - ootikko ottopuola
kuin alhaisemmalla kirjoitti:
Mitähän se ylikehitys lienee?
”itse asiassa kohina määrää pitkälle kennon dynamiikan, eikä toisin päin.”
Miksi valmistajat laittaa siihen kennoon sitä kohinaa. Eikö se kannattaisi jättää kokonaan pois niin olisi dynamiikkaa ihan sikana?" Miksi valmistajat laittaa siihen kennoon sitä kohinaa. Eikö se kannattaisi jättää kokonaan pois niin olisi dynamiikkaa ihan sikana?"
Ei kannata.
Tällöin ei voisi myydä aina vaan vähempää kohinaa kuluttajille vuoden välein.
Sitä paitsi tammerkosken kohina sopii myös kauniisti kennoon jos kennoon.
- J©B
Ja dynamiikasta kirjoitti:
Uskotko tuohon?
”Nykyisille kuvaamisvälineille annetaan useissa lähteissä dynamiikaksi:
Digijärkkärit (iso kenno) n. 6-7 aukkoa”
Mutulla väittäisin, että dynamiikka ei ole aukkoja, aukkoarvot on teoreettisia lukuja jotka eivät kerro mitään kennon ominaisuuksista.
Digijärkkärit (iso kenno) dynamiikka on 11–14 Ev - Usko pois
J©B kirjoitti:
Uskotko tuohon?
”Nykyisille kuvaamisvälineille annetaan useissa lähteissä dynamiikaksi:
Digijärkkärit (iso kenno) n. 6-7 aukkoa”
Mutulla väittäisin, että dynamiikka ei ole aukkoja, aukkoarvot on teoreettisia lukuja jotka eivät kerro mitään kennon ominaisuuksista.
Digijärkkärit (iso kenno) dynamiikka on 11–14 Evmutta ota huomioon että tuo teksti on päivätty 28.11.2003.
- Koperneekkus
Kyllähän sille kennon koko pinta-alalle lankeaa yhtä paljon fotoneita, oli ne pikkelssit isoja tai pieniä. Alottajan esittämää kysymystä voi lähestyä monesta vinkkelistä ja vastauskin selvinnee lopussa.
Kun yhdelle kennon pikselille (sensorille) lankeaa fotoneita, saa se osakseen muitakin tekijöitä kuin pelkkiä fotoneita. Pienellä sensorilla vaikuttaa samat fyysiset (rakenteelliset) lainalaisuudet kuin isommallakin, isommalla sensorilla vaikutus pinta-alaa kohden on vähäisempi. Lisäksi tulee kaikkien tietämät S/N suhteet, luku- ja lämpökohinat, kaikki ne kasautuvat ja näkyvät lopullisessa kuvassa.
Faktaa on se, että isompaa sensorin pinta-alaa kohden kaikki nuo tekijät ovat vähäisemmät, vaikkakin vaikuttavat niissäkin.
Eli asian voisi tiivistää niin, että yksi isompipinta-alainen sensori tuottaa enemmän elektroneja kuin samalla pinta-alalla olevat pienemmät sensorit, johtuen em. seikoista.
Tämän voi kertoa tylsemmälläkin tavalla, mutta kun aloittaja halusi sen rautalangasta väännettyä.
Lopulta vastaus on: 18Mpix:n kenno kohisee enemmän kuin 2Mpix:n. - meren kohinaa
Kohinakysymys on karannut jo melko lailla käsistä. Edes (hyvät) nykypokkarit ei pahemmin kohise, kun vain pitää herkkyyden matalalla tasolla. Hämärähommissa sitten otetaan jalusta avuksi, eikä nosteta herkkyyttä vieläkään.
Jos sitten yrittää kuvata jotain elukoita hämärissä, isot herkkyydet ovat tarpeen. Mutta harvapa noita jaksaa kytätä pimeissä metsissä...
Ostin pilkkahinnalla vanhan Ricohin GRD pokkarin, jonka "ongelmana" piti muka olla suuri kohina. Bullshittiä. Pienellä herkkyydellä jälki oli hyvää, isommilla jälki vähän rakeista, mutta ei värikohinamössöä. Jalustalla kuvasin vielä 15 s ajalla, kamera valotti kai lisäksi black shotin ja vähensi kohinat toisistaan - tuloksena oikein hyvää jälkeä, tosin vähän hitaasti.
Ei muuta kuin kuvaamaan, kohina ei varmasti ole este hyville kuville. Kuvattiinhan ennen TriX:lle, esim. muuan HCB, ja kuvat ovat aivan tarpeeksi hyviä teknisesti, vaikka rae näkyykin.- Koperneekkus
Kyllä nykypokkarit (hyvätkin) kohisee ja rankasti. Pokkareilla nimenomaan herkkyys täytyykin pitää matalalla tasolla -mielellään aina siellä kennon natiivilla herkkyydellä, jos mahdollista.
Nykytekniikalla tehtyjen CCD tai CMOS -kennojen ja fysiikan lakeja ei pysty kumoamaan, eli ratkaisuja kohinaan täytyy etsiä muualta. Pelkkä jalustan käyttö ei vielä pelasta eikä ratkaise kohinaongelmia, vaikkakin auttaa liikeepäterävyyksissä ja sitä kautta vähentää ISO:n noston tarvetta -staattisessa kuvauksessa.
Kyseessä on aina signaalin ja kohinan suhde (S/N) kun ihmetellään kohinan olemassaoloa. Näkyvää kohinaa tuottaa muu(t)kin kuin kennon lämpiäminen, sitä on jo valossa itsessään ja sitten vielä luku- ym kohinat päälle. Nämä kaikki kun yhdistää yhä pienempiin ja pienempiin pikseleihin, hukkaa se rajusti kuvainfoa. Pokkareillakin saa "hyvää" jälkeä, kun kuvausolosuhteet vain ovat edulliset. Mutta heti kun poiketaan tältä alueelta, alkaa kuvan laatu heiketä kohinan muodossa enimmäkseen.
Tähän ongelmaan on toki kepulikonsteja -peitetään kohinaa tummassa päässä (josta sitä on siis herkemmin kuvasta havaittavissa) käpistelemällä tumman pään toistokäyrää (curves) jo kamerassa, jolloin se jää piiloon. Samalla se tosin peittää sävyjä ja antaa virheellisen käsityksen vähäkohinaisesta kamerasta. Tämä varsinkin jpg:lle kuvattaessa. Linear-RAW-kuvista kohinakin on helposti kaivettavissa esiin ja paremmin hallitavissa.
Filmin rae ja digien kohinat ei ole vertailukelpoisia keskenään.
- Kenties näin
Lyhyesti periaatteessa näin: Mitä suuremmat yksittäiset pikselit (fotonit/valoherkät pisteet) ovat, sen paremmin ne pystyvät vastaanottamaan valoa ja kohina on sen myötä pienempää.
Kohinan suhteellista osuutta voidaan vähentää parantamalla pikseleiden valon vastaanottokykyä. Mitä suurempi jokaisen yksittäisen pikselin läpimitta on, sen parempi. Suurempi kenno antaa puhtaampia kuvia. Pienessä kennossa jossa on yhtä paljon megapikseleitä, jokainen pikseli on pienempi ja kyky vastaanottaa valoa sen myötä heikompi.
Sitä voi sitten miettiä että missä kohtaa ei ole enää järkevää ”änkeä” liikaa pikseleitä kennolle jolloin pikseleiden läpimitta pienenee ja kohinan määrä jälleen nousee. Tähän asti yksi ”myyntikikka” on ollut pikseleiden määrä (paljon megapikseleitä). Tämän päivän kameroissa pikseleiden määrällä ei ole enää suurta merkitystä. Niitä on ihan riittävästi. - Jurrin Ykä
Kyseessä on puolijohteen lämpökohina. Tuo kohina on riippuvainen kennon tiheydestä ja tekotavasta. Kennojen tekotekniikka on parantunut sitten takavuosien, mutta fysiikan lakeja ne eivät viellä kumoa. Jos kenno jäähdytetään lähelle absoluuttista 0-pistettä kohina lakkaa, näin kaikissa johtavissa aineissa.
Kullakin kennolla on tietty pohjakohina, riippuen em. syistä. herkkyyttä nostetaan signaalinvahvistuksella, joka taas luonollisesti nostaa kohinaa. Kohinaraja nousee vahvistuksen funktiona. Kun herkkyyttä lisätään on myös parannettava kohinan vaimennusta. Korjaus usimmissa vehkeissä tehdään digitaalisesti, prosessoimalla/laskemalla, jolloin vaimennus syö vähemmän detaljeja. Elektroniikassa kohina on tuttu ilmiö aina putkitekniikan aikakaidelta saakka, nämä perusasiat eivät ole miksikään muuttuneet. - kohistaja
Teoriasta viis, se ei vaikuta kuvan laatuun. Kenno tuottaa kohinaa vaikka siihen ei osuisi yhtään fotonia. Osa kohinasta tulee signaalin vahvistamisesta (vahvistin kohisee).
Jos kohina ja dynamiikka ihan oikeasti kiinnostaa niin vertaile testituloksia esim:
http://www.dxomark.com/index.php/Cameras/Camera-Sensor-Database/Nikon/D800E
http://www.dxomark.com/index.php/Cameras/Camera-Sensor-Database/Nikon/D800E- 17+10
Taas noita (Nikon)mainosTROLLEJA!!
HUS-HUS..pois täältä!!! - kohistaja
17+10 kirjoitti:
Taas noita (Nikon)mainosTROLLEJA!!
HUS-HUS..pois täältä!!!ei kai tuo dxo mikään Nikonin mainostoimisto ole vaikka Canonit pärjää testeissä huonoimmin.
http://www.dxomark.com/index.php/Cameras/Camera-Sensor-Database/Canon/EOS-5D-Mark-III 17+10 kirjoitti:
Taas noita (Nikon)mainosTROLLEJA!!
HUS-HUS..pois täältä!!!D800 on huippu jota kannattaa havitella tällä hetkellä. Jahka eläkkeet taas nousevat niin katsotaan!
- c5d
kohistaja kirjoitti:
ei kai tuo dxo mikään Nikonin mainostoimisto ole vaikka Canonit pärjää testeissä huonoimmin.
http://www.dxomark.com/index.php/Cameras/Camera-Sensor-Database/Canon/EOS-5D-Mark-IIIEn tunne dxomark.comin testasumenetelmää, enkä ylipäätään tunne kennotekniikkaa saatikka näitä testejä. EVVK. Oletan että dxomark testaa kameran ohjelmiston kohinanpoistotehoa JPEG-tiedostoille (overall, portrait, landscape). Päättelen siitä, mitä testisivuilla sanotaan. Korjatkaa, jos olen väärässä.
Jos kuvaat RAW:ia, ei kohinaa poisteta lainkaan minkään merkkisellä kameralla, eikä mitään muutakaan kennolta tullutta data käsitellä millään tavalla. Käsittely tapahtuu Photoshopissa tai vastaavilla ohjelmalla. Tästä esimerkkinä on RAW-tiedoston aneeminen ulkonäkö ennen käsittelyä. JPEGit näyttävät todella komeilta heti kamerasta ulos tuotuna, mutta ne on tarkoitettu valmiiksi kuvisi, jotka eivät isompaa säätöä kaipaa. Kameran nestekidenäyttökin esittää JPEG-kuvan, myös RAW-tiedostosta. Jospa joku testaisi RAW-tiedostojen kohinna määrät!
Minulle tuollaisella testillä ei ole mitään merkitystä. Lopputulos ratkaisee, siis photoshoppauksen jälkeen. Joskus jopa lisään kohinaa Photoshopilla. - c5d
c5d kirjoitti:
En tunne dxomark.comin testasumenetelmää, enkä ylipäätään tunne kennotekniikkaa saatikka näitä testejä. EVVK. Oletan että dxomark testaa kameran ohjelmiston kohinanpoistotehoa JPEG-tiedostoille (overall, portrait, landscape). Päättelen siitä, mitä testisivuilla sanotaan. Korjatkaa, jos olen väärässä.
Jos kuvaat RAW:ia, ei kohinaa poisteta lainkaan minkään merkkisellä kameralla, eikä mitään muutakaan kennolta tullutta data käsitellä millään tavalla. Käsittely tapahtuu Photoshopissa tai vastaavilla ohjelmalla. Tästä esimerkkinä on RAW-tiedoston aneeminen ulkonäkö ennen käsittelyä. JPEGit näyttävät todella komeilta heti kamerasta ulos tuotuna, mutta ne on tarkoitettu valmiiksi kuvisi, jotka eivät isompaa säätöä kaipaa. Kameran nestekidenäyttökin esittää JPEG-kuvan, myös RAW-tiedostosta. Jospa joku testaisi RAW-tiedostojen kohinna määrät!
Minulle tuollaisella testillä ei ole mitään merkitystä. Lopputulos ratkaisee, siis photoshoppauksen jälkeen. Joskus jopa lisään kohinaa Photoshopilla.Korjaan itse. RAW:ia testataan. Miksi siten puhuu maisemakuvista tai portreteista? Joku mättää.
"To avoid any potential impact on our measurements, DxOMark always tests all cameras to detect any pre-processing of RAW images. "
Mutta kuten tuolla sanotaan, lopputulos ratkaisee.
" Every camera has a RAW converter embedded on a chip. The RAW image is transferred to this image processing chip, converted to a RGB image, then transferred to the memory card. This process is generally sufficient for most users, who are usually interested only in the final image." - kohistaja
c5d kirjoitti:
Korjaan itse. RAW:ia testataan. Miksi siten puhuu maisemakuvista tai portreteista? Joku mättää.
"To avoid any potential impact on our measurements, DxOMark always tests all cameras to detect any pre-processing of RAW images. "
Mutta kuten tuolla sanotaan, lopputulos ratkaisee.
" Every camera has a RAW converter embedded on a chip. The RAW image is transferred to this image processing chip, converted to a RGB image, then transferred to the memory card. This process is generally sufficient for most users, who are usually interested only in the final image."”Miksi siten puhuu maisemakuvista tai portreteista? Joku mättää.”
No kun nuo Portrait ja Landscape eivät tarkoita kamerassasi olevia leikkiohjelmia vaan kuvauskohteita.
Ne ”puhuu” siks kun maisemakuvissa dynamiikan merkitys korostuu.
Potreteissa taas dynamiikalla ei ole juurikaan merkitystä, mutta ihonväri asettaa vaatimuksia värintoistokyvylle.
Kohinan ja dynamiikan osalta katso välilehtiä
Measurements/Full SRN
Measurements/Dynamic Range
– herkkyyden vaikutus dynamiikkaan - Näin se vain on
c5d kirjoitti:
En tunne dxomark.comin testasumenetelmää, enkä ylipäätään tunne kennotekniikkaa saatikka näitä testejä. EVVK. Oletan että dxomark testaa kameran ohjelmiston kohinanpoistotehoa JPEG-tiedostoille (overall, portrait, landscape). Päättelen siitä, mitä testisivuilla sanotaan. Korjatkaa, jos olen väärässä.
Jos kuvaat RAW:ia, ei kohinaa poisteta lainkaan minkään merkkisellä kameralla, eikä mitään muutakaan kennolta tullutta data käsitellä millään tavalla. Käsittely tapahtuu Photoshopissa tai vastaavilla ohjelmalla. Tästä esimerkkinä on RAW-tiedoston aneeminen ulkonäkö ennen käsittelyä. JPEGit näyttävät todella komeilta heti kamerasta ulos tuotuna, mutta ne on tarkoitettu valmiiksi kuvisi, jotka eivät isompaa säätöä kaipaa. Kameran nestekidenäyttökin esittää JPEG-kuvan, myös RAW-tiedostosta. Jospa joku testaisi RAW-tiedostojen kohinna määrät!
Minulle tuollaisella testillä ei ole mitään merkitystä. Lopputulos ratkaisee, siis photoshoppauksen jälkeen. Joskus jopa lisään kohinaa Photoshopilla."Lopputulos ratkaisee, siis photoshoppauksen jälkeen."
Paras kuva on sellainen jota ei tarviste "photoshoppailla". Homma on hoidettu kuntoon ottohetkellä. - Koperneekkus
Näin se vain on kirjoitti:
"Lopputulos ratkaisee, siis photoshoppauksen jälkeen."
Paras kuva on sellainen jota ei tarviste "photoshoppailla". Homma on hoidettu kuntoon ottohetkellä.Paras kuva -ei- ole se, jota ei tarvitse "photoshopata".. kaikkia digikuvia täytyy hieman käsitellä. Vaikka valotus, värit, sommitelmat ym "taiteelliset" tekijät olisivat kohdillaan heti kuvanoton jälkeen -täytyy kuvaa joka tapauksessa terävöittää.. Aina!
Kenno tuottaa kuviin aina blurri-ilmiötä, jota täytyy teräväittää. (mielellään Ps:n USM -työkalulla -on paras siihen)
Niin ja kuva kannattaa aina ennen ensimmäistäkään editointia saattaa lineaariseen työtilaan, näin vältytään mm. haloilmiöiden esiintýmiseltä kuvan ja kohteiden reunoilla. - lopputulos?
Näin se vain on kirjoitti:
"Lopputulos ratkaisee, siis photoshoppauksen jälkeen."
Paras kuva on sellainen jota ei tarviste "photoshoppailla". Homma on hoidettu kuntoon ottohetkellä.Olemme (onneksi?) kovin erilaisia.
Lopputulos on se mitä tapahtuu katsojan päässä.
Minusta paras kuva on se jonka sisällöllä on eniten merkitystä katsojalle.
Polaroid tai Lomo -kuva voi olla parempi kuin kalliilla järkkärillä kuvattu ja fotosopattu sekä päinvastoin. - Harrastelijaamatööri
Koperneekkus kirjoitti:
Paras kuva -ei- ole se, jota ei tarvitse "photoshopata".. kaikkia digikuvia täytyy hieman käsitellä. Vaikka valotus, värit, sommitelmat ym "taiteelliset" tekijät olisivat kohdillaan heti kuvanoton jälkeen -täytyy kuvaa joka tapauksessa terävöittää.. Aina!
Kenno tuottaa kuviin aina blurri-ilmiötä, jota täytyy teräväittää. (mielellään Ps:n USM -työkalulla -on paras siihen)
Niin ja kuva kannattaa aina ennen ensimmäistäkään editointia saattaa lineaariseen työtilaan, näin vältytään mm. haloilmiöiden esiintýmiseltä kuvan ja kohteiden reunoilla."kaikkia digikuvia täytyy hieman käsitellä."
Minä en ole koskaan käsitellyt pokkarillani ottamia JPEG kuvia ja hyvin olen pärjännyt. - opölikujyh
Työeläkeläinen kirjoitti:
D800 on huippu jota kannattaa havitella tällä hetkellä. Jahka eläkkeet taas nousevat niin katsotaan!
mjeirään isää ooo paree ku su!
- Koperneekkus
Todellakin -onneksi..
Taidat yliromantisoida Polaroidin tai Lomon vahingonlaukauksia. Ne ei missään olosuhteissa, eikä koskaan tule yltämään teknisessä laadussaan yhdenkään -halvankaan -digijärkkärin tasolle. Lomo jo olemassaolollaankin edustaa huonoa vitsiä, Polaroid edustaa vain aikansa edelläkävijää, suosittua tosin. Tänäpäivänä kumpikaan ei edusta yhtään mitään tasoa. Elähtäneitä "taidepläjäyksiä" niillä ehkä voidaan VAIN Retrohengessä ottaa. Ei mitään vakavasti otettavaa kuitenkaan.
Kuvan sisältö ja tekninen laatu ovatkin sitten eri asioita. En lähde tähän hevosteluun mukaan.- lopputulos?
”Ne ei missään olosuhteissa, eikä koskaan tule yltämään teknisessä laadussaan yhdenkään -halvankaan -digijärkkärin tasolle.”
Olet oikeassa. Ilmeisesti samasta syystä sinä et tule koskaan ymmärtämään kuvan sisällön merkitystä katsojalle.
En yliromantisoi ”vahingonlaukauksia” vaikka väitänkin, että katsojalle ei sillä ole mitään merkitystä laukesiko järkkärisi vahingossa vai tahallaan enkä usko, että se yleensä vaikutaa sisällön merkitykseen (paitsi ehkä sinulla).
Kuva järkkärillä tiiliseinästä on varmasti sinulle vakavasti otettava ”paras kuva” kun siinä on niin hyvä tekninen laatu (vähän kohinaa). Minulle sillä ei ole mitään merkitystä.
Luulen, että mieluummin katsoisin Lomolla kuvattua retrohenkistä ”taidepläjäystä” tiiliseinästä, mutta kummallakaan niistä ei ole minulle merkitystä ”paras kuva” mielessä.
Järkkärikuvan tekninen laatu on turhaa tuhlausta (shoppailua) jos kuvan sisällöllä ei ole mitään merkitystä katsojalle.
Osa Lomon ja järkkärien leikkisuodatinkuvien suosiosta tullee siitä, että ne ”retusoivat” (turhia) yksityiskohtia kuvasta jolloin sisällön merkitys korostuu. Siinä kuvaaja ikäänkuin viestittää katsojalle kuvan sisällöllä ei tekniikalla (viivapareilla yms määrällä).
- lio,kuuiololi8ulo8io
Täällä tämä työeläkeläinen näyttää taas esiintyvän täytenä asiantuntijana.Tietonsa ovat kuitenkin väärin luetuista googletuksista ja omista luuloistaan. Se on jo nähty muilla ketjuilla tässä kuukausien aikana.
Esko Valtaoja, tähtitieteilijä, sanoi tänä aamuna aamu-TV:n haastattelussa hieman tähän tyyliin: nykysuomalaiset eivät tunnu läheskään aina ymmärtävän lukemaansa. Tämä pitää näköjään paikkansa kun katsoo teidän johtopäätöksiänne.
Minä kirjoitan vain lähes 70 vuoden kokemuksella hankituista mielipiteistäni ja kokemuksistani mutta ymmärrän myös lukemani varsin hyvin. Omien kommenttiesi kaltaisia aivopieruja et näe minun kirjoittaminani.
Palstahan on mielipidepalsta ei asiantuntijapalsta, lisäksi te vain tyrmäätte toisten mielipiteitä selittämättä mikä ja miten todellisuus olisi jotain muuta. Teiltä puuttuu todellinen käsitys asioista ja te korvaatte sen ennakkoluuloilla.
Jos te ette oikeasti perustele niin minun perusteluni tietenkin voivat näyttää teistä ilkeiltä koska aina ainakaan en ole kanssanne joka asiasta samaa mieltä.
Vastoin väittämääsi googletuksista niin kyllä sieltäkin löytyy varsin hyvääkin tietoa joka aiemmin piti hakea kovalla työllä kirjaston jo ehkä vanhentuneista lainakirjoista. Tieto kun monessa asiassa muuttuu varsin tiheään kuten olemme tänä digi-aikana oppineet, jos kykenemme, huomaamaan. Tunnustan käyttäväni sekä Googlen että muidenkin hakukoneiden apua monessa asiassa. Oppisit sinäkin käyttämään niin helpottaisi!- sama kuin minä
Työeläkeläinen kirjoitti:
Esko Valtaoja, tähtitieteilijä, sanoi tänä aamuna aamu-TV:n haastattelussa hieman tähän tyyliin: nykysuomalaiset eivät tunnu läheskään aina ymmärtävän lukemaansa. Tämä pitää näköjään paikkansa kun katsoo teidän johtopäätöksiänne.
Minä kirjoitan vain lähes 70 vuoden kokemuksella hankituista mielipiteistäni ja kokemuksistani mutta ymmärrän myös lukemani varsin hyvin. Omien kommenttiesi kaltaisia aivopieruja et näe minun kirjoittaminani.
Palstahan on mielipidepalsta ei asiantuntijapalsta, lisäksi te vain tyrmäätte toisten mielipiteitä selittämättä mikä ja miten todellisuus olisi jotain muuta. Teiltä puuttuu todellinen käsitys asioista ja te korvaatte sen ennakkoluuloilla.
Jos te ette oikeasti perustele niin minun perusteluni tietenkin voivat näyttää teistä ilkeiltä koska aina ainakaan en ole kanssanne joka asiasta samaa mieltä.
Vastoin väittämääsi googletuksista niin kyllä sieltäkin löytyy varsin hyvääkin tietoa joka aiemmin piti hakea kovalla työllä kirjaston jo ehkä vanhentuneista lainakirjoista. Tieto kun monessa asiassa muuttuu varsin tiheään kuten olemme tänä digi-aikana oppineet, jos kykenemme, huomaamaan. Tunnustan käyttäväni sekä Googlen että muidenkin hakukoneiden apua monessa asiassa. Oppisit sinäkin käyttämään niin helpottaisi!Se ero on mun ja sun googleamisella, että minä pyrin ymmärtämään, jäsentämään ja varmistamaan googlet ennenkuin auon päätäni niillä. Sinä uskot kaiken ja ymmärtämättömänä kemiasta ja fysiikasta sovellat "hienoja teorioitasi".
sama kuin minä kirjoitti:
Se ero on mun ja sun googleamisella, että minä pyrin ymmärtämään, jäsentämään ja varmistamaan googlet ennenkuin auon päätäni niillä. Sinä uskot kaiken ja ymmärtämättömänä kemiasta ja fysiikasta sovellat "hienoja teorioitasi".
Valtaojan näkemys näyttää edelleen pitävän paikkansa kohdallasi, valitan!
- D600 K-5 Mrk III
Mielenkiintoinen vertailu
http://www.dxomark.com/index.php/Publications/DxOMark-Reviews/Pentax-K-5-IIs-maintains-the-excellence-of-its-sister-model-the-K-5-II/Comparisons
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Cynthia Woods
😋😍😋😍😋😍😋😍😋 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl04372247#CynthiaWoods 🔞💋❤️💋❤️💋🔞�214871Aimee Dvorak
😍😋😍😋😍😋😍😋😍 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl02740429#AimeeDvorak 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋03069Becky Steele
🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl05250014#BeckySteele 🔞❤️💋❤️03065Allison Queen
🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl07854217#AllisonQueen 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞03064Lakeisha Coleman
🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl08105348#LakeishaColeman 🔞💋❤️💋❤️💋🔞03060Stephanie Love
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl01692207#StephanieLove 🔞❤️💋❤️💋❤️03056Molly Graham
😍😋😍😋😍😋😍😋😍 😍 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl02277975#MollyGraham 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️03055Rachelle Reynolds
😋😍😋😍😋😍😋😍😋 🔞 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl03175674#RachelleReynolds 🔞❤️💋❤️💋❤️03055Nancy Taylor
😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl01560856#NancyTaylor 🔞💋❤️💋❤️💋03054Pamela Orr
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 🍒 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl06055581#PamelaOrr 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞03054